Rollaattorista ambulanssilennolle – olo oli kuin kuninkaallisella

Kevään vietto Espanjassa loppui lyhyeen, kun Eeva Piisinen sai yllättäviä hengitys- ja sydänvaivoja. Hän joutui sairaalahoitoon juuri koronapandemian vyöryessä Espanjaan ja halusi hoitoon Suomeen. Onneksi hänellä oli matkavakuutus.

Huhtikuussa Suomessa satoi lunta ja Eeva Piisinen istui kotonaan Helsingissä. Alkuperäisen suunnitelman mukaan hänen olisi pitänyt oleilla etelän lämmössä Espanjan Fuengirolassa, jossa hän on viettänyt viimeiset kuusi talvea. Kohtalo puuttui kuitenkin peliin, ja puolen vuoden oleskelu typistyi reiluun neljään kuukauteen. Jälkikäteen se ei ehkä niin harmita, sillä paljon nähnyt matkaaja oli kokenut sellaisen kyydin, jota ei olisi osannut koskaan kohdalleen uumoilla.

Eeva Piisinen, 86, kuljetettiin ambulanssilennolla Malagasta Helsinki-Vantaan lentoasemalle maaliskuun loppupuolella. Se oli turvallisin keino saada hänet Suomeen.

Koronapandemian vuoksi reittilennot Malagasta olivat loppumaisillaan, ja Piisisen saaminen Suomeen vaati nopeita ratkaisuja.

Matkoillaan Piisinen on usein ollut yhteydessä vakuutusyhtiön matkahätäpalveluun. Kun ulkomailla sairastuu, selvitettävää on paljon, minkä jokainen sairastunut tietää.

– Matkahätäpalvelun puhelinnumero lukee vakuutuskortissa. Aina on ollut kiva soittaa sinne, niin ystävällinen palvelu ja vielä suomen kielellä. Ei ole koskaan tarvinnut hävetä, että taas minä soitan, Piisinen kertoo.

Piisisellä on hyvät turvaverkot niin Fuengirolassa kuin Suomessakin. Espanjassa auttoivat ystävät, kotimaassa äidin asioita hoiti tytär Arja Piisinen. Jo ennen kuin Piisinen joutui sairaalaan, tytär oli koronapandemian vuoksi halunnut, että äiti tulee kotiin mahdollisimman pian. Hän oli varannut äidilleen paluulennon.

Eeva Piisinen pääsi ambulanssilennolla kotiin Suomeen. Mukana lennolla oli lääkäri Tuomas Hiltunen.

Hyvää hoitoa ja kieliongelmia

Fuengirolassa Piisinen joutui sairaalaan yllättävän hengenahdistuksen vuoksi. Kun ambulanssi haki hänet ”apartamentoksesta”, hän pyysi kuljettajia odottamaan niin kauan, että ehti syödä aamupuuronsa. Sitä hän ei aamiaista syödessä tiennyt, että hän ei enää palaisi asuntoonsa vaan mutkan kautta Suomeen.

Asunto sijaitsi mäen päällä, jonne Piisinen kapusi päivittäin rollaattorinsa kanssa. Lämpimässä ilmanalassa oli helppo tehdä kilometrien pituisia kävelyitä toisin kuin Suomessa, missä Piisinen ei juuri liikkuisi ulkona talviaikaan. Fuengirolassa seuraelämäkin oli vilkasta, varsinkin Turistikirkon piirissä.

– Terveyteni salaisuus on ollut se, että olen saanut liikkua, Piisinen kertoo.

Mäelle nousussa iäkäs kuntoilija oli kuitenkin joutunut ”tiukoille”, mikä on lääkärin arvion mukaan saattanut rasittaa sydäntä liikaa.

Piisistä tutkittiin ja hoidettiin Vithas Xanitin sairaalassa yhdeksän vuorokautta. Hänelle tehtiin koronavirustestit; tulos oli negatiivinen. Lisähappea saadakseen Piisinen käytti happiviiksiä. Hänestä otettiin keuhkokuvat ja sydänfilmi. Lääkitys määrättiin.

