Näin toimintaa on hiottu huippuunsa yhdellä Suomen suurista tiloista

Bullstop Oy:n talous on jäänyt miinusmerkkiseksi vain muutaman kerran 13 vuoden aikana. Tilan isäntä Juho Isopahkala kertoo, kuinka turhia kuluja on karsittu pois ja tilan toimintaa kehitetty.

Bullstop Oy on Kalajoella toimiva lihanautojen loppukasvattamo, josta lähtee Atrialle teuraaksi vuosittain noin 1 400 eläintä. Tila kuuluu Suomen suurten tilojen joukkoon.

Siitä on vastannut pian 13 vuoden ajan Juho Isopahkala. Nykyään tila tekee noin kahden ja puolen miljoonan euron liikevaihtoa ja reilun 100 000 euron tulosta.

– Jos emme olisi tehneet tehostamistoimenpiteitä vuonna 2006, tilanne saattaisi olla aivan toisenlainen, Isopahkala arvioi.

Hän kertoo, miten toimintaa on hiottu kuluneiden vuosien aikana.

Toiminnan tehostus keskiössä

Tila yhtiöitettiin vuonna 2005 ja samalla tehtiin sukupolvenvaihdos. Kyseessä oli jo entuudestaan suurikokoinen tila, ja yhtiöittäminen oli kannattava päätös toiminnan kannalta.

– Olimme yksi Suomen ensimmäisistä tiloista, jonka toiminta yhtiöitettiin. Ajattelimme yhtiöittämistä siten, että kun toimintaa halutaan kehittää ja mennä eteenpäin, niin tässä kokoluokassa on liian suuri riski toimia henkilöverotuksen alla.

Alkuaikoina tilan liikevaihto liikkui kolmen miljoonan molemmin puolin ja velkaa oli hieman enemmän. Toiminnan tehostaminen on ollut keskeinen tekijä tilan arjessa alkumetreistä saakka.

– Tehostimme eläinketjua, rehulogistiikkaa ja ruokintapuolen asioita ja saimme säästöjä. Nykyään kaikki rehukomponentit ovat tontillamme saman katon alla säältä suojassa. Sadonkorjuukoneiden investointeja emme ole katsoneet järkeväksi tehdä, vaan urakoitsijat tekevät osan tilan töistä.

Nämä jo tehdyt päätökset tuovat yhä säästöjä.

– Tulosta on saatu aikaiseksi, mikä on elinehto toiminnan kannalta. Sillä lailla pitää olla todella tyytyväinen tilanteeseen, teimme alussa oikeita ratkaisuja. Ja sen jälkeenkin.

Pellon tuottoaste merkitsee paljon

Heti yhtiöittämisen yhteydessä tilalle palkattiin tilitoimisto, joka on auttanut taloudenhallinnassa. Välitilinpäätökset tukevat oikeita toimia vuoden aikana.

Investoinneissa puolestaan suunnitelmallisuus on ollut tärkeää. Isopahkala kertoo, että vuosien varrella eläinmäärää on kasvatettu joillain sadoilla ja rakennuksia on uudistettu. Tilalla on käytössä neljä lämmintä nautakasvatusrakennusta ja saman verran katettuja laakasiiloja.

Nyrkkisääntönä Isopahkala on pitänyt sitä, että rakennuksiin tai eläimiin investoitaessa samalla kertaa pitäisi pystyä investoimaan myös peltoon. Näin satotasoja on saatu nostettua. Tällä on merkitystä, sillä peltoa on tilalla noin 600 hehtaaria.

– Jos pellon tuottoaste ei ole hyvä tai korkea, ei ole mahdollisuutta tehdä bisneksestä kannattavaa.

Jos tuottoaste ei ole toivotulla tasolla, syntyy helposti ongelmia. Tästä hyvä esimerkki on viime kesä. Kuuma ja kuiva kesä rokotti satotasoja rankallakin kädellä. Nautakasvottamolla rehut saadaan kuitenkin Isopahkalan mukaan riittämään, koska edeltävältä vuodelta jäi yli säilörehua ja ruisvehnästä saatiin satoa kuumanakin kesänä.

Se on yksi niistä kasveista, jonka viljelyä tila on kokeillut vuosien varrella. Tulokset ovat olleet lupaavia, ja tulevina vuosina sen viljelyalaa on tarkoitus nostaa. Maissin viljelyn tila puolestaan lopetti melko nopeasti, koska riski oli liian suuri panokseen nähden ja se olisi vaatinut oman viljelykaluston.

– Pyrimme tehostamaan peltoviljelyä joka vuosi kasvivalinnoilla. Maalajeittain pyrimme katsomaan, millaista kasvia minnekin viljellään, jotta pystyttäisiin turvaamaan satotasoa. Vuodet ovat olleet hyvin erilaisia.

Hyvät tekijät ovat toiminnan ydin

Kustannustehokkuuden kehittämisen lisäksi onnistumisessa keskeisiä tekijöitä ovat Isopahkalan mukaan olleet luotettavat kumppanit, kuten urakoitsijat ja rehuntoimittajat.

– Jos ei olisi hyviä yhteistyökumppaneita, ei olisi meitäkään, hän tiivistää.

Atria on ollut tilan liha- ja rehupuolen kumppanina 1980-luvun alusta lähtien. Myös muut lähiseudun yrittäjät ovat tärkeä lenkki toiminnassa.

– Ostamme useita rekkakuormia viljaa lähialueen viljelijöiltä. Heidän kanssaan yhteistyö on sujunut pitkään ja vaivattomasti.

– Suuri kiitos myös työntekijöillemme. He ovat olleet mukana pitkään, ja heillä on kova ammattitaito tekemiseen. Pystymme tekemään muutakin kuin perusjuttuja.

Töissä mukana on myös tilan emäntä Janika Isopahkala.

Merkittävä oivallus vuosien varrella on ollut myös se, että työmotivaatio pysyy korkealla, kun töistä pääsee välillä irrottautumaan.

– Välillä pystyy olemaan vapaalla. Jaksaminen on kuitenkin iso juttu, jotta pysyy se mielekkyys tähän tekemiseen, Juho Isopahkala tiivistää.

OP sosiaalisessa mediassa