Nämä lakiasiat koskettavat useimpia maatalousyrittäjiä eri elämänvaiheissa – ota asiantuntijan vinkit haltuun

OP:n Tarja Mikkola kertoo, millaisia lainopillisia palveluita maatalousyrittäjät tyypillisesti kaipaavat.

Moni maatalousyrittäjä kohtaa työuransa aikana tilanteita, joissa lainopilliset neuvot tulevat tarpeeseen.

– Lakitarpeet vaihtelevat paljon sen mukaan, missä kohtaa tilan elinkaarta ollaan, kertoo asiantuntijajohtaja Tarja Mikkola Janakkalan OP:sta.

Tilan aloittamista suunnittelevat kaipaavat neuvoa hyvin erilaisiin asioihin kuin ne, jotka ovat keskellä toiminnan aktiivivaihetta. Tilan elinkaaren myöhäisemmässä vaiheessa taas korostuvat sukupolvenvaihdokseen ja toiminnan eteenpäin siirtämiseen liittyvät kysymykset.

Tarkasta avioehtosopimuksen tarve

Usein tila siirtyy uuden yrittäjän omistukseen tämän vanhemmilta. Tyypillistä on, että vanhemmat pyrkivät turvaamaan tilan jatkamisen myymällä sen lapselleen mahdollisimman edulliseen hintaan.

Yleensä vanhemmat haluavat ohjata tilan yksinomaan oman lapsen omistukseen.

– Se tarkoittaa, että jos lapsi on naimisissa, hänellä pitää olla avioehtosopimus kunnossa, Mikkola muistuttaa.

Edunvalvontavaltakirja on tärkeä työkalu

Maatilalla yrittäjän oma työpanos on hyvin merkittävä. Moni pohtii, mitä tilan toiminnalle tapahtuisi, jos jotain ikävää sattuisi.

Mikkolan mukaan huolia voi ratkaista erilaisilla turva-asiakirjoilla, joista tärkein on edunvalvontakirja. Käytännössä se tarkoittaa valtakirjaa, jolla yrittäjä valtuuttaa toisen henkilön hoitamaan puolestaan tilaan liittyviä asioita esimerkiksi tapaturman tai sairauden sattuessa.

– Jos tilallinen on vaikkapa tajuttomana, hänen puolisonsa voi valtakirjan avulla muun muassa tehdä viljelysopimuksia, myydä viljaa ja hakea EU-tukia.

Mikkola muistuttaa, että edunvalvontavaltakirjan lisäksi kannattaa hoitaa testamentti kuntoon. Se antaa turvaa, jos tapahtuu pahin mahdollinen ja yrittäjä menehtyy.

– Testamentilla voi esimerkiksi määrätä, että tilan hallintaoikeus säilyy puolisolla siihen asti, kun lapset ovat täysi-ikäisiä.

Tilan laajentuessa kauppakirjat haltuun

Nykyisin suuri osa maatalousyrittäjistä pyrkii kasvattamaan maa- tai metsätilansa kokoa. Mikkola tietää, että tilaa laajentaessa moni kaipaa myös lainopillisia neuvoja.

Esimerkiksi peltoalue- ja metsäkauppakirjoihin liittyy omaa juridiikkaansa, jonka suhteen ammattiapu tulee usein tarpeeseen. Yleisimmät kysymykset liittyvät Mikkolan mukaan myyntiverotukseen, metsävähennykseen tai tukioikeuksien siirtoon peltokaupoissa.

– On tärkeää, että peltokaupassa siirretään myös peltomaahan liittyvät tuet. Näin varmistetaan, että ostaja saa maasta oikean tuoton.

Kauppahinnan jaottelussa kannattaa huomioida, että ostaja voi vähentää omassa verotuksessaan 60 prosenttia metsämaan kauppahinnasta.

Sukupolvenvaihdos herättää paljon kysymyksiä

Jossain vaiheessa maatilan elinkaarta sukupolvenvaihdos tulee ajankohtaiseksi. Tärkeää on se, millaisella luovutuskirjalla tila siirretään eteenpäin.

– Usein vaihdos hoidetaan lahjanluonteisella kaupalla, eli myydään selvästi alle markkinahinnan. Jos yksi sisaruksista saa ostaa tilan käypää arvoa alempaan hintaan, myyjä haluaa myös usein tehdä testamentin muiden sisarusten hyväksi.

Edellinen yrittäjäsukupolvi voi jäädä asumaan tilalle, vaikka sen toiminta olisi jo luovutettu eteenpäin. Asumisoikeus voidaan turvata kiinnityksellä maatilaan, jolloin asumisoikeus ei raukea, vaikka tila myytäisiin uudelle omistajalle.

Jossain vaiheessa edessä on perunkirjoitus ja perinnönjako, jotka herättävät myös paljon kysymyksiä.

– Myös perinnönjako voi olla tapa aloittaa tilan pito. On kuitenkin aina parempi, että sukupolvenvaihdos toteutetaan jo vanhempien eliniän aikana.

Ota myyntiin liittyvä verotus haltuun

Myös verotus aiheuttaa usein päänvaivaa maatalousyrittäjille. Useimmiten lainopilliset kysymykset liittyvät myyntiverotukseen, lahjaverotukseen tai perintöveroon, Mikkola kertoo.

Hänen yleinen vinkkinsä sukupolvenvaihdosta suunnitteleville vanhemmille on huolehtia siitä, että kaikki tilan maa-alueet olisi omistettu jo vähintään kymmenen vuotta, ja että tasausvaraukset on purettu.

– Yli kymmenen vuoden omistuksen jälkeen rintaperilliselle tilan myyvän ei tarvitse maksaa kaupasta myyntiveroa.

Sukupolvenvaihdoksessa tilan ostajan pitää maksaa kaupasta lahjaveroa, jos luovutus määritellään osittain lahjaluonteiseksi. Maatilan ostajalle Mikkolan vinkki on, että lahjaveroa ei kannata pelätä.

– Lahjaveroon saa huojennusta ja vero jää kohtuulliseksi. Kannattaa mieluummin valita pieni lahjavero kuin merkittävästi isompi, rahoituskuluja nostava kauppahinta veron välttämiseksi.

Lahjaverohuojennus edellyttää, että uusi omistaja jatkaa maatilataloutta vähintään viiden vuoden ajan.

Lue lisää OP:n maatalousyrittäjille tarjoamista lakipalveluista.

OP sosiaalisessa mediassa