Uusia kauratuotteita, lyhyemmät kuljetusmatkat, kauran kasvavaan kysyntään vastaaminen. Nämä tavoitteet olivat kirkkaina Nurmijärvellä sijaitsevan Krannin viljatilan emännän Anne Lukanan mielessä, kun hän alkoi suunnitella miehensä Olli Lukkarisen kanssa investointia omaan kauramyllyyn.

Investointipäätös oli tarkkaan mietitty. He ovat vastanneet tilasta kahdestaan noin neljän vuoden ajan, ja näiden vuosien mittaan pariskunta on onnistunut rakentamaan vahvan suoramyyntiverkoston tilan parillekymmenelle myllytuotteelle. Myös työnjako on selvä: Lukkarinen vastaa viljelystä ja Lukana myllytuotteiden myynnistä ja markkinoinnista.

Kun vilja saapuu myllystä pakkaamolle, vastuu siitä siirtyy Lukanalle. Hän kohtaa myynti- ja markkinointityössä asiakkaita paljon kasvotusten. Se on osoittautunut mainioksi keinoksi saada palautetta: niin kehuja kuin toiveita. Niiden pohjalta tila voi kehittää toimintaansa.

– Minulla on ollut heti alusta pitäen visio, että emme laita kaikkia munia yhden korin varaan, vaan jaamme ostopotentiaalia usealle taholle ja kuulostelemme markkinoita. Nykyään asiakaskuntaamme ovat yksityisasiakkaat ja erilaiset jälleenmyyjät, kauppasektori ja yritysasiakkaat, kuten hotellit, ravintolat, kahvilat ja leipomot, Lukana kertoo.

Alkusysäys suoramyynnille tuli reilu pari vuotta sitten myyjäisistä ja REKO-lähiruokapiiristä. Tuolloin REKO-rinkien suosio lähti nousuun Uudellamaalla ja Hämeessä. Nykyään tila on mukana noin 25 ringissä.

– Tuoreille, hyvälaatuisille lisäaineettomille viljatuotteille on hyvä kysyntä. Se edesauttaa myyntiä. Sekä asiakkaat että asiakasyritykset ovat yhä tietoisempia ruuan eettisestä arvopohjasta, ja he haluavat panostaa tällaisiin tuotteisiin.

Investointi on kehitysaskel

Krannin tilalla‍ viljellään perinteisiä viljoja, kuten ruista, kauraa, ohraa ja vehnää noin 60 hehtaarin alalla. Reilu vuosi sitten pariskunta huomasi kauran kasvavan kysynnän. Yhä useampi asiakas toivoi lisää kauratuotteita. Tämä toi tilan kasvuidean äärelle.

Ennen kaikki suoramyyntiin menevä vilja jatkojalostettiin läheisellä myllyllä. Oma kauramylly mahdollistaisi kuitenkin jatkojalostuksen tilan yhteydessä ja toisi paremmat mahdollisuudet tuotekehitykselle.

– Pontimena investointiin oli asiakkaiden kasvava kauran kysyntä sekä se, että saisimme hiilijalanjäljen pienemmäksi, kun pystyisimme myllyttämään tuotteita tilallamme sen sijaan, että kuljettaisimme ne yhteistyökumppanimme myllylle. Tarvitsemme kauratuotteita tuhansia kiloja kuukausitasolla, Lukana kertoo.

Omalle kauramyllylle oli myös olemassa sopivat tilat.

– Meillä oli jo tilat pintasaneerausta vaille valmiina myllyn käyttöön. Uusien tilojen rakentaminen olisi ollut erittäin kallista. Jos rakennus olisi pitänyt rakentaa alusta pitäen, emme välttämättä olisi investoineet, Lukana kertoo.

Seuraavaksi oli ratkaistava kaurahiutaleiden tuotantoprosessiin vaadittava koneyhdistelmä.

– Kyseessä on monimutkainen prosessi, koska tällaisia paketteja ei ole valmiina. Se edellytti varsinkin mieheltäni perehtymistä: mitä laitteita ylipäätään tarvitaan, jotta jyvästä muodostuu kaurahiutale. Entä mistä niitä saa?

Näihin kysymyksiin vastauksia haettiin myös laitetoimittajien ja yhteistyömyllyn myllärin kanssa. Ratkaisut löytyivät, ja lopullinen kauramylly koostuu 6–7 laitteesta. Ne saapuivat uutena tai käytettynä Nurmijärvelle eri toimijoilta.

Hintaa myllylle tuli joitain kymmeniä tuhansia euroja. Rahoitus järjestyi omalla pääomalla ja EMO ry:n eli Eteläisen maaseudun osaajien investointituen avulla.

Yksi ratkaistava kysymys oli, kuinka jyvästä saadaan kaurahiutale.

Usko tulevaan on vahva

Kun mylly saatiin kuntoon, testijauhatukset ja sopivien säätöjen hakeminen alkoivat. Makuraati pääsi arvioimaan myllyn jälkeä. Avajaisia vietettiin maaliskuun lopussa. Samalla tila lanseerasi uutuustuotteen: suurihiutaleiset Kunkku-täysjyväkaurahiutaleet.

Etukäteen tilalla ei ollut täyttä varmuutta, tuottaako laitteisto toivotun lopputuloksen. Palautteen perusteella päätös kuitenkin kannatti. Vahva usko tulevaan ja investointiperusteiden tarkka läpikäynti kannustivat kokeilemaan.

– Meillä on usko siihen, että tuoreet ja hyvälaatuiset lähiviljatuotteet myyvät nyt ja jatkossa. Emme tehneet investointia summamutikassa, vaan meillä on usko ja luotto siihen, että suomalaisilla hyvälaatuisilla viljatuotteilla on kysyntää edelleenkin.

Kasvua yritys lähtee hakemaan myös kotimaisille kasvunnälkäisille yrityksille suunnatusta Kasvu Open -sparrausohjelmasta Keski-Uudenmaan kasvupolulta.

Ajankohtaista on myös tuoteperheen laajentaminen. Eikä tulevaisuuden kasvu välttämättä rajoitu Suomen rajojen sisälle – vienti veisi yritystä vielä pidemmälle.