Lomamatkan päästöt kuriin? Lentopäästöjen kompensointiin on monta keinoa

Lentomatkailun suosio kasvaa, ja niin kasvavat myös lentämisestä aiheutuvat, ilmastoa lämmittävät hiilidioksidipäästöt. Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Johanna Niemistö vinkkaa, miten omia lentopäästöjä voi kompensoida.

Lentämisen päästöt kasvavat, sillä matkustamme lentäen enemmän kuin koskaan aiemmin. Lentämisen arvioidaan kaksinkertaistuvan seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana. Tätä tahtia vuonna 2037 maailmalla on jo 8,2 miljardia lentomatkustajaa.

Lentomatkojen aiheuttamia päästöjä voi kompensoida itse monella tavalla. Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkijan Johanna Niemistön mukaan päästöistä maksaminen on usein helpoin tapa tasoittaa hiilijalanjälkeään.

– Lähtökohtaisesti olisi toki paras vaihtoehto, jos ei aiheuttaisi lentopäästöjä ollenkaan. Mutta jos lentää, rahan avulla voi kompensoida päästöjä. Esimerkiksi Finnairilla on pystynyt jo hetken aikaa maksamaan päästökompensaatiomaksua samalla, kun ostaa lentolipun, Niemistö kertoo.

Toistaiseksi suhteellisen harva lentomatkustaja on innostunut kompensoimaan päästöjään. Niemistö huomauttaa, että kyselyjen mukaan kiinnostusta kompensaatiota kohtaan kuitenkin on.

– Sitra on arvioinut, että noin seitsemän prosenttia suomalaisista lentomatkailijoista kompensoi päästöjään jollain tavalla. Asiaa on tutkittu kuitenkin vähän. Viime vuonna IPCC:n ilmastoraportin julkistamisen jälkeen yleinen kiinnostus päästöjä kohtaan lisääntyi selvästi, hän kertoo.

Niemistö toivoo, että jatkossa myös yritykset kiinnittäisivät enemmän huomiota päästöjen kompensoimiseen.

– Iso osa lentomatkoista on nimenomaan työmatkoja. Työmatkojen lentopäästöjen kompensoiminen olisi yrityksille hyvä ja helppo tapa toteuttaa vastuullisuutta.

Lennon pituus vaikuttaa päästöihin

Lentoliikenteen osuus on noin pari prosenttia ihmisen toiminnan aiheuttamista suorista hiilidioksidipäästöistä. Yksittäisen kuluttajan hiilijalanjäljessä lentomatkojen rooli voi olla silti suuri.

Lennon pituudella on väliä: Finnairin mukaan lentomatka Helsingistä Ouluun ja takaisin tuottaa noin 134 kiloa hiilidioksidia ja lento Helsingistä Malagaan ja takaisin noin 432 kiloa hiilidioksidia. Edestakainen lentomatka Thaimaahan tuottaa jo rutkasti enemmän, vähintään 826 kiloa hiilidioksidipäästöjä.

Päästöjen tarkkaa määrää on vaikea mitata, sillä päästölaskurit laskevat päästöjä hieman eri tavoin. Laskentaperusteet vaihtelevat muun muassa matkustajien ja matkatavaroiden painon ja muun rahdin sekä polttoaineen kulutuksen keskiarvioissa.

– Esimerkiksi Finnairin laskuri perustuu lukuihin, joissa huomioidaan Finnairin käyttämät lentokonetyypit ja polttoaineen kulutus. Sitä voi pitää luotettavana, jos lentää Finnairilla. Myös ICAO:n eli Kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön päästölaskurin tietoja pidetään yleisesti ajantasaisina, Niemistö selvittää.

Erilaisilla kompensaatiohankkeilla on yhteinen tavoite: hiilidioksidipäästöjen minimoiminen. Vastuu laskurin valinnasta ja sopivan kompensaatiokeinon löytämisestä jää silti matkustajalle.

– Iso osa päästökompensaatiohankkeista on hankkeita, joiden avulla toteutetaan esimerkiksi uusiutuvan energian käyttöönottoa kehitysmaissa tai sidotaan hiilidioksidia metsittämällä alueita. Lisäksi osa toimijoista ostaa päästöyksiköitä pois EU:n päästömarkkinoilta. Luotettavat hankkeet ovat yleensä läpinäkyviä ja päästöjen väheneminen on sertifioinnin avulla todennettua, Niemistö kertoo.

Monta tapaa parantaa maailmaa

Lentopäästöjen kompensoimiseen on toki monia muitakin tapoja. Päästöjä voi kompensoida maksamalla esimerkiksi Maan ystävien vapaaehtoisen lentomaksun tai sijoittamalla Hiilipörssi-hankkeeseen.

Maan ystävien lentomaksulla ei pyritä kompensoimaan aiheutettuja päästöjä, vaan lentomaksuja käytetään Suomen ilmastopolitiikkaan vaikuttavaan kampanjointiin. Suomen luonnonsuojeluliiton ja sen yhteistyökumppaneiden ylläpitämän Hiilipörssin toiminta taas perustuu hiilivuodon pysäyttämiseen ennallistamalla ojitettuja soita ja kasvattamalla uutta turvetta.

Niemistö huomauttaa, että ilmastotyötä voi tehdä myös ilman yhdistyksiä tai päästökauppaa.

– Oman kuluttamisen päästöjä voi pyrkiä vähentämään monien arjen valintojen kautta. Myös ilmastoystävällisten osakkeiden ostaminen esimerkiksi uusiutuvaan energiaan ja muuhun cleantechiin sijoittamalla on yksi keino vaikuttaa, hän kertoo.

OP sosiaalisessa mediassa