Suurpalot maatiloilla ovat yleistyneet hälyttävästi - miksi?

Noin puolet maatilapaloista on tavalla tai toisella sähkön aiheuttamia. Ennakoi ja katso, miten voit ehkäistä suurpalon syttymistä.

Konehallin irtolämmitin kuumentaa ympärilleen kertynyttä pölyvaippaa, ja pöly alkaa kyteä. Pian muodostuu pieniä liekkejä, jotka synnyttävät tilaan palokaasuja. Saavutettuaan 600 asteen lämpötilan kaasut syttyvät räjähdysmäisesti.

Silmänräpäyksessä hallin sisätilat muuttuvat tulimereksi. Liekkien loimotukseen herännyt isäntä aloittaa alkusammutustyöt liian myöhään. Lähimmästä taajamasta saapuvat pelastuslaitoksen yksiköt ovat paikalla 20 minuutissa, mutta konehallin ja työkoneiden pelastamiseksi ei ole mitään tehtävissä.

Oikein rakennettu palo-osastointi on onneksi hillinnyt palon leviämistä samassa rakennuksessa sijaitsevaan navettaan. Palomiehet saavat ohjattua eläimet turvaan ja pystyvät pelastamaan navetan.

Finanssiala ry:n tilastojen mukaan yli 200 000 euron vahingot aiheuttavia maatilojen suurpaloja, sattuu vuodessa muutamia kymmeniä, pienempiä paloja vajaat parisataa.

Suurpalojen määrä on kasvanut vauhdilla 90-luvulta lähtien. Esimerkiksi vuonna 2015 maatiloilla tapahtui 25 suurpaloa, kun vuonna 1995 niitä sattui vain kuusi. Määrässä näkyy myös maatalouden rakennekehitys: maatiloilla on yhä enemmän kohteita, joissa voi tapahtua yli 200 000 euron vahinko.

– Noin puolet maatilapaloista on tavalla tai toisella sähkön aiheuttamia. Myös vikaantuneet ja huonosti huolletut polttomoottorikäyttöiset työkoneet, kuten pienkuormaajat, rehunjakovaunut ja traktorit aiheuttavat merkittävän palovaaran. Niitä ei saisi säilyttää eläinsuojien yhteydessä vaan omissa palo osastoiduissa tiloissaan, sanoo Pelastusopiston vanhempi opettaja Jani Jämsä.

Riskinpaikkoja ovat tuotantotilat, konesuojat ja -korjaamot, kuivan rehun käsittelytilat ja -laitteet sekä kiinteää polttoainetta käyttävät lämpökeskukset, joita tehdään vieläkin liian usein tuotantorakennusten yhteyteen. Lämpökeskuksissa on puutteita sammutinjärjestelmissä, polttoainevaraston osastoinnissa ja yleisessä siisteydessä.

Alkusammutus estää palon leviämisen Maatilapalojen sammutustöiden onnistuminen on pitkälti kiinni palon nopeasta havaitsemisesta ja alkusammutustöiden ripeydestä. Jotta tuli saataisiin hallintaan, alkusammutustyöt pitäisi aloittaa käsisammuttimella tai eläintiloihin asennetulla pikapalopostikelalla viimeistään 10 minuutin kuluessa palon syttymisestä.

– Tilalla tulisi olla tehokas maatilalle soveltuva palovaroitinjärjestelmä ja riittävästi alkusammutuskalustoa kaikissa riskipaikoissa. Lähimmän alkusammutusvälineen ei pitäisi koskaan olla 30 metriä kauempana. Jotta palon leviäminen voidaan estää, rakennusten palo-osastointien on oltava kunnossa ja rakennusten välisten turvaetäisyyksien määräysten mukaisia, Jani Jämsä toteaa.

Koska valloilleen päässyt palo on vaikea sammuttaa, tulipalojen ennaltaehkäisy ja niihin varautuminen on tärkeää.

Karut tilastot ehkä kaunistumaan päin

Lainsäädäntö edellyttää suuremmilta tiloilta pelastussuunnitelman tekemistä. Lisäksi tiloilla, joiden pääsulake ylittää 35 ampeeria, tulee tehdä sähkötarkastus 10 vuoden välein. Jämsä kuitenkin suosittelee, että pelastussuunnitelma ja sähkötarkastus tehtäisiin kaikilla tiloilla. Sopivana sähkötarkastusvälinä Jämsä pitää viittä vuotta.

Jämsä arvelee palojen lisääntymisen johtuvan ainakin osittain maatiloilla käytettävien sähkölaitteiden ja automaatiojärjestelmien määrän voimakkaasta kasvusta. Monet laitteet ja järjestelmät toimivat ympäri vuorokauden ja pistävät erityisesti ikääntyneen sähköjärjestelmän koville. Kasvaneen laitekannan huoltaminen ja kunnossapito jäävät tiloilla helposti kiireen jalkoihin.

