Dronet mullistavat metsien mittauksen

Digitalisaatio modernisoi myös metsien hoitoa. Dronet eli kuvauskopterit kuvaavat tehokkaasti jokaikisen puun metsästä. Todellisen mittaustiedon avulla saadaan luotua nykyistä tarkempia metsätaloussuunnitelmia.

Metsätaloussuunnitelma on metsänomistajille tärkeä työkalu, sillä sen avulla saadaan tietoa metsien kasvutilanteesta sekä hakkuiden ja hoitotoimenpiteiden parhaasta ajankohdasta.

Tähän asti suunnitelmat ovat perustuneet koealojen arviointitietoihin, mutta kuvauskoptereilla tehtävillä ilmakuvauksilla saadaan mitattua metsän tarkat tiedot.

Juuso Hiedanpään perustama Metsälinkki Oy panostaa nyt vahvasti droneilla tehtäviin ilmakuvauksiin. Ensimmäisen kopterin Hiedanpään ja hänen vanhempiensa pyörittämä perheyritys hankki Leaders Karhuseudun tuella. Tänä vuonna yritys on hankkinut kolme kuvauskopteria ja kolme pilottia lisää.

Yrityksen toimitusjohtajana toimivan Hiedanpään mukaan vuonna 2015 perustetun porilaisyrityksen keskittyminen dronekuvaukseen sai kimmokkeen hänen isältään, joka oli kiinnostunut droneista.

Seinäjoen ammattikorkeakoulusta metsätalousinsinööriksi valmistunut Hiedanpää innostui ja alkoi miettiä metsien mittaamiseen liittyviä asioita uudella tavalla.

– Metsien mittausta ja arviointia on tehty oikeastaan 70 viime vuotta samalla tavalla, eikä uusinta teknologiaa ole hoksattu hyödyntää tehokkaammin. Dronekuvaukset mahdollistavat isojen metsäalojen tarkan kartoittamisen tehokkaasti ja helpommin, Juuso Hiedanpää sanoo.

Osa ketterien startup-yritysten ekosysteemiä

Startup-yritys on verkostoitunut tehokkaasti muiden alan yritysten kannassa. Ne ovat luoneet yhdessä omanlaisensa metsien mittaukseen erikoistuneen ekosysteemin.

Metsälinkki Oy vastaa ilmakuvauksista, joissa se käyttää Muuramessa sijaitsevan VideoDrone Finland Oy:n kehittämää nelipotkurista GeoDrone X4L -dronea. Sillä on mahdollista lentää yhtäjaksoisesti jopa 68 minuuttia, jolloin kertalennolla saadaan kuvattua jopa 70 hehtaarin kokoinen alue.

Hiilikuiturunkoisen dronen maksimipaino on reilut kuusi kiloa.

– Kehitämme yhteistyössä droneihin uusia ominaisuuksia. Ideoin, millaisia lisäominaisuuksia kuvauskopterissa olisi hyvä olla ja VideoDronen kehittäjät ratkovat teknisiä ratkaisuja, Hiedanpää sanoo.

Kotimainen valmistaja tuo lisäarvoa myös huoltoon ja korjaukseen.

– Jos laite vikaantuu, saamme sen huoltoon nopeasti ja korjattuna samana päivänä takaisin, Hiedanpää sanoo.

Metsälinkki Oy toimittaa ilmakuvauksen datan vantaalaiselle MosaicMill Oy:lle, joka käsittelee ilmakuvausten tiedot ja lähettää ne varsinaisen metsäsuunnitelman tekevälle riihimäkeläiselle Simosol Oy:lle.

Osan tiedoista käsittelee it-jätti Tieto Oy, joka työstää tiedoista metsänomistajille virtuaalisen suunnitelman.

Metsäala, infra ja maatalous kohderyhminä

Hiedanpään mukaan metsäalan yritykset ovat olleet kiinnostuneita dronella tehtävistä ilmakuvauksista, sillä niiden avulla on mahdollista saada entistä tarkempaa dataa esimerkiksi puiden korkeudesta aina niiden latvuksen halkaisijaa myöten.

– Metsänhoidon ohella ilmakuvauksia voidaan hyödyntää tehokkaasti myös esimerkiksi infra-alan maa-aineskuvauksissa tai maatalouden lannoitekarttoja suunniteltaessa, Hiedanpää sanoo.

Viime vuonna Metsälinkki teki muun muassa Ely-keskuksille tärkeistä luontokohteista tarkastuskuvauksia, joiden pohjalta toteutettiin kolmeulotteisia maastomalleja.

– Maatalouspuolella ilmakuvauksilla voisi kerätä tarvittavat tiedot lupa-asioiden tarkastuksiin, tutkia peltokasvien kasvumahdollisuudet sensorien avulla ja tehdä kuvausten pohjalta tarkat lannoitekartat, joiden pohjalta GPS-antureita hyödyntävillä traktoreilla lannoitukset saataisiin toteutettua täsmällisesti, Hiedanpää visioi.

Kymmenien tuhansien eurojen investoinnit

Metsälinkki Oy:n käyttämät dronet ovat kymmenien tuhansien eurojen arvoisia työkaluja, jotka soveltuvat ammattikäyttöön, kun on kyse laajoista aloista ja tarpeesta saada tarkkaa kuvaa ja tietoa.

Drone-kuvauksesta kiinnostuneiden metsänomistajin tuskin kannattaa hankkia näin järeää kalustoa omistukseensa.

– Visuaalisesti hienoja ilmakuvia saa tietysti huokeammillakin droneilla ja niillä kuvaa nopeasti 30 hehtaarin kokoisen perustilan, mutta virtuaalimetsien ja tarkempien metsätaloussuunnitelmien kuvaukseen niiden tehot eivät riitä, Hiedanpää sanoo.

Viime vuonna Metsälinkki Oy kuvasi 5 000 hehtaaria metsäalaa ja teki 2 000 hehtaaria maatalous- ja infra-alan kuvauksia.

– Metsäkuvausten kannalta kaikkein parasta aikaa on juhannuksen seutu, kun luonnon vehreys ja vihreys ovat komeimmillaan, Hiedanpää sanoo.

Vaikka kevät, kesä ja syksy ovat ilmakuvauksille otollisinta aikaa, suoritti Metsälinkki viime vuonna maainfrakuvausta vielä jouluviikollakin.

OP sosiaalisessa mediassa