”Tilanne on tällä hetkellä hyvin sekava. Kukaan ei tiedä, miten pitkään liikkumista rajoitetaan tai kuinka kauan rajat ovat kiinni. Ymmärrän toki, että terveys edellä mennään ja normeista pidetään kiinni, mutta tilanteeseen kaivattaisiin enemmän selkeyttä”, sanoo maatalousyrittäjä Elina Vauhkonen.

Kausityöntekijöitä työllistävänä yrittäjänä hän toivoisi valtiovallan puolelta tarkkaa päivämäärää, milloin ulkomailta tulevan lisätyövoiman on mahdollista saapua työtehtäviin tai esimerkiksi joustoa työlupiin.

”Nyt moni maatalousyrittäjä pohtii, uskaltaako rekrytoida uutta työvoimaa aiemmin käytettyjen kausityöntekijöiden tilalle. Meidän kokoisella tilalla päätöksenteko on suhteellisen helppoa, kun lisätyövoiman tarve ei ole kovin suuri, mutta voin hyvin kuvitella, että sata kesätyöntekijää työllistävällä marjatilalla tulevasta sesongista voi tulla katastrofi”, Vauhkonen sanoo.

Useat tilat ovat jo allekirjoittaneet työsopimukset aiempien kausityöntekijöiden kanssa, mutta työlupien suhteen tilanne on avoin. Jos nyt palkkaa uusia työntekijöitä, on riskinä tuplamiehitys ja sen myötä tuntuvasti kasvavat työvoimakulut.

Kuusi vuotta kasvua

Elina Vauhkonen on yhdessä aviomiehensä Antin kanssa pyörittänyt erikoiskasviviljelyyn keskittynyttä luomutilaa, jonka vetovastuun he ottivat kuusi vuotta sitten Antin vanhemmilta.

12 hehtaarin vihannesalalla tuotetaan kerä- ja lehtikaalia, purjoa ja ruokasipuleita vähittäiskaupalle ja teollisuudelle. Tilan tuotanto on kasvanut vuosi vuodelta ja Vauhkoset ovat investoineet voimakkaasti pakkaamoon ja koneisiin. Samalla lisätyövoiman tarve on kasvanut.

Viime vuonna Kalliolan luomu tuotti 200 tuhatta kiloa kaalia, 50 tuhatta kiloa purjoa ja 120 tuhatta kiloa ruokasipuleita. Kalliolan luomu toimii purjon ja sipulin sopimustuottajana teollisuudelle.

Kausityöntekijöitä huhtikuusta marraskuuhun

Kalliolan luomu työllistää kolmen vakituisen työntekijän lisäksi 10 kausityöntekijää.

Sesonkityöntekijöiden kausi tilalla on pitkä, sillä ensimmäiset kausityöntekijät tulevat töihin huhti–toukokuussa, kun varhaisvihannesten taimien istutus alkaa.

”Työntekijöiden määrä lisääntyy varhaisvihannesten sadonkorjuun aikaan juhannuksena ja jatkuu parhaimmillaan aina marraskuulle asti, jolloin voi vielä korjata lehtikaalista satoa”, Vauhkonen sanoo.

Tänä vuonna varhaisen kevään vuoksi Antti ja Elina Vauhkosen oli tehtävä pikaisia ratkaisuja, miten selvitä tulevasta kaudesta. He olivat jo allekirjoittaneet työsopimukset aiempina vuosina Ukrainasta ja Venäjältä tulleiden tuttujen työntekijöiden kanssa, mutta poikkeusolojen vuoksi heidän saapumisensa tilalle on epävarmaa.

”Päätimme ottaa hallitun riskin ja rekrytoimme aluksi viisi uutta työntekijää senkin uhalla, että meillä olisi korjuuaikaan tuplamiehitys. Haluamme asteittain kasvattaa tuotantoa ja varmistaa, että voimme pitää kiinni tuotantosopimuksistamme”, Vauhkonen sanoo.

Somekanavat tehokas rekrytoinnin työkalu

Halukkaiden uusien työntekijöiden tulva yllätti maatalousyrittäjäpariskunnan. MTK:n Töitä Suomesta -palvelun ohella Kalliolan luomu haki uusia työntekijöitä Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa omien kanaviensa kautta. Somerekrytoinnin suosio ilahdutti.

”Saimme omien somekanaviemme kautta paljon yhteydenottoja ja kannustusviestejä. Hakijoiden joukossa oli myös paljon muilla toimialoilla työskenteleviä, jotka halusivat päästä tutustumaan työskentelyyn maatilalla”, Vauhkonen kertoo.

Vauhkosen pariskunta halusi itse vastata työntekijöiden palkkaamisesta eivätkä he käyttäneet apuna vuokratyöfirmoja tai henkilöstöyrityksiä.

”Halusimme henkilökohtaisesti haastatella ihmiset, jotta saamme koottua hyvät tiimit. Rekrytointiprosessi oli meillekin uusi kokemus ja opimme sen myötä paljon uutta”, Elina Vauhkonen sanoo.

Monipuolisia työtehtäviä

Vauhkosen mukaan heidän tilaltaan löytyy tehtäviä moneen lähtöön. Vaikka paljon työtehtävistä on automatisoitu, luomutilan arkeen liittyy paljon käsin tehtäviä työvaiheita, jotka eivät ole raskaita, mutta vaativat kärsivällisyyttä ja pitkää henkistä kanttia.

”Usein puhutaan, että työnteko maatiloilla on raskasta, mutta meiltä löytyy työtehtäviä moneen lähtöön. Viljelysten harsotus, haraus, mekaaninen ja käsin toteutettu rikkaruohojen torjunta, sadonkorjuutyöt, varastointi ja pakkaustyöt rytmittyvät niin, että parille viiden hengen tiimille on jatkuvasti töitä keväältä aina marraskuulle asti”, Vauhkonen kuvailee.

Excel-taulukkoon merkityt työtehtävät on hoidettava, satoi, tuuli taikka paistoi.

”Fyysistä voimaa ei niinkään tarvita, vaan sietokykyä sopeutua muuttuviin sääoloihin”, Vauhkonen sanoo.