Entinen viljelijä kehittää kotimaista perunapastaa – tavoitteena hittituote

Penttilän Tilan isäntä Heikki Penttilä on kehittänyt elintarvikkeita parikymmentä vuotta. Nopeimmillaan uusi tuote on ollut asiakkaan arvioitavana kolmessa tunnissa.

Pälkäneellä Aitoon kylässä syntyy elintarvikkeita, joista Heikki Penttilä on innoissaan. Hän tekee parhaillaan kovasti töitä sen eteen, että saisi uusimman tuotekehityksensä tuloksen perunapastan kaupan keskusliikkeiden valikoimiin.

Penttilä tietää kokemuksesta, että elintarvikkeiden tuotekehitys on yleensä pitkä prosessi. Perunapasta on ollut poikkeus. Penttilä sai idean lokakuun alussa 2018, ja koe-erät olivat testattavana tutussa ravintolassa Valkeakoskella jo noin kuukauden kuluttua.

– Ensimmäinen palaute oli, että pasta kiehui rikki ja tuloksena oli kattilallinen kaurapuuroa. Kun se opittiin keittämään oikealla tavalla, tammikuussa palaute oli jo, että tämä on hyvä juttu ja koska saadaan lisää, Penttilä kertoo naurahtaen.

Vähittäiskauppaan tuotteet saatiin huhtikuun alussa. Nyt Aitoon perunapastaa eli gnoccheja myydään muutamissa marketeissa Tampereella sekä Eggspressissä, joka toimittaa lähiruokaa ympäri maata.

Penttilä sanoo perunapastan olevan Suomessa käytännössä tuntematon tuote. Siinä on etunsa ja haittansa. Kotimaisen kilpailun puuttuminen tarkoittaa, että yritys voi olla pioneeri markkinoilla.

Toisaalta tuotteen saaminen laajaan jakeluun vaatii paljon työtä aina logistiikan kuntoon laittamisesta lähtien. Ensin on vakuutettava kauppojen valikoimasta päättävät ihmiset ja sen jälkeen kuluttajat.

Perunarieska oli ensimmäinen hitti

Penttilä aloitti perunanviljelijänä ja maatilan isäntänä vuonna 1990 isänsä jalanjäljissä. Elintarvikkeiden valmistaminen alkoi viisi vuotta myöhemmin, ensin lihanjalostuksella.

Vuonna 2012 Penttilä ryhtyi tekemään tuotteita perunasta. Tuotekehityksessä auttoivat tutut keittiömestarit, ja hän sai tuotteita myyntiin Pirkanmaan Osuuskauppaan.

– Laskin joskus, että olemme päässeet kokeilemaan varmaan yli 30 eri tuotetta samalla hyllypaikalla. Ajatus on ollut koko ajan, että haen raaka-aineet mahdollisimman läheltä ja teemme mahdollisimman yksinkertaisia ruokia.

Perunanviljely omalla tilalla päättyi jo seuraavana vuonna. Sittemmin Penttilä on hyödyntänyt laajoja verkostojaan: hän tekee yhteistyötä yli 20 pienjalostajan ja -viljelijän kanssa.

Perunasta on syntynyt muun muassa erilaisia kiusauksia, joululaatikoita ja perunasalaatteja.

Vuonna 2015 Penttilä alkoi leipoa perunarieskaa. Tamperelainen Leivon Leipomo hoiti jakelun vähittäiskauppaan. Rieskasta tuli nopeasti niin suosittua, ettei tilalla tehty vuoteen mitään muuta.

– Ihmiset ihmettelivät, kuinka voit elää vain yhtä tuotetta myymällä? Halusin katsoa perusteellisesti, millainen markkina rieskalle aukeaa.

Gnocchit kotimaisesta viljasta

Vaikka rieskalle riittää menekkiä Pirkanmaalla ja osin Uudellamaalla, se ei tuo pidemmän päälle riittävää elantoa.

Niinpä Penttilä mietti kuumeisesti viime kesän ja syksyn, mikä uusi tuote voisi olla. Idealistalla oli kymmenkunta erilaista vaihtoehtoa. Hän oli jopa valmis luopumaan siitä, että tuote sisältää perunaa. Kunnes idea perunapastasta nousi esiin.

Penttilä pisti Pelle Peloton -hatun päähänsä ja ryhtyi kokeilemaan, voisiko taikinaan käyttää vehnäjauhojen sijaan kaurajauhoja. Apua tuotekehitykseen hän sai italialaisen keittiön asiantuntijoilta.

– Nyt olemme tehneet kauraa niin paljon, että vaikka koekeittiön hyllyllä olisi myös speltti- ja tattarijauhoja, emme ole ehtineet tehdä niistä edes koe-eriä.

Myös porkkanalla ja punajuurella maustetut versiot odottavat vielä kokeilemista. Sen sijaan tuotekehitysputkessa on jo täysin vegaaninen versio ilman kananmunaa.

Tuotekehitys kuuluu yrittäjän arkeen

Tuotekehitystä Penttilä kuvailee hiljaiseksi aivotyöksi. Toisaalta nopeimmillaan tuote on syntynyt tunneissa.

– Tukkuri soitti, että asiakas tarvitsisi pienen, pyöreän leivän. Ensin sanoin, ettei meillä ole sellaista. Puhelu päättyi kuitenkin siihen, että tuon mallit kolmen tunnin kuluttua. Tuote on meillä edelleen tilausvalikoimassa.

Yrittäjä ottaa kokeiluille aikaa hiljaisempina päivinä. Alkuvaiheessa kustannuksia syntyy lähinnä käytetyistä raaka-aineista. Pidemmälle mentäessä on tutkittava tuotteiden suolapitoisuuksia ja säilyvyyttä laboratoriossa. Lisäksi kuluja voi tulla esimerkiksi pakkaussuunnittelusta.

Penttilän mukaan tuotekehitys on yksi osa tuotteen kustannusrakennetta ja myös hänen päivittäistä työtään. Olemassa oleviakin tuotteita muokataan kysynnän ja asiakkaiden tarpeen mukaan. Eräälle ravintolalle esimerkiksi valmistetaan omaa, yhdessä sen kanssa suunniteltua versiota perunarieskasta.

Tuotekehitys on Penttilällä verissä. Helppoa läpimurtotuotetta etsivän pienyrittäjän arki ei kuitenkaan ole.

– Olen sanonut, että jos perunapasta ei lähde kasvamaan isosti, se on viimeinen elintarvike, jonka kehitän.

OP sosiaalisessa mediassa