Asiat selvisivät milloin tulkin, milloin tyttären avulla, joka oli saatavilla puhelimen päässä, oli päivä tai yö. Se rauhoitti äitiä. Neuvokkaana Piisinen naputteli kysymyksiään myös kännykkäänsä ja tablettitietokoneensa kääntäjäohjelmaan. Kielimuuri teki tilanteesta kuitenkin haastavan.

Kotiinpaluu oli siis varattu, mutta Piisinen oli sairaalassa eikä päässyt varatulle lennolle. Tilanne muuttui pandemian vuoksi kiperäksi. Silloin olivat hyvät neuvot tarpeen. Matkahätäpalvelu oli Piisiseen yhteydessä lähes päivittäin ja kyseli vointia. Ratkaisukin tuli sieltä: he olivat saaneet järjestettyä Piisiselle paikan ambulanssilennolle Malagasta Helsinkiin.

– Minulle soitettiin ja sanottiin, että huomenna on oltava valmiina kello 10.30. Silloin tultaisiin hakemaan.

Niin myös tapahtui.

Ambulanssilennolla turvallisesti kotiin

Potilas kuljetettiin maa-ambulanssilla ambulanssilentokoneeseen, jossa matkustivat hänen mukanaan lääkäri, kaksi sairaanhoitajaa sekä yksi huonovointinen koronapotilas. Anestesiahoidon erikoislääkäri Tuomas Hiltunen oli saanut sairaalasta tarkat esitiedot Piisisestä.

– Kun mietimme kotiutusvaihtoehtoja, tärkeimpiä kriteerejä ovat potilaan terveydentila ja potilasturvallisuus. Aina kotimaahan kotiuttamista ei voi jäädä odottamaan, ja joskus logistiset haasteet nousevat tärkeimmiksi kuin lääketieteellinen tilanne, Hiltunen sanoo.

Sen hetkinen logistinen ongelma johtui koronaviruksen aiheuttamasta lentoliikenteen alasajosta. Myös sairauden tuomat riskit oli otettava huomioon. Hiltunen tiesi kokemuksesta, että Piisisen ikäinen potilas toipuu hitaasti pitkän sairaalajakson jälkeen.

– Emme olisi uskaltaneet lähettää potilasta kotiin ilman lisähappea ja lääketieteellistä saattajaa.

Sellaista mahdollisuutta reittilento ei olisi tarjonnut, ja koronan vuoksi saattaja olisi joutunut kahden viikon karanteeniin. Hoitohenkilökunnan riittävyyden kannalta tilanne olisi ollut kestämätön.

Jatkuva matkavakuutus turvana matkoilla

Lääkintähenkilökunta seurasi Piisisen vointia koko lennon aikana ja teki pieniä hoitotoimenpiteitä. Piisinen koki vointinsa oitis paremmaksi.

– Heti kysyttiin, mitä haluan syödä ja juoda, tai haluanko nukkua. Olo oli kuin kuninkaallisella! Ihan kuin olisin jo parantunut, Piisinen kertoo.

Niin hyvin asiat eivät sentään olleet, sillä kotiinpaluun jälkeen hoito jatkui Suomessa – edelleen matkavakuutuksen piikkiin.

Eeva Piisinen on kova matkustamaan. Hän vierailee usein poikansa loma-asunnossa Turkissa, ja seuraava matka Fuengirolaankin on jo varattu ensi syksyksi. Matkavakuutuksesta hänen ei tarvitse huolehtia, sillä se on voimassa aina. Reissunainen vaihtoi miehensä kuoleman jälkeen määräaikaisen matkavakuutuksen jatkuvaksi vakuutukseksi.

Vakuutusmaksukaan ei enää tunnu suurelta, koska siitä on ollut niin paljon apua. Maksut ovat tulleet moninkertaisina takaisin. Jo pelkkä ambulanssilento olisi maksanut 30 000 euroa.

Tutustu Pohjola Vakuutuksen Terveysvakuutukseen

Lue lisää Pohjola Vakuutuksen vakuutuksista

OP sosiaalisessa mediassa