Suomi on vihreän maatalouden edelläkävijä

EU:n vihreän kehityksen ohjelman tavoitteena on tehdä Euroopasta ensimmäinen ilmastoneutraali manner vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteen saavuttamisessa on maataloudella merkittävä asema. Suomalaiset maatalousyrittäjät ovat toteuttaneet jo paljon asioita, joihin EU:n Green Deal -ohjelma tähtää.

Lannoitteiden käyttöä tulisi vähentää 20 prosenttia nykyisestä. Antibioottien ja kasvinsuojeluaineiden kulutus pitäisi puolittaa tämän hetkisistä määristä. Luomupinta-alaa on kasvatettava 25 prosenttia nykytilanteesta. Kunnianhimoisia lukuja, mutta eivät mahdottomia ainakaan suomalaiselle maataloudelle.

– Suomessa on oltu edelläkävijöitä esimerkiksi lannoitteiden ja antibioottien käytön vähentämisessä jo pitkään. EU:n vihreän kehityksen ohjelman maataloutta koskevien tavoitteiden osalta meillä olisi tarjota paljon osaamista muille jäsenmaille, miten maataloutta voi kehittää kestävämmäksi ja vähäpäästöisemmäksi, sanoo MTK:n Brysselin toimiston johtaja Hanna Leiponen-Syyrakki.

Jo tehty työ on huomioitava

EU:ssa käydään parhaillaan vilkasta keskustelua siitä, miten lannoitteiden, antibioottien tai kasvinsuojeluaineiden vähentämiseen tähtäävät tavoitteet tullaan käytännössä määrittelemään eri maiden välille, kun jäsenmaat ovat lähtökohdiltaan hyvin erilaisissa tilanteissa.

Suomessa käytetään kasvinsuojeluaineita ja eläinlääkkeitä vain murto-osa EU:n keskimääräisistä käyttömääristä. Suomen maatiloista lähes 90 prosenttia on sitoutunut vapaaehtoisiin ympäristönsuojelutoimenpiteisiin ja eläintemme hyvinvointi on maailman huippua.

– Suomen näkökulmasta on olennaista, että ratkaisuissa tullaan huomioimaan jo tehty työ maatalouden kehittämiseksi tai tuotantoeläinten hyvinvoinnin edistämiseksi. Vähästä tai nollasta on mahdotonta leikata isoja prosentteja, Leiponen-Syyrakki sanoo.

Pellolta pöytään on vihreän maatalouden keihäänkärkihanke

EU:n Green Deal -ohjelman päämääränä on luoda ilmastoneutraali manner, jonka toteuttama vihreä talous hyödyttää niin kansalaisia kuin yrityksiä. Laajaan kokonaisuuteen liittyy maatalouden ohella energia-asioita, liikennettä, teollisuutta kuin myös EU:n ulkosuhteita koskevia avauksia.

Maatalouden kärkihanke on Pellolta pöytään -strategia, jolla halutaan varmistaa vastuullisen ja turvallisen ruokaketjun kestävyys.

– Sen tavoitteena on taata kaikille eurooppalaisille kuluttajille vastuullisesti ja turvallisesti tuotettua, terveellisempää ja kohtuuhintaisempaa ruokaa, jonka tuotannon tukipilareita ovat ympäristöllinen, taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys. Viljelijöillä on tärkeä rooli kestävyyden parantamisessa, Leiponen-Syyrakki muistuttaa.

Koronapandemia nosti keskiöön huoltovarmuuden

Koronakriisi on heijastunut vahvasti EU:n vihreämmän maatalouspolitiikan kehittämiseen. Ruuan huoltovarmuuden merkitys on noussut keskusteluissa todella tärkeään rooliin.

– Huoltovarmuuteen liittyvät kysymykset korostuvat nyt vahvasti. Toimenpiteillä halutaan varmistaa, että EU:n maatalous on resilienssiä eli kestävää ja vahvaa yllättävissäkin muutostilanteissa. Riskien kestävyyden kannalta huoltovarmuutta on parannettava koko ruokaketjun osalta, mutta huomioitava myös tuotantopanosten ja työvoiman saatavuuteen liittyvät näkökulmat, Leiponen-Syyrakki sanoo.

Rahoitus auki

EU:n vihreän kehityksen ohjelman rahoitus on tällä hetkellä vielä auki. Komission ehdottama 750 miljardin euron talouden elvytys- ja jälleenrakennuspaketti tulee todennäköisesti ohjaamaan rahaa sekä koronaviruksen aiheuttamiin talousvaikeuksiin että vihreän kehityksen ohjelmaan. Tähtäimessä on saada talous uuteen kasvuun ilmastonmuutoksen vastaisia toimia vaarantamatta.

OP sosiaalisessa mediassa