Vaikka palotilastot ovat karua luettavaa, Jämsä uskoo niiden tulevaisuudessa kaunistuvan.

– Maatilojen peruskorjauksiin ja laajennuksiin tarvittavat rakennusluvat sekä lainat ja tuet edellyttävät sähkö- ja paloturvallisuusseikkojen huomioimista aiempaa paremmin. Tilakoon kasvu osaltaan myös lisää maatilojen lainsäädännöllisiä velvoitteita. Samalla ympäristö- ja pelastusviranomaisten sekä vakuutusyhtiöiden tiloihin kohdistama neuvonta ja valvonta tehostuvat. Nämä asiat varmasti parantavat tilojen paloturvallisuutta, Jämsä ennustaa.

Kolme tapaa ehkäistä maatilan tulipalo

Tarkastuta sähköjärjestelmä viiden vuoden välein ja korjauta viat. Huolehdi tilojen, koneiden, laitteiden, järjestelmien sekä sammuttimien kunnosta ja puhtaudesta

Pohdi pelastusviranomaisen ja vakuutusyhtiön kanssa tilasi paloturvallisuusriskit ja mahdollisuudet niiden poistamiseen. Mieti, miten ja missä järjestyksessä onnettomuustilanteissa toimitaan.

Varusta tuotantotilat ilmanäytteitä ottavalla ja pölyn sekä kosteuden suodattavalla maatilan palovaroitinjärjestelmällä. Sovi hälytysringistä ja ohjaa hälytinjärjestelmän robottipuhelut mahdollisimman usean henkilön puhelimeen, jotta alkusammutus päästään käynnistämään nopeasti.

Tyypilliset vaaranpaikat maatiloilla:

  • Riittämättömät turvaetäisyydet tuotantotilojen ja lämpökeskuksen tai konehallin välillä.
  • Puutteelliset palo-osastoinnit.
  • Palavien nesteiden, kaasujen, happojen, kemikaalien sekä kiinteiden aineiden virheellinen käsittely ja varastointi.
  • Huolimattomuus ja varotoimenpiteiden puute tulitöissä ja tulen käsittelyssä.
  • Sähköjärjestelmien ja -laitteiden viat ja puutteet. Tilapäiset sähköasennukset.
  • Riittämättömät kotelointiluokat esimerkiksi valaisimissa ja lämmittimissä.
  • Huoltamattomat polttomoottorikäyttöiset työkoneet, joista puuttuu päävirtakytkin.
  • Pölyiset, likaiset ja epäjärjestyksessä olevat tilat.
  • Nuohoamattomat ja huonokuntoiset tulisijat ja hormit pölyisissä tiloissa.
  • Oma jaksaminen: taloudelliset haasteet sekä vähäinen työvoiman määrä.

Kartoita tilan vaaranpaikat nyt

OP Vakuutuksen maatila-asiakkaat voivat tilata noin 800 euron arvoisen Paikallis-Sähkö Oy:n tekemän sähkökartoituksen hintaan 100 euroa + alv. Hintaetu on voimassa vuoden 2018 loppuun asti.

– Tilan koosta ja sähkökeskusten määrästä riippuen jopa päivän kestävässä sähkökartoituksessa tarkistetaan maatilan asuin- ja tuotantorakennusten sähkölaitteet ja -asennukset sekä annetaan vähintään korjausohjeet löydettyjen vikojen korjaamiseksi. Usein viat pystytään myös korjaamaan kartoituksen yhteydessä, kertoo OP Vakuutuksen vakuutuspäällikkö Teppo Raininko.

Lämpökamerakuvaus on tärkeä työkalu sähkökartoituksessa, ja muitakin mittalaitteita käytetään. Rainingon mukaan joka tilalta on tähän mennessä löytynyt ainakin jotain pientä korjattavaa. Vikoja tulee aina ajan myötä. Maatilavakuutuksen hinnoitteluun vaikuttaa turvakartoitus, joka voidaan tehdä uudelleen kun sähkökartoitus on tehty ja siinä todetut viat on korjattu. Tarkastuksen ja korjaustöiden jälkeen voit pyytää uutta turvakartoitusta.

– Isoja kotieläintiloja vakuutettaessa sähkökartoitus on edellytys uuden vakuutussopimuksen teolle, Raininko toteaa.

Ilmoita kiinnostuksestasi soittamalla OP Vakuutuksen puhelinpalveluun p. 0303 0303 tai omalle vakuutusasiamiehellesi. Paikallis-Sähkö Oy on sen jälkeen sinuun yhteydessä ja sopii ajan sähkökartoitukselle.

OP sosiaalisessa mediassa