Granbackan maatalousyhtymä investoi rohkeasti

Pohjanmaalla sijaitseva maatalousyhtymä Granbacka on tehnyt historiansa suurimman rakennusinvestoinnin laajentamalla nykyistä lypsykarjapihattoa ja rakentamalla pihaton yhteyteen uuden vasikkakasvattamon. Laajennuksen jälkeen tilalla tuotetaan neljä miljoonaa litraa maitoa ja 60 000 kiloa naudanlihaa vuodessa.

Miljoona euroa maksanut rakennusinvestointi saatiin kesällä ripeästi käyntiin, kun nykyisen lypsykarjapihaton laajennuksen ja uuden vasikkakasvattamon rakennusluvat, ympäristöarvioinnit, rahoitus ja muut tarvittavat dokumentit oli saatu kuntoon.

– Olemme työskennelleet tehokkaasti ja saaneet kolmessa kuukaudessa rakennettua valmiiksi lypsykarjapihaton laajennuksen sekä uuden vasikkakasvattamon. Olemme hyvin omavaraisia ja tehneet kaiken omalla työvoimalla maansiirtotöistä rakentamiseen. Alkuperäinen kustannusarvio oli jopa kolme miljoonaa euroa, mutta laskujeni mukaan olemme alittaneet sen reippaasti tehokkaan työskentelyn ansiosta, kehuu Kennet Granbacka.

Vielä Kruunupyyn Teerijärvellä sijaitsevalle tilalle on hankittava lisää kalusteita ja saatava uudet lypsyrobotit käyntiin, jotta tuotanto pääsee toden teolla vauhtiin. Vanhat kolme lypsyrobottia on korvattu uusilla ja niiden lisäksi on hankittu vielä kolme uutta robottia lisää.

Maidontuotanto tuplaantuu

Kennet Granbacka on yksi maatalousyhtymä Granbackan kolmesta osakkaasta. Muut osakkaat ovat Kennetin vaimo Heljä ja veli Kaj. Maatila on keskittynyt maidon ja naudanlihan tuotantoon. Ennen laajennusinvestointia tilalla on ollut noin 250 lypsylehmää kolmen lypsyrobotin pihatossa. Tilalla on kasvatettu myös itse vasikat. Laajennuksen jälkeen maidon tuotanto tuplaantuu, kun maitoa lypsetään noin 400 lypsylehmästä kuudella lypsyrobotilla ja naudanlihan tuotanto nousee 60 000 kiloon vuodessa.

Granbackan mukaan investointiin innosti osaltaan läheisen Arlan meijerin kasvava maidon kysyntä, mikä joudutti MTY Granbackan päätöstä kunnianhimoiseen laajennukseen.

– Arla on ollut meille pitkään suotuisa kumppani ja halusimme ottaa haasteen laajennuksesta vastaan. Olemme kehittäneet maatilaamme määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti. Nyt oli oikea hetki ottaa isompi loikka ja lisätä tilan tuotantoa, Granbacka sanoo.

Joustava johtaminen taipuu yllätyksiin

Granbackan tila työllistää tällä hetkellä kolmen osakkaan lisäksi neljä kokoaikaista ulkopuolista työntekijää. Myös Kennetin ja Kajn vanhemmat ovat vielä mukana suurena apuna maatila-arjen pyörttämisessä. Kennetin ja Heljän lapset Emma, 13, ja Daniel, 12, osallistuvat myös innokkaasti maatilan töihin.

– Laajennuksen jälkeen meillä saattaa olla tarve palkata yksi työntekijä lisää. Tilalla on aina tekemistä, mutta turhan pantiksi ylimääräistä työvoimaa ei kannata palkata. Meillä on hyvät ja tehokkaat työntekijät, jotka ahkeroivat tilalla, pitävät pihat kunnossa, huolehtivat pelloista ja tekevät salaojituksia, kun tarve vaatii. Tällaisen tilan pyörittäminen vaatii joustavaa johtamista. Vaikka kuinka suunnittelee, voi aina tulla eteen yllätyksiä ja on osattava jakaa lennosta tehtäviä uusiksi, ettei aika tule pitkäksi, Granbacka sanoo.

Lypsyrobotti voi vikaantua, lehmät sairastua tai sääolot muuttaa suunnitelmia.

