Kauraleipää, kauramaitoa, kaurajogurttia, nyhtökauraa. Kaurabuumi on jyllännyt vahvana jo muutaman vuoden eikä se näytä laantumisen merkkejä. Kauraa kutsutaan kotimaiseksi superruoaksi, eikä suotta. Onhan vaatimattomissakin oloissa pärjäävällä kauralla runsaasti terveysvaikutuksia.

– Kauran monet terveysväittämät ovat tieteellisesti todistettuja ja ne ovat yksi syy sen huimaan suosioon. Kaura tasapainottaa verensokeria, siinä on paljon kuituja ja se on hyväksi esimerkiksi ruoansulatukselle ja suolistolle, luettelee vilja-asiamies Max Schulman Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:sta.

Myös kauran gluteenittomuus on yksi syy sen suosioon, kun kiinnostus gluteenittomia viljatuotteita kohtaan on kasvanut. Tosin viljan saaminen asiakkaalle gluteenittomana aina pellolta koko tuotantoketjun läpi vaatii myllyiltä riittävää puhtaustasoa ja teknologiainnovaatioitakin.

Hyvämaineinen suomalainen

Suomalainen kaura on käsite, jolla on mahtava maine maailmalla. Kotimaiset kasvuolosuhteemme takaavat sen, ettei suomalaista kauraa edes ole mahdollista kopioida.

– Kaura soveltuu loistavasti Suomen ilmastoon ja valoisaan kesään. Meidän kauramme on laadukasta, painavaa ja isokokoista. Se on helppo kuoria, ja jyvät ovat suuria ja tasakokoisia, Schulman kehuu.

Samaa tuumaa kauraa Raumalla Lapin Mäentaan kylässä Markkulan tilalla viljelevä Tatu Markkula. Markkulan tilalla viljellään jo neljännen sukupolven voimin pääkasveina ohraa ja vehnää mutta myös kauraa, joka on Markkulan mukaan hyvä välikasvi viljelykierrossa.

– Kauran viljely ei juuri poikkea muiden viljelykasvien viljelystä. Se menestyy myös heikommilla mailla ja pienemmällä kasvinsuojeluaineiden käytöllä. Viime vuosina ongelmaksi ovat tulleet kosteudessa viljaan herkästi syntyvät toksiinit, jos syksy on ollut sateinen, Tatu Markkula kertoo.

Kauran kulutus ja vienti mahdollista tuplata

Kotimaisen buumin lisäksi kauran vienti Suomesta maailmalle jatkaa kasvamistaan. Suomea ei voi kutsua kauranviejänä noviisiksi, koska jo 1980-luvun lopulla kauraa vietiin pääosin Pohjois-Amerikkaan.

– Aiemmin vietiin pitkälti rehukauraa ja raakaviljaa, jota viedään nykyäänkin paljon eli noin 300 tuhatta tonnia vuosittain. Suurin osa raakaviljasta on myllykauraa, joka päätyy parhaimpaan markkinasegmenttiin muualla. Sen vienti on tärkeää, sillä kotimaan perustuottajat eivät jatka, jos kauraa valmistetaan vain rehuksi tai kotimaiselle teollisuudelle, Schulman toteaa.

Suomessa viljellään yli miljoona tonnia kauraa vuodessa. Kotimainen elintarviketeollisuus käyttää siitä 200 000 tonnia, kotimaiset myllyt 150 000 tonnia.

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n mukaan kauran kulutus olisi Suomessa mahdollista tuplata ja vienti moninkertaistaa. Aiemmin ongelmana oli kapasiteetin riittämättömyys viennin suhteen. Nyt Suomessa on tehty suuria kaurainvestointeja, ja rahkeita on myös kokonaan uusille markkinoille.

– On turhaa valita vain jompikumpi, kulutus kotimaassa tai vienti, sillä molemmat vetävät. Tällä hetkellä 15 prosenttia kokonaistuotannosta kuluu omaan elintarviketuotantoon, ja 25 prosenttia menee vientiin. Loput kaurasta kuluu osittain rehuun ja osa jää varastoon, Schulman kertoo.

Sekä viennissä että elintarviketeollisuudessa on siis mahdollista nostaa kapasiteettia. Viljelyä voidaan vielä tehostaa, kun markkina toimii, ja kysyntään pystytään vastaamaan.

Samaa mieltä on kauraa viljelevä Tatu Markkula.

– Kyllähän kauralla voi pärjätä maailmalla, kun vain osataan markkinoida. Jos joku kauran käytön Suomessa tuplaa ja maailmalla moninkertaistaa, niin onhan se hieno juttu. Uskon että tuottajat kyllä pystyvät lisämäärän tuottamaan, jos vain tuottajahinta asettuu kohdalleen, Markkula pohtii.

Kaura työllistää Suomessa myös paljon muita kuin viljelijöitä. Kauran sivuvirrat työllistävät kasvijalostajia, puhumattakaan myllyjen, leipomoiden ja muiden kauratuotteiden valmistajien henkilökunnasta.

Yhteistyössä on voimaa

Schulman näkee yhtenä kauran viennin kannalta tärkeänä tekijänä yhteistyön esimerkiksi erilaisia kauratuotteita valmistavien yritysten välillä sen sijaan, että ne kilpailisivat keskenään. Markkinointi vaatii rahaa, ja siksikin yhteistyö on erityisen hyvä asia.

– Kotimarkkinoilla voidaan kilpailla, mutta maailmalle kannattaisi mennä yhteisvoimin ajatuksella, että täältä tulevat suomalaiset kauratuotteet! Suomessa usein huomataan vasta jälkikäteen, että olisi kannattanut tehdä yhteistyötä, Ruotsissa tämä asia on paremmin hallussa, Schulman toteaa.

Myös Suomen Kaurayhdistyksen mukaan tarvitaan uutta tutkimusta, innovaatioita ja huippuosaajia. Yhdistyksen mukaan kauran jalostuksen, tuotannon, tuotekehityksen ja viennin kasvun turvaamiseksi Suomeen tarvittaisiin kansallisen kauran tutkimus- ja kehitysohjelma.

Kauralla on monia mahdollisuuksia, kun niihin vain tartutaan. Onneksi uusia kauratuotteita syntyy kaiken aikaa. Yhtenä uusimmista innovaatioista on ksylitolin valmistaminen kauran ksyloosia sisältävästä kuoresta, jota saadaan kauramyllyn sivutuotteena. Aiemmin kuori on ollut myllyn jätettä, ja sitä on poltettu energiaksi.

– Kauran myynnin kasvun nopeutta on vaikea ennustaa, mutta nyt se on ollut 10 prosentin luokkaa vuosittain. Buumi jatkuu varmasti, kunhan varmistetaan, että me itse ruokimme sitä, ja Suomi-kauran tunnettuus ja saatavuus lisääntyvät. Kauralla on Nokian kaltaisia mahdollisuuksia, Schulman toteaa.