Viime aikoina Suomen elintarvikeviennin kentältä on kuulunut hyviä uutisia: härkis lanseerataan Japanissa‍ ja suomalainen äidinmaitokorvike‍ sekä Kalaneuvos ‍ovat saaneet vientiluvan Kiinaan. Kotimaista sianlihaa on puolestaan viety Kiinaan jo muutaman vuoden ajan.

Mikä on saanut Aasian markkinat avautumaan parin viime vuoden aikana? Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Pia Pohja kertoo, että tämä on vaatinut vuosien työn.

Suomalaisella ruualla on valtteja, jotka auttavat sitä erottumaan edukseen. Turvallista ruokaa arvostetaan globaalisti.

– Meillä on maailman puhtain maaperä, maailman puhtain vesi ja ilma sekä maailman vähäisin antibioottien käyttö lihantuotannossa. Meillä on todella korkeat laatustandardit kaikessa elintarviketuotannossa. Ruokaturvallisuus on ihan huipputasolla.

Pohja mainitsee, että meillä on myös paljon innovatiivisia tuotteita, jotka ovat maailmalla jopa eksoottisia. Esimerkiksi pohjoiset marjat ja kaurapohjaiset tuotteet voivat yllättää monet.

Aasia on uusi suunta, EU vahva lähimarkkina

Aasia on yksi kotimaisen ruokaviennin uusista painopisteistä, jota vahvistetaan tulevina vuosina.

– Kiinassakin on avattu vasta pieni alueellinen markkina. Kiina on kuitenkin valtaisa markkina, jos sitä ajatellaan kokonaisuutena. Sitten on Singapore ja Japani.

Suomelle kaikkein tärkein vientimarkkina on nykyään kuitenkin Euroopan unioni, sinne viennistä kohdistuu noin 66 prosenttia.

– Se on kaikkein merkittävin alue. Aasian volyymi on vielä niin pieni, ettei se näy tilastojen kärjessä.

Euroopan unionin suurta osuutta viennistä selittää muun muassa markkinoiden läheisyys. Tärkeää on saada tuotteet turvallisesti ja puhtaina perille.

– Varsinkin jos puhutaan tuoretuotteista, etäisyydellä on merkitystä.

Pohja muistuttaa, että EU:n rooli on merkittävä myös uusien markkinoiden avaamisessa.

– EU:lla on useita kauppasopimuksia ja uusiakin on vielä tulossa. Ne tulevat varmasti vaikuttamaan siihen, miten tulevaisuutta suunnitellaan.

Nuori vientimaa

Suomen vienti on kehittynyt vauhdilla viime vuosien aikana. Sysäys tähän tuli vuonna 2014, kun Venäjän markkinat sulkeutuivat yllättäen elintarvikkeiden tuontikiellon vuoksi.

– Suomen elintarvikevienti Venäjälle tippui yhdessä yössä merkittävästi. Tämä aiheutti kuopan elintarvikevientiin. Maa- ja metsätalousministeriö ja Food from Finland lähtivät yhteistyössä hakemaan uusia, korvaavia markkinoita.

Niitä on löydetty esimerkiksi Aasiasta. Pohja kertoo, että Venäjän tilanteeseen ei vaikuta olevan tulevan muutosta parempaan lähiaikoina. Mahdollista on myös, että tuontipakotteet kiristyvät entisestään.

Arvoltaan Suomen elintarvikevienti on Pohjan mukaan noin 1,5–1,6 miljardia euroa.

– Esimerkiksi Tanskassa vastaava luku on yli kymmenkertainen. Kyseessä on pieni pohjoismainen maa, joka on tosin tehnyt vientiä kymmeniä vuosia. Miksemme me Suomessa siis pystyisi samaan?

Suomessa elintarvikevienti on nuorempi ala. Kotimarkkinan painotus on ollut pitkään ja on edelleen vahva. Noin 85 prosenttia elintarviketuotannosta menee kotimaiseen kysyntään. Pohja pitää kuitenkin vientiä hyvänä mahdollisuutena elintarvikealalle.

– Se ei kuitenkaan saa viedä huomiota kotimaan toiminnan kehittämisestä. Jotta elintarvikeyritys pystyy lähtemään vientiin ja maailmalle, sen talouden pitää olla todella hyvässä kunnossa. Rahaa on oltava viennin investointiin. Tarvitaan myös osaamista ja vientiammattilaisia sekä esimerkiksi ymmärrystä markkinoista ja brändäämisestä.

Puhtaus on valtti, jota myös väärennetään

Ruoka on bisnes, jossa tuotteen korkeaa laatua, alkuperän jäljitettävyyttä ja turvallisuutta arvostetaan. Niitä myös väärennetään.

Pohja muistuttaa, että ruokapetokset ovat aina rikos. Tarkkaa tilastoitua tietoa niiden määristä ei ole.

– Tuntuma on kuitenkin sellainen, että niiden määrä olisi ehkä hieman nousussa. Se saattaa kuitenkin johtua myös siitä, että niistä on alettu puhua enemmän sekä tutkia ja tilastoida paremmin.

Hän kertoo, että ruokaväärennöksien kohteiksi joutuvat usein tuotteet, joiden kilohinta on kova ja joista väärennöksiä on vaikea havaita.

– Aiemmin esille nousi esimerkiksi sahrami. Se on äärimmäisen kallis mauste. Siihen muita aineita lisäämällä se saadaan näyttämään ja ehkä tuoksumaankin sahramilta ja makukin saattaa olla sinne päin. Mutta mausteeseen on kuitenkin lisätty jotain bulkkiainetta.

Vaarallisia tuotteista tekee se, että ne saattavat sisältää allergeeneja ja muita ihmisille haitallisia aineita.

– Tuotteeseen saatetaan lisätä esimerkiksi maapähkinänkuorta, koska se on neutraali ja todella hienojakoista. Siitä saadaan niin sanottu bulkkiutettu mauste. Allergiselle ihmiselle se voi olla hengenvaarallinen.

Maustetoimittajat tutkivat kuitenkin tarkasti mausteiden sisältöjä. Pohja arvioi, että pääsääntöisesti Suomessa valvonta on hyvällä tasolla.

– Kaikissa muissa maissa ei ole välttämättä yhtä tarkkaa valvontaa. Sisämarkkinoillekin voi päästä väärennettyjä tuotteita.

Ruokapetosten kannalta ajankohtainen kysymys on myös brexit. Elintarviketeollisuusliitto arvioi‍, että markkinoille saattaa päätyä alun perin Ison-Britannian markkinoille tarkoitettua pakastettua lihaa, jota ei voidakaan myydä Britanniaan. Sen päiväyksiä voidaan peukaloida ja liha tuodaan markkinoille ikään kuin uutena, tuoreena tuotteena, vaikka näin ei olisikaan.

Keinot tuotteiden turvallisuuden ja alkuperän jäljittämiseen kuitenkin kehittyvät koko ajan. Esimerkiksi Luke ja Evira, nykyinen Ruokavirasto, ovat kehittäneet menetelmää, jolla voidaan varmistaa mansikoiden alkuperä‍.

Näin asiakas voi olla varma, että kotimaiseksi merkityt tuotteet ovat sitä, mitä niissä luvataan.