Heinäkuun loppupuolella koko Suomi on päässyt nauttimaan helteistä ja lumien sulamisesta on jo aikaa. Alkuvuonna tilanne oli hyvin erilainen, kun maahan satoi paljon märkää lunta. Se aiheutti Kainuuseen, Pohjois-Karjalaan ja Pohjois-Savoon mittavat lumituhot.

Metsäkeskuksen mukaan niiden takia hakkuita on suunniteltu lähes 16 000 hehtaarille ja metsistä joudutaan korjaamaan 1,6 miljoonaa kuutiometriä puuta. Niiden myyntiarvo on 45–50 miljoonaa euroa, ja metsänomistajille tuhot tarkoittavat Metsäkeskuksen tietojen mukaan jopa 7–10 miljoonan euron menetyksiä. Pahiten lumituhot ovat iskeneet sen mukaan Kainuuseen. Siellä hakkuita on suunniteltu 20 miljoonan euron edestä.

Kesä on pitänyt myös Pohjois-Karjalan metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijat kiireisinä lumituhoarvioiden takia.

– Heinäkuun loppupuoleen mennessä vahinkoarvioita on tehty reilut 300. Jonossa niitä on noin 50, ja arviopyyntöjä tulee edelleen päivittäin, kertoo toiminnanjohtaja Pekka Nuutinen.

Tuhot painottuvat korkeille paikoille

Pohjois-Karjalan osalta pahimmat tuhot ovat olleet melko pistemäisiä.

– Yhdellä metsänomistajalla on voinut mennä tuhansia kuutioita puuta. On ihan totaalisia tuhoja, ja kaikki puut ovat menneet hehtaarin tai kahden alueelta. On myös laajoja alueita, joilta on sieltä täältä katkennut puita, Nuutinen kertoo.

Tuhoille herkkiä alueita ovat olleet yli 180 metrin korkeudella merenpinnasta sijaitsevat metsät.

– Pohjois-Karjalassa on tullut satojen tuhansien kuutioiden tuhot yksityismetsiin. Tarkkaa määrää ei kuitenkaan tiedetä. Euromääräinen arvio on myös vaikeasti todettavissa. Jos arvokkaampi tukkipuu muuttuu kuutiohinnaltaan kymmenen euron kuitupuuksi, niin siitä voi päätellä, että äkkiä vahingot ovat suuret. Puhutaan varmasti useammasta miljoonasta eurosta.

Poikkeuksellinen talvi

Vastaavaa märän lumen talvea Nuutinen ei ole kokenut urallaan.

– Olen ollut alalla ja tällä alueella reilut 30 vuotta. Tänä aikana ei ole ollut vastaavaa. Joskus on puhuttu, että 1950-luvulla on ollut vaaroilla samanlaisia tuhoja. Minun metsämiesurani aikana tällaista ei kuitenkaan ole ollut.

Samaa sanoo myös Matti Reittu, joka omistaa metsää 60 hehtaarin alalla Lieksan ja Nurmeksen suunnalla.

– Minulla on ollut metsää noin parikymmentä vuotta. Olen ollut sitä ennen 22 vuotta ammattimetsuri ja kierrellyt metsiä. Koskaan ei ole ollut tällaista. Ihan ennenkuulumatonta tämä on minusta.

Viime talvi toi tuhoja myös hänen metsiinsä. Suurilta vahingoilta kuitenkin vältyttiin.

– Kyseessä oli 120–125 vuotta vanha metsä. Siinä oli viiden hehtaarin alalla katkoja. Taimistosta oli mennyt sieltä täältä yksittäisiä puita. Päätehakkuut sijaitsevat korkeammalla kumpareella, ja siellä lumi oli katkonut puita enemmän.

Kymmenisen kilometrin päässä korkeammalla vaaralla tuhot olivat Reitun mukaan jo huomattavasti suuremmat.

– Jos on juuri hoidettu metsä, joka menee uusiksi, niin mahdoton vahinko se on rahallisesti ja henkisesti, kun siihen on kaikkensa pistänyt. Se on koettelemus, Reittu sanoo.

Osalle metsä tarkoittaa myös tulevaisuuden säästöjä. Esimerkiksi oma eläkerahasto saattaa kadota tuhojen myötä.

Puut liikkeelle

Reittu kävi tutustumassa metsänsä vahinkoihin jo talvella. Silloin lunta oli 130 senttiä.

Hän otti heti metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntijaan yhteyttä, ja tämä tuli kahden viikon kuluttua tekemään metsään vahinkoarvion. Tämän jälkeen Reittu teki vakuutuksentarjoajalle vahinkoilmoituksen, ja pari viikkoa myöhemmin hän sai korvauksen tuhoista omalle tilille.

Vakuutuksen hänet sai ottamaan nelisen vuotta aiemmin tapahtunut sattuma, jolloin tukkimiehentäit iskivät voimalla juuri istutettuun taimikkoon. Nyt vakuutus tuli tarpeeseen.

Lumituhojen vaurioittamat puut hän myi Binderholzin sahalle.

– He sanoivat ilman muuta ostavansa heille käypää puuta. Tein kaupan huhtikuun 10. päivä ja toukokuussa he hakkasivat metsän.

Lumituhot kohdentuivat tukkipuiden latvoihin, joten tukkia jäi jäljelle.

– Puut olivat katkenneet nätisti korkealta, eikä keskeltä puuta. Siinä oli se hyvä puoli. Tukkia sai tyvestä ja latvasta kuitua.

Metsänhoitoyhdistyksen Nuutinen arvioi, että hyvä puumarkkinatilanne on kaiken kaikkiaan edistänyt vaurioituneiden puiden liikkumista metsistä eteenpäin.

– Siinä mielessä vahinko osui hyvään aikaan ja hyvään markkinatilanteeseen. Sitten oltaisiin ihmeissään, jos puulle ei olisi ollenkaan löytynyt ostajia.

Varaudu tuhoihin metsänhoidolla

Tulevina vuosina on odotettavissa, että lumen määrä nousee Itä-Suomessa. Keinoja varautua tulevaan kuitenkin on.

– Lumituhojen uhka yleistyy. Hyvällä metsänhoidolla voi jotain tehdä ja harventaa taimikot ajoissa. Näin puut eivät pääse riukuuntumaan, ja ne kestävät paremmin lumikuormaa. Voi myös miettiä puulajivalintoja korkeammilla paikoilla, Nuutinen kertoo.

Myös vakuutus tuo turvaa, kun vahinko yllättää. Reitun mukaan varsinkin suuren metsäomaisuuden kohdalla siitä on hyötyä. Kyseessä on kuitenkin arvokas omaisuus, jota kannattaa suojata. Vahingot kun voivat tulla hyvinkin yllättäen.

Tutustu Pohjola Vakuutuksen metsävakuutukseen.