EU:n maatalouspolitiikka keskittyy tulevalla kaudella muun muassa ympäristö- ja ilmastokysymyksiin, sekä maatalouden kannattavuuden ja maatalousyrittäjien riittävään toimeentulon varmistamiseen. Jäsenvaltioille luvataan aiempaa suurempaa päätäntävaltaa, mutta samalla tukipotit uhkaavat pienentyä.

Euroopan Unionin jäsenvaltioilleen jakamaan maataloustukeen vaikuttavat kulloinkin meneillään olevan seitsemänvuotisen ohjelman tavoitteet. Suomen Maa- ja metsätalousministeriön ruokaosaston osastopäällikkö Minna-Mari Kaila arvioi, että uudet tukijärjestelmät otetaan käyttöön mahdollisesti vuoden 2022 tai 2023 alussa.

– Uusi rahoituskausi alkaa vuoden 2021 alussa, mutta uusia tukivälineitä ei tässä aikataulussa pystytä ottamaan käyttöön. EU:ssa ei ole vielä tehty päätöksiä rahoituksen kohdentamisesta tai budjetin suuruudesta, summaa Kaila.

– EU:n maatalouspolitiikkaa säätelevien asetusten sisällöstä on käyty keskustelua työryhmissä, maatalouden erityiskomiteassa ja ministerineuvostossa, mutta asetuksia ei anneta ennen kuin rahoituskehyksestä on päätös, Kaila kertoo.

​

Brexit voi sotkea rahoituskuviot

Komission alustavan rahoituskehysehdotuksen mukaan tuleva rahoituskausi näyttäisi tuovan niukkuutta. Suomen tukirahoitus on näillä näkymin pienenemässä 61 miljoonaa euroa vuodessa. Rahaa ollaan nipistämässä erityisesti maaseudun kehittämistuista, mutta myös maatalouteensuunnatut suorat tuet hupenisivat nykyisestä.

– Suomen pyrkimyksenä on pitää EU:n rahoitus nykyisellä tasolla. Esimerkiksi Brexitin toteutumisella on suuri vaikutus EU:n rahoituskehykseen. Suomi voi, niin halutessaan, kompensoida EU:lta saatavan tuen pienenemistä kansallisella rahoituksella, Kaila toteaa.

​

Sukupolvenvaihdokset tukikohteena

Vaikka rahoituksesta ei ole vielä tehty päätöksiä, EU on jo määritellyt seuraavan ohjelmakauden päätavoitteet. Tavoitteissa korostuvat erityisesti ympäristön- ja ilmastonsuojelun näkökulmat sekä biodiversiteetin vahvistaminen ja elintarviketuotannon laadun ylläpitäminen.

Lisäksi halutaan parantaa maatalouden kilpailukykyä, tasapainottaa ruoantuotantoketjun valtasuhteita, turvata maatalousyrittäjien riittävä toimeentulo ja pitää maaseutualueet elinvoimaisina. Keskeisiin tavoitteisiin kuuluu myös maatilojen sukupolvenvaihdosten tukeminen.

– Euroopan Unioni on korostanut erityisesti tukien oikeudenmukaista kohdentumista. Yhtä lailla pidetään tärkeänä uusien yrittäjien saamista alalle. Erityistä huomiota on kiinnitettävä maatalouden kannattavuuden parantamiseen, jotta maatalous tuo riittävän toimeentulon yrittäjille, Kaila summaa.

​

Enemmän päätäntävaltaa jäsenvaltioille

Alkavalla ohjelmakaudelle jäsenvaltioilla on aiempaa enemmän päätäntävaltaa ja paremmat mahdollisuudet sopeuttaa unionin yhteistä maatalouspolitiikkaa oman maan tarpeisiin.

Viime vuoden lopussa päättyneelle luopumistukijärjestelmälle on kovasti toivottu jatkoa, mutta entisen kaltaisena järjestelmä ei voi jatkua. Tulevalla rahoituskaudella mahdollisesti käyttöön otettavien korvaavien järjestelmien valmistelu on meneillään.

– Maatalous- ja maaseutupolitiikan toteuttaminen ja valvonta ovat jäsenvaltioiden vastuulla. Laadimme CAP -suunnitelman, jossa kuvaamme kokonaisuuden: maatalous- ja maaseutupolitiikan tavoitteet, toimenpiteet, hallinnoinnin ja valvonnan. Komissio sitten hyväksyy tai hylkää suunnitelman. Jatkossa komissio arvioi jäsenvaltioiden toimenpiteitä saavutettujen tulosten perusteella, Kaila sanoo.

​

Nuoriin yrittäjiin satsattava

Maa- ja metsätalousministeriö nimitti viime vuonna neljä työryhmää, joiden tehtävänä on valmistella Suomen CAP -suunnitelmaa. Yhdeksi työryhmien keskeiseksi aiheeksi on noussut aktiiviviljelijän käsite. Ketkä viljelijöistä katsotaan aktiiviviljelijöiksi ja millä perustein tuleva tukipotti jaetaan?

– Kuluvalle kaudelle tultaessa poistettiin jo maataloustukien saamisen ikäraja. Nyt mietitään, missä aktiiviviljelyn rajat menevät. Suomessa on hyvinkin erilaisia tiloja eikä ole yhtä oikeaa mallia, johon kaikkien tulisi sopeutua. Erilaisilla tiloilla tulisi olla mahdollisuudet kannattavaan liiketoimintaan ja oikeudenmukaiseen tulotasoon. Esimerkiksi sadonkorjuuvelvoitteen palauttamisesta on käyty paljon keskustelua.

Kaila pitää suomalaisen maatalouden ja ruuantuotannon elinehtona sitä, että nuoret saadaan kiinnostumaan maatalousyrittäjyydestä. Jo nykyisellään Suomen maatalousyrittäjien keski-ikä on nuorempi kuin muissa Euroopan Unionin maissa. Eläköityvien yrittäjien työn jatkajiksi tarvitaan lisää nuoria osaajia.

– Nuoriin maatalousyrittäjiin on nyt satsattava. Jos tähän ei ole riittäviä toimenpiteitä, ei komissiokaan tule hyväksymään Suomen CAP -suunnitelmaa, Kaila toteaa.

​

Fakta

  • EU:n jäsenvaltioiden toimintaa ohjaavalla maatalouspolitiikalla unioni pyrkii vaikuttamaan maataloustuotannon tasapainoiseen kehitykseen, maaseutualueiden elinvoimaisuuteen sekä eläinten ja ympäristön hyvinvointiin.
  • Maataloustukeen vaikuttavat kulloinkin meneillään olevan ohjelman tavoitteet. Tukirahoitus jakautuu maatalousyrittäjille maksettaviin suoriin tukiin sekä maaseudun kehittämistukiin, joihin kuuluu sekä viljelijätukia että muiden maaseudun yritysten tukia.
  • Meneillään oleva vuonna 2015 käynnistynyt rahoituskausi päättyy ensi vuoden lopussa. Uusien tukijärjestelmien toimeenpanon aloittamisajankohta on kuitenkin vielä avoinna.