Kehitettävänä 343 vuotta vanha sukutila: Talousosaaminen, yhteisöllisyys ja omat arvot ovat uuden isännän valtit

Nuori tuottaja Perttu Perälä uskoo, että viljelijöiden entistä paremmalla yhteistyöllä voitaisiin saavuttaa kaikille etua.

Kun laihialainen Perttu Perälä opiskeli agrologiksi Iisalmessa, hän havahtui taloustaitojen tärkeyteen. Nykyään ne ovat merkittävä osa nuoren viljelijän arkea ja päätöksentekoa.

– Kaikkein herättävin hetki oli, kun talousopinnot alkoivat ja laskin kirjanpidon perusteella oman tilan kannattavuuslaskelman. Silloin hoksasin, millaisia luvut ovat ja ettei tämä ole mikään kultakaivos. Siinä heräsi ymmärtämään, kuinka tärkeää on talouspuoli, jos tätä meinaa tehdä työkseen eikä vain harrastukseksi.

Viime kesänä Perälä valmistui, ja hänestä tuli sukuun vuonna 1675 siirtyneen Naskalin maatilan 12. isäntä. Alku on sujunut pitkälti 70 hehtaarin kasvinviljelytilan käytäntöjä ja arkea opetellessa. Tänä vuonna pelloilla viljelyssä oli kauraa, mallasohraa, rapsia ja ruista. Kuiva kesä pudotti satotasot noin 70 prosenttiin tavallisesta.

Tukena kotitilan töissä ovat olleet hänen vanhempansa, tilan edeltävä isäntä ja emäntä. Arjessa mukana ovat myös opintojen aikaiset ystävät. Heillä sekä Laihian nuorilla tuottajilla on omat Whatsapp-ryhmät, joissa kokemukset, kuulumiset ja tiedot onnistuneista kokeiluista vaihtuvat.

Perusasiat kuntoon

Perälälle on selvää, että hän lähtee kehittämään perinteikkään sukutilan toimintaa. Kunhan tilan arki rullaa, on aika tehdä ratkaisuja tulevan suhteen.

– Tilahan pyörisi nykyiselläänkin, lähtökohta on todella hyvä. Mutta nyt kun osaa laskea taloudellista puolta, haluaa kehittää tilaa talousnäkökulma edellä unohtamatta kestävää kehitystä.

Kannattavuuden parantaminen lähtee siitä, että pohjatyöt on tehty hyvin. Moni erikoiskasvi vaatii, että pellon pH ja vesitalous ovat hyvällä tasolla, jotta niiden viljelyn pystyy ylipäänsä aloittamaan.

– Vasta sen jälkeen, kun nykyisistä resursseista on kaikki käytössä, kannattaa miettiä laajentamista tai erikoistumista vaikka erikoiskasvien viljelyyn tai jalostukseen. Nyt on ollut keskittyminen siinä, että pellot ja metsät saadaan kuntoon.

Perttu Perälän arkea isäntänä voi seurata Naskalin maatilan Facebook-tililtä. Siellä hän kertoo myös maatalouden perusasioista. Kuva: Perttu Perälä

Tarkat laskelmat ohjaavat päätöksentekoa

Perälä on harkinnut erikoiskasvien viljelyn aloittamista. Ennen lopullista päätöstä hän tekee laskelmia ja selvittää, onko tuotteille riittävästi kysyntää.

– Yritän mahdollisimman avoimesti kuunnella, mitä ihmiset haluavat syödä, mille heillä on tarvetta ja mihin tämä maailma kehittyy. Yhdeltä kauppiaalta kuulin, että lähiporkkanalle olisi kysyntää ja lähdin selvittämään, mitä porkkanantuotanto tarkoittaisi. Totesin, että siinäkin pitäisi olla se tietty mittakaava, jotta siihen kannattaisi lähteä. Pienillä määrillä siitä saa itselleen enemmän työtä kuin tuottoa.

Myös omat arvot ohjaavat tilan kehitystyötä. Perälä on esimerkiksi ilmoittanut tilansa Carbon action -tutkimukseen. Kiinnostus osallistumiseen lähti Perälän tahdosta jättää tila hyvässä ja tuottavassa kunnossa seuraavalle viljelijälle.

– Pilotissa tutkitaan keinoja hiilidioksidin varastointiin ilmakehästä peltomaahan. Haluan toimia silmällä pitäen sitä, että kuka ikinä onkaan tilan seuraava omistaja, tällä on vähintään yhtä hyvät lähtökohdat kuin minulla lähteä maata viljelemään, eikä peltoa kuluteta loppuun asti.

Myös kulunut kuiva kesä osoitti Perälän mukaan, millainen merkitys hiilellä on.

– Tänäkin kesänä tajusi hiilen tärkeyden taloudellisesta näkökulmasta. Hiili sitoo vettä kolme kertaa painonsa verran. Tänä kesänä ne maat, joissa hiiltä oli paljon, selvisivät paremmin kuivuudesta.

Investointeja vähitellen

Ennen isännäksi lähtöä Perälä toimi karjatalouslaitteiden myynnin parissa. Tiloille soittelu osoitti, että moni tila pitää parhaillaan investoinnit jäissä ja odottaa parempia aikoja. Perälä uskoo, ettei niitä välttämättä ole luvassa.

– Aina kaikista tiloista on se huonoin neljännes ja paras neljännes. Parhaalla neljänneksellä yleensä menee vähän huonompaankin aikaan kannattavasti. Aina pitää pyrkiä olemaan siinä parhaassa neljänneksessä. Siellä ei pysty olemaan, jos ei investoi järkevästi, eli siihen tuotantoon.

Parhaillaan uusi isäntä suunnitteleekin investointeja. Koneiden sijasta hän todennäköisesti kohdistaa ne suoraan peltoon. Tarkoitus on tehdä investointeja vähitellen.

– Kehittäminen vaatii melkein aina investointeja, joiden ei aina tarvitse olla valtavia rahasummia. Sehän voi myös olla vaikka omaa koulutusta.

Kehityskohteena on 343 vuotta vanha Naskalin maatila. Kuva: Perttu Perälä

Lisää yhteistyötä ja tietoa

Yksi tapa kehittää toimintaa on myös entistä vahvempi yhteistyö tilojen välillä. Vaihtoehtoja voisivat olla esimerkiksi osuuskunta tai yhteistyörinki.

– Alettaisiin yhdessä myymään ja ostamaan. Silloin ehkä päästäisiin vanhanaikaisesta nöyrästä talonpojan asenteesta ja pystyttäisiin toimimaan hieman isommilla määrillä. Silloin alkaisi enemmän kiinnostaa, kenelle tämä porukka myy ja millä hinnalla, Perälä sanoo.

Hän on myös alkanut kirjoittaa tilan Facebook-tilillä selkokielisesti maataloudesta. Tarkoitus on tuoda kuluttajat lähemmäs ruuantuotantoa.

– Julkisuudessa puhutaan maatalouden arvostuksesta ja siitä, onko se huonolla tasolla. Mutta onko oikein olettaa, että kuluttaja ymmärtää, mikä kotimaisessa on parempaa kuin ulkomaisessa? Missään ei opeteta, mitä pellolla tehdään ja mistä kaikki lähtee maataloudessa. Hommaa pitää lähteä purkamaan perusasioista: Mitä teen, kun olen viljelijä?

Silloin kuluttajankin on helpompi ymmärtää, kenen palkan hän maksaa. Tai mistä on kyse, kun teillä liikkuu muuta liikennettä hitaampia traktoreita.

OP sosiaalisessa mediassa