– Silloin huolletaan vaikka koneita. Meillä on kahdeksan traktorin konekanta ja pidämme niistä hyvää huolta. Myös eläimistä on pidettävä hyvää huolta. Eläinlääkärikulut nielevät helposti tuhansia euroja, jos lypsylehmät sairastuvat. Tämän kokoluokan maatilan pyörittäminen on taloudellista ja tehokasta, kun huolehtii tilan kunnosta, pitää jalat maassa eikä syydä rahaa turhuuksiin.

Yhtiöittäminen siirtyy vuodelle 2021

MTY Granbackan laajennusinvestoinnin rahoituksessa on ollut yhteistyökumppanina Keski-Pohjanmaan Osuuspankki. Kennet Granbacka arvostaa pankilta saamaansa kannustusta lähteä tekemään laajennusinvestointia sekä arvokkaita neuvoja, joita hän on saanut matkan varrella investoinnin kehittämisessä sekä yhtiömuodon muuttamisen suunnittelussa.

– Pankissa oltiin sitä mieltä, että kannattaa viedä aluksi investointihanke loppuun ja ryhtyä sen jälkeen pohtimaan yhtiömuodon muuttamiseen liittyviä asioita. Nämä molemmat ovat jo yksissään niin isoja hankkeita, että oli järkevämpää rauhoittaa peli ja siirtää yhtiöittämisen läpivienti ensi vuoteen, Granbacka sanoo.

Maatalousyhtymän muuttamista osakeyhtiöksi puoltaa MTY Granbackan tuloskunto sekä yrittäjien intohimo ja palo maatalouteen ja toiminnan määrätietoiseen kehittämiseen. Kiinnostusta osakeyhtiöön lisää myös vapautus varainsiirtoverosta, sillä vuoden 2018 alusta kiinteistön luovuttamisesta osakeyhtiölle maatilan toimintamuutoksen yhteydessä ei tarvitse enää maksaa varainsiirtoveroa.

– Tämän kokoluokan tilan, jonka taloudelliset mittarit ovat erinomaisia, kannattaa suunnitella yhtiöittämistä, sillä osakeyhtiönä tila voisi hyödyntää elinkeinoverokannan tasaista verotusta, mikä tuo verohyötyjä ja helpottaa esimerkiksi lainojen lyhentämistä tai tuloksen käyttämistä tilan toiminnan kehittämiseen, sanoo maa- ja metsätalousalan asiakkuuksiin erikoistunut asiakkuuspäällikkö Emma Lokasaari OP Keski-Pohjanmaasta.

Hän on yhdessä kollegansa asiakkuusjohtaja Anssi Ala-Kopsalan kanssa hoitanut MTY Granbackan asiakkuutta pitkään ja seurannut innolla, miten suurella tunteella ja palolla Granbackat ovat tilaansa kehittäneet yhdeksi toimialansa parhaista yrityksistä.

– Heidän tekemisessään heijastuu intohimo ja vahva yrittäjyyden arvomailma kaikessa siinä, miten he suhtautuvat maatalouteen ja tilansa kehittämiseen. Haluamme pankkina olla mukana tässä tarinassa kumppanina ja talouden sparraajana, Lokasaari sanoo.

– Osakeyhtiömuotoisen maatilan vahvuus on kyky tuottaa paitsi omistajilleen myös rahoittajalle ajantasaista taloudellista informaatiota, jonka avulla voimme yhdessä suunnitella pääomien tehokasta käyttöä. Meillä on erinomaiset lähtökohdat varmistaa asiakkaidemme vaurastuminen ja toteuttaa perustehtäväämme maatilayrityksen talouden kumppanina, Anssi Ala-Kopsala toteaa.

– Tilan yhtiöittäminen tuo verohyötyjen ohella myös uusia hallinnollisia velvollisuuksia, joista olemme keskustelleet yrittäjien kanssa. Kun tilan investointi on nyt saatu toteutettua, on helppo ennustaa tulevaa taloudellista kehitystä ja suunnitella yhdessä askeleet maatalousyhtymästä osakeyhtiöksi, hän lisää.

Lue myös:

Jarmo Keskinen: "Milloin maatilan yhtiöittäminen kannattaa?"

Maatiloilta löytyy yhä investointihaluja

"Laajennuksen jälkeen meillä saattaa olla tarve palkata yksi työntekijä lisää. Tilalla on aina tekemistä, mutta turhan pantiksi ylimääräistä työvoimaa ei kannata palkata", sanoo Kennet Granbacka.

OP sosiaalisessa mediassa