Maatalousyrittäjä on ruokahuollon vahvin lenkki

Kysymykset kotimaisen ruuan omavaraisuudesta ja elintarvikeketjun toimivuudesta ovat nousseet puheenaiheiksi koronapandemian myötä. Elintarvikkeiden huoltovarmuutta koordinoi Huoltovarmuuskeskus. Kaiken lähtökohtana on hyvinvoiva ja terve maatalousyrittäjien verkosto, jotta kotimaista ruokaa on riittävästi tarjolla eivätkä toimitusketjut häiriinny.

Kun ensimmäiset merkit koronaviruksen leviämisestä saatiin alkukeväästä, Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:ssa tehtiin ripeästi päätöksiä.

– Peruimme kaikki järjestön kokoukset ja kehotimme paikallisia liittoja ja yhdistyksiä tekemään samoin kokousten ja maanviljelijätapaamisten osalta, joita keväisin on erittäin paljon. Annoimme jäsenillemme varautumisohjeita ja jaoimme koronavirukseen liittyvää tietoa, jotta kaikki tietäisivät miten toimia, kertoo MTK:n maatalousjohtaja Johan Åberg.

Åbergin mukaan kotimaisen ruokatuotannon ja elintarvikeketjun toimivuuden kannalta keskeisintä on pitää huolta, että maataloustuottajat pysyvät terveinä, ja koronavirus saadaan pidettyä pois maatiloilta.

– Olemme onnistuneet tässä hyvin, sillä tietoomme ei ole tullut koronavirustartuntoja maatiloilla. Myös maito- ja teuraskuljetusten logistiikka on toiminut häiriöttömästi. Suurin huoli työvoiman saatavuuden kannalta liittyy kesän kausityövoimaan, jonka suhteen olisimme toivoneet valtiovallalta nopeampia päätöksiä erityisesti kotimaisen työvoiman kannustimien osalta, Åberg sanoo.

Puolustusvoimien VAP-järjestelmä apuna varautumissuunnitelmissa

MTK on omassa viestinnässään korostanut maatalousyrittäjille varautumissuunnitelmien tärkeyttä.

– Sairastapausten kannalta on tärkeää, että maatilan oma tuotanto on dokumentoitu mahdollisimman yksityiskohtaisesti, jos maatalousyrittäjä sairastuu ja tarvitsee ulkopuolista apua kevätkylvöihin tai eläintenhoitoon. Kun varautumissuunnitelmasta selviää myös maatilan yhteistyöverkoston avainhenkilöiden yhteystiedot ja esimerkiksi maatilalla käytettävien rehujen tiedot, on ulkopuolisen työvoiman helpompi tarttua töihin, Åberg sanoo.

Myös naapuritilojen kanssa on hyvä keskustella yhteistyöstä poikkeustilanteessa.

Esimerkiksi Pirkanmaan alueella on hyödynnetty kriisiaikoja varten tarkoitettua Puolustusvoimien henkilövarausjärjestelmää (VAP) ja laadittu listat viljelijöistä, jotka voivat antaa urakka-apua koronaan sairastuneille naapuriviljelijöille. VAP-järjestelmällä taataan ruuantuotannon jatkuminen aseellisten kriisien aikana. VAP-järjestelmä määrittelee osalle maatilayrittäjistä sodanajan tehtäväksi Suomen alkutuotannon turvaamisen, ja siksi VAP-maanviljelijät on vapautettu Puolustusvoimien reservistä.

Varaosien saatavuus ja huoltopalvelut huolenaiheena

Koronakriisin leimahdettua MTK:ssa oltiin huolissaan maatalousyrittäjien terveyden ja jaksamisen ohella myös maatiloilla käytettävien työkoneiden varaosien ja huoltopalvelujen tilanteesta. Isot maatalouslaitteiden varaosavarastot sijaitsevat Etelä-Euroopassa, minne koronapandemia iski alkuvaiheessa rankasti. Kun Espanja ja Italia menivät kiinni, varaosien saatavuuteen oli ennakoitavissa viivästyksiä.

– Varoittelimme maatalousyrittäjiä maatalouskaupan tilanteesta. Jos vaikka lypsyrobotti vikaantuu, eikä varaosia tai huoltoa saa ajoissa, siitä koituu isoja ongelmia maatiloilla. Viime viikkoina on onneksi saatu tietoa, että logistiikka ja varaosahuolto toimivat jälleen. Myöskään kotimaisessa huoltoverkostossa ei ole ollut häiriöitä, Åberg sanoo.

Valkuaisomavaraisuuden matala taso on riski

Åbergin mukaan koronapandemia on tuonut esiin yhden merkittävän heikon lenkin elintarvikehuollossa: kotieläinten ruokintaan käytettävien valkuaiskasvien omavaraisuus aste on meillä vain noin 20 prosenttia eli olemme liian riippuvaisia tuontirehuista. MTK onkin esittänyt hallitukselle mittavaa ruuantuotannon valmius- ja pelastuspakettia, jolla varmistaa kevään kylvöt, alkutuotannon jatkuvuus ja sadonkorjuu.

– Yhtenä edellytyksenä paketissa on maatalouden tukijärjestelmän kohdentaminen ja joustotavoitettavuus kriisitilanteen edellyttämällä tavalla. Valkuais- ja öljykasvien sekä muiden erikoiskasvien viljelyhalukkuus on turvattava, jotta niiden omavaraisuusastetta saadaan nostettua, Åberg sanoo.

Lue myös MTK:n tuoreen kyselyn tuloksia avaava juttumme:

Korona huolettaa maatalousyrittäjiä monin tavoin

OP sosiaalisessa mediassa