Suurin osa maatilojen lainoista yhä suojaamatta – talouskasvu enteilee korkojen nousua

Vain murto-osa maatilojen luotoista on turvassa korkoriskiltä. Puheet korkotasojen noususta ovat kuitenkin saaneet yhä useamman maatilayrittäjän kiinnostumaan suojausmekanismeista.

”Talous näyttää olevan hyvässä vedossa. Investoinnit ovat piristyneet, yksityinen kulutus kasvaa ja vientikin vetää”, kertoo Sami Pietilä OP Yrityspankin johdannais- ja valuuttayksiköstä.

Talouskasvu ennakoi korkojen nousua. Siitä on puhuttu jo vuosia, mutta nyt talouden kehityssuunta viittaisi ennusteiden toteutuvan.

”On mahdotonta arvioida tarkkaan, milloin ja kuinka rajusti korkoprosentit nousevat. Inflaatio on edelleen matala ja se pitää ennusteet varovaisina.”

Lyhyissä koroissa ei vielä ole tapahtunut muutoksia, mutta 10 vuoden viitekorko on jo lähtenyt nousuun. Se on tuplaantunut vuodessa.

”Korkoriskiltä kannattaa suojautua vielä hyvän sään aikana. Pitkien korkojen taso vaikuttaa suojauksen hintaan.”

Kannattavuustilanne kasvattaa riskiä

Korkoriskiltä suojautuminen on maatalousyrittäjien keskuudessa vielä vähäistä. Palveluna korkosuojaus on suhteellisen tuore ja monien mielistä edellinen korkeiden korkojen aikakausi on jo unohtunut.

”Osa maatilojen lainoista on korkotuettuja, joten niissä on jo korkosuojaus sisäänrakennettuna. Noin kolme neljästä luotosta on kuitenkin yhä ilman minkäänlaista suojaa.”

Maatiloilla korkoriskiä lisää muihin toimialoihin verrattuna pidemmät luottojen takaisinmaksuajat. Ne ovat monesti jopa 15-20 vuotta, joskus jopa pidempiäkin.

”Myös nykyinen kannattavuustilanne kasvattaa riskiä. Äkillisellä korkotason nousulla voi olla kohtalokkaitakin vaikutuksia, jos luoton korkoerät paisuvat kestämättömiksi tiukassa taloudellisessa tilanteessa.”

Hajauta ja hallitse

Maatalousyritysten kiinnostus korkosuojausta kohtaan on kuitenkin kasvussa. Aktiivinen uutisointi korkotasojen todennäköisestä noususta on saanut yrittäjät pohtimaan suojautumisen vaihtoehtoja.

”Maatilayrityksellä on lisäksi useita riskejä, joita ei vain voi hallita. Kuten kulunut kasvukausi osoitti, sääriskin merkitystä ei tule vähätellä. Olisi hyvä minimoida ne riskitekijät, joihin voidaan vaikuttaa.”

Pietilä suositteleekin ajattelemaan korkosuojausta kuin vakuutusta, joka turvaa tilan talouden ja tuo ennustettavuutta.

”Suosittelisin suojaamaan edes puolet luotoista. Kaikkia ei ole mielekästä sitoa kiinteään korkoon, mutta riskin hajauttaminen kannattaa.”

Miten suojautua?

Korkoriskiltä voi suojautua joko korkoputken tai korkokaton avulla.

Korkoputkessa lainan viitekorolle määritetään lattia ja katto eli maksimi- ja minimitasot, joita viitekorko ei tule ylittämään eikä alittamaan. Monissa tapauksissa tasot ovat samat, eli korko on käytännössä kiinteä.

”Korkoputkisopimus voidaan tehdä joko uuteen tai olemassa olevaan lainaan eikä tekemisestä synny kustannuksia”, kertoo Pietilä.

Se voidaan myös asettaa alkamaan vasta tulevaisuudessa, jos korkotasojen uskotaan nousevan esimerkiksi vasta muutaman vuoden kuluttua.

Korkokatto puolestaan on vaihtuvakorkoiseen luottoon, joko uuteen tai olemassa olevaan, yhdistettävä ominaisuus. Viitekorolle asetetaan maksimitaso, jonka yläpuolelle korko ei voi nousta. Suojauksesta syntyvä korkokattomaksu on elinkeinoverotuksessa vähennyskelpoinen.

”Korkoputki on ylivoimaisesti suositumpi hyvän yksilöllisen räätälöitävyytensä ja joustavuutensa ansiosta”, toteaa Pietilä.

Lue lisää korkosuojauksesta ja ota yhteyttä omaan Osuuspankkiin.

OP sosiaalisessa mediassa