Maatiloihin on jo kohdistunut erilaisia kyberhyökkäyksiä. Maanviljelijän lypsyrobotin verkkolaitteeseen murtauduttiin ja sen kautta tehtiin iso puhelinlasku soittelemalla maksullisiin numeroihin. Lehmien kiimanhallintajärjestelmä levitti haittaohjelmia. Navetan valvontakameran kuva olikin yhtäkkiä kaikkien katsottavissa netissä.

– Teknistyneet maatilat ovat nykyisin kuin mitä tahansa digitaalisia ratkaisuja hyödyntäviä yrityksiä. Maatiloilla on paljon erilaista verkottunutta teknologiaa, johon voi kohdistua palvelunestohyökkäyksiä tai muita kyberuhkia, sanoo Jyväskylän yliopiston lehtori Panu Moilanen.

Ruokinta- ja siivousrobotit, tilan lämpötilaa valvova kiinteistöautomaatio tai digitalisoituneet traktorit ovat alttiita ulkoa päin tuleville kyberhyökkäyksille siinä missä toimistojen tai kotien tietokoneet, älypuhelimet ja verkkopalvelut.

– Erityisen uhkaavia tilanteita voidaan aiheuttaa kyberhyökkäyksellä esimerkiksi ison tilan tuotantoeläinten hyvinvoinnille, jos tekniikka ei toimi. Tilanteen palauttaminen normaaliksi ihmisvoimin on hyvin työlästä, jos on kyse esimerkiksi 200 eläimen tilasta, Moilanen sanoo.

Kootusti tietoa tarjolla

Viljelijöiden tueksi on nyt koottu Kyberin taskutieto maatiloille‍ -niminen opas, jonka tarkoitus on auttaa tuottajia varautumaan paremmin kybermaailman uhkiin. Siihen on kerätty käytännön tietoa ja vinkkejä, miten huomioida kybermaailman uhkat ja mahdollisuudet.

Oppaan ovat tuottaneet Huoltovarmuusorganisaation Alkutuotantopooli, Jyväskylä yliopisto, Luonnonvarakeskus, MTech Digital Solutions, Aalto-yliopisto, MTK, ProAgria ja Maanpuolustuskoulutusyhdistys.

– MTK ja Huoltovarmuusorganisaatio järjestävät vuosittain varautumiskoulutusta maatiloille ympäri Suomea. Halusimme tämän koulutuksen lisäksi tarjota maanviljelijöille käytännöllisen ja selkeän oppaan, miten varautua kyberriskeihin ja huolehtia maatilan käytössä olevista tietojärjestelmistä, internet-yhteyksistä ja pilvipalveluista, sanoo oppaan toteuttamisessa mukana ollut Moilanen.

Kysyntää kyberturvallisuuteen erikoistuneille palveluntuottajille

Maatilat ovat monesta syystä haavoittuvia. Laitteita on hankittu usein vähitellen ilman mitään kokonaissuunnitelmaa, jolloin niille ei ole helppoa löytää ammattimaista ylläpitopalvelua. Työkiireissä maatilan oma väki saattaa unohtaa ohjelmien päivitykset. Haavoittuva laite on helppo kaapata ja käyttää sitä väärin.

Moilasen mielestä markkinoilla olisi tilaa maatilojen ja alkutuotannon yrittäjien kyberturvallisuuteen erikoistuneille palveluntuottajille.

– Vaikka maatalousyrittäjältä voikin edellyttää perusvalmiuksia tietoturvan ja teknologian ymmärtämisessä, ei voi kuitenkaan olettaa, että kyberturvallisuus olisi maatilayrittäjän ydinosaamista, Moilanen sanoo.

Sähkön saanti on kaikkein tärkein asia

Maatiloihin useimmin vaikuttavat kyberuhat ovat kuitenkin arkisia: säätilojen aiheuttamia häiriöitä tai tilan henkilöstön tekemiä virheitä. Myrskyjen aiheuttamat sähkökatkot sammuttavat laitteita, jolloin tilan tietojärjestelmät on osattava käynnistää uudelleen. Ukkonen ja vesivahingot voivat myös rikkoa laitteita. Samoin laiterikkoja voivat aiheuttaa jyrsijät.

Moilasen mielestä maatilan huoltovarmuudessa ja turvallisuudessa kaikkein tärkein tekijä on turvata jatkuva sähkön saanti tilalla. Tykkylumi voi aiheuttaa maatilalla ongelmia päiväkausiksi, jos sen seurauksena sähköt menevät poikki.

– Maatila ja alkutuotanto ovat täysin sähköstä riippuvaisia, minkä vuoksi varavoiman saanti on keskeisintä riskienhallintaa tilan jatkuvan toiminnan takaamiseksi. Jos sähköt ovat poikki, eivät mitkään laitteet toimi. Toinen tärkeä tekijä on huolehtia tietoturvan ylläpidosta keskitetysti niin, että tilalla käytössä olevien jopa satojen laitteiden päivitykset ovat kunnossa ja ajan tasalla, Moilanen sanoo.

Muista myös salasanat

Kyberin oppaassa muistutetaan myös salasanojen tärkeydestä. Maatilalla yhteiskäytössä olevalle koneelle luodaan jokaiselle käyttäjätunnukset erikseen. Nämä tilit suojataan vahvoilla salasanoilla.

Turvallinen ja vahva salasana on oppaan mukaan yli 15 merkin pituinen ja se koostuu lauseiden sanojen tai kirjainten yhdistelmistä. Esimerkiksi oppaassa kerrotaan PunainenValtraTalonEdessä_852. Sanoja voidaan toki myös lyhentää.

Hyvän salasanan lisäksi tietoturvaa edistää myös käyttäjä itse. Salasanoja ei kannatta tallentaa tietokoneen muistiin, eikä niitä tule kertoa muille. Eri palveluita varten luodaan aina oma salasana. Hyväksi havaittua salasanaa voi esimerkiksi varioida.

Salasanat on myös syytä vaihtaa säännöllisesti. Oppaassa vinkataan, että esimerkiksi sähköpostin salasana kannattaa vaihtaa puolen vuoden välein.

Varaudu tietoturvauhkiin kybervakuutuksella, lue lisää‍.

Lue, kuinka leipomoyrittäjä selvisi tietoturvahyökkäyksestä.‍