Vakavat talousongelmat voivat pahimmillaan kaataa maatilan. Kriisivaiheessa tarvitaan suuria muutoksia, jos yritys haluaa palata takaisin kannattavaan toimintaan.

Mikäli tahtoa ongelmien ratkomiseen löytyy, yrityssaneeraus on yksi keino. Noin puolet yrityssaneerauksiin lähteneistä tiloista selviää.

– Vahvistetuista yrityssaneerausohjelmista 50 prosenttia on hengissä viiden vuoden kuluttua, kertoo asianajaja ja agrologi Mikko Hakola.

Tammi–maaliskuussa 2019 Suomessa laitettiin vireille kuusi maatilan yrityssaneerausta. Määrä on suurempi kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2018. Silloin käynnistettiin yksi saneeraus. Hakola arvioi, että muun muassa matalat tuottajahinnat ovat alkaneet näkyä maatilojen taloudessa, ja siksi alkuvuonna on tullut enemmän saneerauksia.

Mikä yrityssaneeraus?

Yrityssaneeraus tarkoittaa oikeuden kautta vireille laitettavaa hakemusmenettelyä, jonka avulla on tarkoitus tervehdyttää maksuvalmiuskriisiin joutunut yritystoiminta.

Hakemus laitetaan vireille käräjäoikeudessa, jossa pyydetään yrityssaneerauksen aloittamista ja selvittäjän määräämistä.

Käräjäoikeus joko hylkää tai hyväksyy hakemuksen.

– Hakemuksista noin puolet hyväksytään. Hakemusprosessissa tulisi pystyä esittämään, että liiketoiminta on yrityssaneerausmenettelyn avulla tervehdytettävissä.

Myös velkojien on oltava suostuvaisia tähän järjestelyyn.

Hyväksynnän jälkeen yrityssaneeraus aloitetaan ja käräjäoikeus määrää selvittäjän tekemään taloudellisen selvityksen ja yrityssaneerausehdotuksen.

Pitkäjänteinen ja tavoitteellinen projekti

Yrityssaneeraus vaatii yrittäjältä vahvaa tahtoa jatkaa. Se sopii Hakolan mukaan sellaisille yrittäjille, joilla on motivaatiota kääntää jokainen kortti tilan toiminnan pelastamiseksi.

– Kun maatilaa lähdetään viemään yrityssaneeraukseen, se on viljelijälle suuri ponnistus. Siinä täytyy laittaa itsensä likoon, jotta pystyy selviytymään. Se on kovaa työtä, mutta tunnelin päässä häämöttää velaton maatila.

Koko tervehdyttämisprosessi voi viedä jopa 20 vuotta, vaikka itse saneerausohjelma kestäisi 10 vuotta. Maatiloilla tervehtyminen voi tarkoittaa eläinaineksen vaihtamista, eläintenhoidon parantamista ja laadukkaampaa rehua sekä muita taloudellista suorituskykyä parantavia toimenpiteitä.

– Tavoitteena on saada ravintomäärä suuremmaksi pellolta ja laatu paremmaksi. Parempilaatuista rehua riittää eläimille ja ne saadaan tuottamaan paremmin. Pyritään yritykseen laitettavalla panoksella parempaan lopputulokseen.

Yrityssaneeraus vai konkurssi?

Kun maatila joutuu talousongelmiin, voivat selittävinä tekijöinä olla esimerkiksi matalat tuottajahinnat sekä puolitehoinen viljely ja tuotanto. Myös viljelijän jaksaminen saattaa olla kortilla. Tällaisessa tilanteessa viljelijän kannattaa punnita myös konkurssia.

– Konkurssissa yrityksen omaisuus realisoidaan ja se tilitetään velkojille heidän oikeuksiensa mukaisessa suhteessa. Toisin sanoen, kun yrityksen omaisuus on muutettu likvidissä muodossa olevaksi omaisuudeksi eli rahaksi, siitä vähennetään konkurssikustannukset ja loput tilitetään velkojille.

Yrityssaneerauksen tarkoitus on puolestaan toteuttaa sekä velkojien että yrityksen etua siten, että yritys saataisiin kuntoon.

Selvittäjän työnä on laatia menettelyvertailulaskelma. Vaakakupeissa painavat, paljon velkojat saisivat takaisin yrityssaneerauksessa ja paljonko konkurssissa.

Jotta yrityssaneeraus olisi myös velkojille kiinnostava ratkaisu, tulisi heidän saada enemmän takaisin saneerauksessa.

Hakola kertoo, että yrityssaneerauksessa kyse on tavallaan yrityskaupasta: yrittäjä ostaa vähitellen tilansa takaisin velkojilta. Koska maatalous on hyvin pääomavaltaista toimialaa, omaisuuden ostaminen takaisin voi viedä pitkänkin aikaa.

Älä viivyttele avun hakemisessa

Yksi oire heikosta taloustilanteesta on se, ettei tila pysty maksamaan laskujaan. Talousongelmat eivät usein synny yhtäkkisesti, vaan ajan kuluessa.

Yritystoiminnan heikko kehitys seuraa usein Hakolan mukaan tiettyä kaavaa. Ensimmäisessä, sokeassa vaiheessa yrittäjä ei vielä tunnista yritystoimintaa uhkaavia ongelmia.

Toisessa, toimettomuuden, vaiheessa yrittäjä usein arvioi ongelman keston väärin. Yrittäjä ei välttämättä hahmota ulkoisten tekijöiden vaikutusta toimintaan. Kuvitellaan, että tuotanto saadaan nousemaan ja kulut pienemmäksi. Yrittäjä ei kuitenkaan voi vaikuttaa kaikkeen. Esimerkiksi lannoitteiden, polttoaineiden ja rehun hinta voi nousta yllättäen tai maidon hinta laskea.

Toimettomuutta seuraa usein virheellisen toiminnan vaihe. Toimenpiteisiin ryhdytään, mutta ne saattavat olla vääriä tai riittämättömiä.

– Saatetaan ajatella, että itselle käy paremmin kuin keskimäärin muille ihmisille.

Kriisivaiheessa tarvitaan jo suuria muutoksia, jos yritys halutaan palauttaa takaisin kannattavaan toimintaan.

Viimeinen, viides vaihe on loppu. Se tarkoittaa joko konkurssia tai uuden suunnan löytämistä yrityssaneerauksen avulla.

Mitä aikaisemmassa vaiheessa ongelmat tunnistetaan ja niihin reagoidaan, sitä pienemmillä muutoksilla ongelmia voidaan Hakolan mukaan ratkoa.

Siksi talousongelmien kanssa ei kannata jäädä yksin, vaan apua kannattaa hakea jo ajoissa esimerkiksi ProAgrialta tai Melan Välitä viljelijästä -projektin‍ kautta. Myös oman pankin puoleen kannattaa kääntyä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.