Enemmän irti metsäkoneista: Hakkuiden kasvaessa tarvitaan konekannan tehokkaampaa käyttöä

Metsäkonealalla on tärkeä rooli Suomen metsäteollisuuden menestyksessä. Jotta puunkorjuun kasvuun voidaan vastata, tarvitaan osaavia metsäkonealan ammattilaisia ja konekannan tehokkaampaa käyttöä.

Metsäala porskuttaa tällä hetkellä suotuisasti. Kaikille puulajeille on kysyntää ja hakkuuennätykset rikkoutuvat tänäkin vuonna. Metsäkoneille on tarvetta ympäri maailmaa, mikä näkyy myös konevalmistajien tuotantomäärissä.

Luonnonvarakeskus Luken keräämien tilastojen mukaan vuonna 2017 metsäteollisuuden käyttöön hakattiin metsistämme 63 miljoonaa kuutiometriä ja metsähakkeeksi tai polttopuuksi 9 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta. 72 miljoonan kuutiometrin kokonaismäärä kasvoi edellisvuodesta reilulla miljoonalla.

Kasvun ennakoidaan jatkuvan samalla volyymillä tänäkin vuonna, mikä tietää myös metsäkonealalle vilkasta aikaa. Hakkuumäärän kasvattamiseen lamaa edeltäneelle 80 miljoonan kuutiometrin tasolle on kuitenkin vielä matkaa.

Hakkuumäärien kasvun pullonkaulat

Jotta kasvavaan puun kysyntään voidaan vastata, on varmistettava metsäkoneiden tehokas käyttö ja alan ammattilaisten riittävyys.

Suomen johtavien metsäteollisuusorganisaatioiden omistaman tutkimus- ja kehitystyöhön erikoistuneen Metsäteho Oy:n toimitusjohtaja Heikki Pajuoja arvioi, että metsäkoneiden vuotuinen käyttötuntimäärä Suomessa jää alle 3 000 tuntiin, kun esimerkiksi Baltian maissa ja Venäjällä päästään jopa 4 000–6 000 tuntiin.

– Emme välttämättä tarvitse lukumääräisesti lisää koneita huolehtimaan kasvavista hakkuumääristä, vaan nykyisen konekannan käyttöä tehostamalla voisimme varmentaa tehokkaan puunkorjuun, Pajuoja sanoo.

Erot käyttötuntimäärissä syntyvät Pajuojan mukaan sekä työskentelyrytmistä että pienistä työmaista. Ulkomailla paiskitaan kolmessa työvuorossa, kun meillä tehdään korkeintaan kahta vuoroa.

Pajuoja on myös huolissaan siitä, onko kasvun saavuttamiseen alalla riittävästi ammattiosaajia.

– Hakkuukoneita käyttävät nohevat kaverit ovat kysyttyjä myös kaivos- ja infra-aloilla, joilla työskennellään järeillä koneilla. Puunkorjuu on luonteeltaan vaativaa työtä, sillä koneiden käsittelyn ja motoristen taitojen lisäksi se vaatii henkistä kanttia ja sitkeyttä, kun työskennellään yksin luonnossa joskus pitkienkin matkojen päässä, Pajuoja sanoo.

Hän myös täydentää, että puunkorjuu tarjoaa jatkossakin alan osaajille mielenkiintoista, vaihtelevaa työtä.

Teollinen internet tehosti työkoneita jo ennen trendiä

Metsäkoneiden tuottavuus on parantunut merkittävästi parinkymmenen viime vuoden aikana. Teknologiset innovaatiot ja metsäkoneiden ergonomia ovat tehneet työskentelystä joustavampaa, energiatehokkaampaa ja ympäristöä vähemmän kuormittavaa.

Verkkoon yhdistetyt metsäkoneet ovat hyödyntäneet teollisen internetin ratkaisuja jo ennen kuin esineiden internetistä eli IoT:sta tuli trendisana. Esimerkiksi Ponsse liitti kehittämänsä metsäkoneet verkkoon jo vuonna 1997.

Verkkoyhteyden avulla koneet lähettävät metsäyhtiöille tietoja esimerkiksi siitä, miten paljon puita on päivässä hakattu. Samoin tieto sahoille tarvittavasta puusta välittyy suoraan koneille, jotta puuta osataan kaataa kysynnän mukaan.

Tuotostietojen lisäksi metsäkoneet keräävät dataa polttoaineen kulutuksesta ja sijainnista. Sijaintitieto helpottaa järjestelemään logistiikkaa, kun koneita siirretään työmaalta toiselle. Kerätyn datan avulla myös koneiden huoltotarvetta voidaan seurata tehokkaasti.

Meillä ja Pohjoismaissa suositaan Cut to Length- eli tavaralajimenetelmän metsäkoneita, jotka katkovat rungot valmiiksi jo metsässä eri käyttötarkoituksiin meneviin pölkkyihin. Näitä ovat esimerkiksi sahatukit, sorvitukit, pikkutukit tai kuitupuu.

Kokorunkomenetelmä, jossa rungot katkotaan vasta tuotantolaitoksella, on yleisempi käytäntö muualla maailmassa.

Metsäteollisuuden veto kirittää konevalmistajia

Metsäteollisuuden menestys vauhdittaa myös konevalmistajien tuotantoa ja vientibisnestä. Vieremällä koneensa valmistava Ponsse ja Joensuussa John Deeren tehdas työllistävät ammattiosaajia ja alihankkijoita sekä lihottavat vientitilastoja.

Suomalaisvalmisteiset koneet ovat kysyttyjä Venäjällä, Baltiassa sekä Pohjois- ja Etelä-Amerikassa. Metsäkonemarkkinoiden kolmostilaa Suomessa pitävän Komatsun koneet kootaan Ruotsissa, mutta metsäkoneiden hytit tehdään Kurikassa ja moottorit Nokian Linnavuoressa Agco Powerin tehtaalla. Renkaat ovat Nokia renkaiden valmistamat.

Joensuussa sijaitsevan Keslan valmistamat metsäkoneet ovat suosittuja lähimarkkinoilla eli Suomessa, Ruotsissa, Venäjällä ja Valko-Venäjällä. Vaasassa toimivan Logsetin koneille Ranska on ollut historiallisesti päävientikohde, mutta nyt Venäjän kysyntä on ajanut sen ohi.

Metsäkoneiden huimaa buumia hidastaa lähinnä komponenttipula, kun samoista hydrauliikan ja voimansiirron komponenteista tai laakereista kisaavat huippusuhdanteesta nauttivat kaivos-, maanrakennus- ja maatalouskoneiden valmistajat.

OP sosiaalisessa mediassa