Eläköityvän maatalousyrittäjän muistilista – Kuinka varautua elämänmuutokseen?

Mitä maatilalle tapahtuu, kun sen omistajien on aika siirtyä eläkkeelle? Asiantuntijat kertovat vinkit eläkkeelle jäämiseen ja tilan tulevaisuuden suunnitteluun.

Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melan tilastojen mukaan eläköityvien tilanpitäjien määrä vähenee koko ajan. Vuonna 2018 eläkkeelle jäi yhteensä 2345 suomalaista maatalousyrittäjää. Tämä on puolet vähemmän kuin kymmenen vuotta sitten.

Maatilan toiminnan tulevaisuutta on hyvä suunnitella jo usea vuosi ennen eläkkeelle jääntiä. Löytyykö tilalle jatkaja omasta suvusta, loppuuko sen toiminta kokonaan vai myydäänkö se eteenpäin?

– Kokonaisten tilojen myyminen ulkopuoliselle, uudelle maataloustyrittäjälle on nykyisin aika harvinaista, koska ostajia on vähän, eikä luopuja välttämättä saa tilasta parasta hintaa, kertoo OP Lounaismaan asiakkuusjohtaja Jaakko Junnila.

Usein tilat myydäänkin osissa: talo ja tontti myydään esimerkiksi perheelle, joka haluaa muuttaa maalle, ja pellot myydään joko yhtenä pakettina tai osissa lähialueiden viljelijöille. Jos tila siirtyy eteenpäin kokonaisena, tulee jatkaja yleensä omasta perheestä.

– Monesti on niin, että kun viljelijän puhti alkaa olla pois, eikä jatkajaa ole, hän vuokraa tai myy pellot ja jättää talon tontteineen itselleen asunnoksi.

Millaisia asioita eläköityvän tuottajan kannattaa pohtia?

Uusi koti on ykkönen

Maatilan myyminen tai luovutus nuoremmalle sukupolvelle saattaa tarkoittaa suuren elämänmuutoksen lisäksi myös muuttoa uuteen kotiin. Yleensä eläköityvä tilanpitäjä muuttaa palvelujen äärelle tutulle kirkonkylälle tai tapauksesta riippuen lähikaupunkiin.

Jotkut tilanpitäjät hankkivat työvuosien aikana mieleisen sijoitusasunnon, jota pitävät vuokralla siihen asti, kunnes eläköityminen koittaa ja muutto on ajankohtaista.

Sukupolvenvaihdoksessa luopujalle on usein katsottu asunto valmiiksi tai sitten luopujalla on jo ennestään riittävästi pääomaa uuden asunnon ostoon.

– Tilakaupasta tulisi jäädä sen verran rahaa, että asunnon voi ostaa omilla varoilla. Maatalousyrittäjien eläkkeet ovat edelleen pieniä, joten pelkillä eläketulolla ei saa suuria lainoja pankista, Junnila sanoo.

Jollei pääomaa ole tai asunnon ostaminen houkuttele, uusi koti löytyy vuokramarkkinoilta.

Toimeentulo eläkkeellä

Maanviljelijöiden luopumistukijärjestelmä päättyi viime vuoden vaihteessa. Tämä tarkoittaa sitä, ettei viljelijöiden ole enää mahdollista jäädä eläkkeelle jo 60-vuotiaana. Jos maatilan myy pois ennen omaa eläkeikää, kannattaa huolehtia siitä, että tilakaupasta jää tarpeeksi varoja elämiseen siihen asti, kunnes oma eläkeikä koittaa.

Tilakaupasta saatava tuotto voi turvata eläköityvän tilanpitäjän tulevaisuutta.

– Eläkkeellä rahaa kuluu esimerkiksi matkustamiseen ja harrastuksiin. Usein ihmiset haluavat pitää turvarahastoa esimerkiksi sairastumista varten. Jos on lapsia, halutaan myös heitä auttaa taloudellisesti elämän murrosvaiheissa, Junnila sanoo.

Jos tilakaupasta jää pääomaa, auttaa pankki löytämään luopujalle parhaan sijoitusvaihtoehdon. Junnilan mukaan yksi hyvä vaihtoehto on sijoitusvakuutus, jolloin karttuneet varat voidaan aikanaan ohjata perintönä seuraaville sukupolville.

Viime aikoina metsänomistuksen suosio on lisääntynyt. Entinen viljelijä saattaa innostua ostamaan pienen metsätilan, josta riittää puuhaa eläkepäiville.

Eläkeasiat järjestykseen

Viljelijän vanhuuseläke perustuu MYEL-vakuutukseen, jonka pitää olla voimassa koko maatalouden harjoittamisen ajan. Vakuutuksessa määritellään työtulo, jonka perusteella tilanpitäjän eläkkeen määrä lasketaan. Työtulo onkin tärkeää pitää riittävän korkealla tasolla, jotta eläkettä kertyy, ja tilanpitäjä saavuttaa sellaisen eläketason, johon on tyytyväinen.

– Jos vakuutusasioista ei ole huolehtinut koko tilanpidon ajan, kuulee usein kommentteja, että ei se eläke ollutkaan kovin kummoinen, sanoo Melan eläkeratkaisija Mats Lemström.

MYEL-vakuutusmaksu nähdään helposti tilanpidon harjoittamisen aikana pelkkänä kulueränä. Lemströmin mukaan sitä pitäisi ajatella investointina omaan eläketurvaan.

– Jos vakuutusmaksun suuruutta nostaa vasta vähän ennen eläkkeelle jääntiä, ei vaikutus ole kovin suuri, Lemström sanoo.

Mikä osittain varhennettu vanhuuseläke?

Osittain varhennettu vanhuuseläke on uusi eläkemuoto, joka tuli voimaan vuoden 2017 alussa. Se tarkoittaa sitä, että tilanpitäjä voi ottaa joko puolet tai neljäsosan omasta eläkekertymästään maksuun ennen varsinaista eläkeikää. Tämä ei edellytä oman työskentelyn vähentämistä, vaikka moni niin tekee.

– Usein otetaan esimerkiksi puolet omasta vanhuuseläkekertymästä maksuun ennenaikaisesti, vaikka jatketaankin tilanpitoa. Tämä sopii vaiheittaisiin sukupolvenvaihdoksiin, joissa tilanpidon jatkaja hyppää mukaan toimintaan jo aiemmin, Lemström kertoo.

Melan tilastojen mukaan vuoden 2018 lopussa osittaista varhennettua vanhuuseläkettä sai yhteensä 472 suomalaista tilanpitäjää.

Maatilasta luopuja voi hakea osittaista varhennettua vanhuuseläkettä aikaisintaan 61-vuotiaana. Hakijan ei siis tarvitse odottaa omaa eläkeikäänsä, vaan voi halutessaan keventää työmääräänsä jo aiemmin. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että ennenaikaisesti maksuun otettuun eläkeosaan tulee pysyvä varhennusvähennys, joka lasketaan hakijan henkilökohtaisesta eläkeiästä.

OP Ryhmän maatalousasiantuntijat suunnittelevat henkilökohtaisia luopumisjärjestelyjä yhdessä asiakkaan kanssa. Myös pankin lainopilliset palvelut ovat isossa osassa esimerkiksi luopumistavan ja verotuksen pohtimisessa. Apua tilanpidon päättämiseen saa myös tuottajien neuvontajärjestöistä, joissa palvelevat sukupolvenvaihdosneuvojat.

Tutustu yrittäjän ja yrityksen eläkevakuutuksiin – lataa maksuton eläkevakuutusopas!

OP sosiaalisessa mediassa