Uusperheen alku on usein puolisoille rakkaudentäyteistä aikaa. Taakse on voinut jäädä ero edeltävästä suhteesta, ja uusi parisuhde tuo mukanaan uuden elämänvaiheen. Samalla syntyy täysin uusi perheyksikkö ja ihmissuhdeverkosto.

Viime vuoden lopussa uusperheitä oli Tilastokeskuksen mukaan 51 300, mikä tarkoittaa noin yhdeksää prosenttia kaikista lapsiperheistä. Perhesuhteiden asiantuntija Minna Oulasmaa Väestöliitosta kertoo, että uusperhe määritellään perheeksi, jossa on pariskunnan lisäksi vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi heidän edeltävistä parisuhteista.

Uusperheiden määrä on pysynyt viime vuosien aikana melko samana. Näistä reilusta 50 000 uusperheestä jokainen on kuitenkin omanlaisensa: lapset voivat olla nuoria tai lähellä täysi-ikäisyyttä. Toisilla aikuisilla suhde omaan exään saattaa olla hyvä ja toisilla hyvin tulehtunut. Vaikka tämä on osa menneisyyttä, hän on lapsen biologinen vanhempi, joka saattaa olla läsnä myös uusperheen arjessa.

Kuinka uusperheen arki saadaan sujumaan uusien perheenjäsenten ja menneen elämän kumppanin kanssa?

Älä kiirehdi

Väestöliiton perhesuhteiden asiantuntija Oulasmaa muistuttaa, että uusperhe on uusi tilanne kaikille, myös lapsille. He saattavat vielä toivoa, että heidän biologiset vanhempansa palaisivat yhteen, mikä voi näkyä kiukutteluna.

Jokaiselle perheen lapselle kannattaa antaa omaa yhteistä aikaa: viedä heitä harrastuksiin tai vaikka leipoa yhdessä. On myös hyvä, jos kotona lapsille on omaa tilaa ja jotain omaa tekemistä.

– Bonusvanhemman ei myöskään tarvitse automaattisesti rakastaa toisen lasta. Riittää, että hän on lämmin, empaattinen ja lapsia hyvin kohteleva aikuinen. Se on melko vapauttava tieto. Aika moni, varsinkin nainen, alkaa suorittaa uusperheessä ja haluaa lasten hyväksyntää.

Suhteen luominen uuden puolison lapsiin vie kuitenkin aikaa, eikä yhteys löydy hetkessä.

– Kaikki aikuiset voivat tukea uusperheen onnistumista siten, että he sallivat suhteet sekä biologiseen vanhempaan että uusperheen vanhempaan. Uusperhe koettelee aikuisia enemmän, kun ydinperheestä saadut mallit eivät välttämättä riitä tai toimi samalla tavoin, vaan pitää löytää itsestä uudenlaista kyvykkyyttä.

Käsittele ero ja vaikeatkin tunteet

Uuteen elämänvaiheeseen siirtymistä helpottaa, että exästä eroamiseen liittyviä tunteita on jo käsitellyt.

– Näen työssäni, miten joskus ongelmia aiheuttaa se, että parisuhteen päätyttyä on jäänyt selvittämättömiä asioita, jotka hiertävät uusperheessä.

Uusperheen arjen suunnittelu vaatii aikuisilta myös kykyä viestiä toisilleen.

– Lapset ovat voittajia siinä, mitä paremmin aikuiset pystyvät kommunikoimaan keskenään ja hyväksymään menneisyyden. Se kulkee aina mukana, on erosta kulunut sitten vähän tai paljon aikaa.

Myös bonusvanhempi saattaa kokea huolta puolisonsa exästä. Kun esimerkiksi mustasukkaisuuden tunteen on käynyt läpi, on tämän helpompi tukea omaa puolisoaan.

– Silloin ei tarvitse pelätä tai olla huolissaan ja voi antaa paremmin rauhan sille, että heidän on pidettävä yhteyttä. Ja että he saattavat pitää yhteyttä koko loppuelämän, koska heillä on yhteinen lapsi.

Uusperheessä on myös tärkeää, ettei omaa puolisoa ohita, vaan mietitään yhdessä, millä tavalla exän kanssa keskustellaan.

Sovi kasvatuslinjoista, äläkä puutu liikaa

Lasten arjesta tulee sujuvampi, kun perheiden säännöt eivät eroa toisistaan liikaa.

– Lapsia helpottaa, jos päälinjat, isot asiat ovat suhteellisen samalla tavalla. Jos systeemit ovat hyvin erilaiset säännöiltään, lapsella menee aina aikaa uusille tavoille tottumiseen, kun hän vaihtaa paikkaa.

Biologisella vanhemmalla saattaa Oulasmaan mukaan olla myös houkutus puuttua siihen, miten toisessa perheessä eletään.

– Kenelläkään ei kuitenkaan ole oikeutta puuttua siihen, miten vaikka isän uudessa perheessä eletään, kunhan nyt kyseessä ei ole mitään haitallista tai turvatonta.

Tämä vaatii erilaisuuden sietämistä.

Pidä keskusteluyhteys auki

Osalle eronneista voi olla ylitsepääsemätöntä soittaa exälle. Heille voi sen sijaan toimia hyvin esimerkiksi kaikille aikuisille yhteinen Whatsapp-ryhmä tai Google-kalenteri.

– Aika moni kokee, että joskus on myös hyvä kohdata kasvotusten puolison exää ja vaihtaa ajatuksia.

Lastenkin on hyvä nähdä, että aikuiset tulevat toimeen. Oulasmaa painottaa, että neutraalit välit ovat riittävät, eikä exän tai hänen uuden kumppaninsa kanssa tarvitse ryhtyä sydänystäviksi.

Hyvä keskusteluyhteys sekä yhteisymmärrys kasvatuslinjoista auttavat kuitenkin suunnittelemaan arkea.

Hyödynnä apu ja pysy sovitussa

Oulasmaa kannustaa eronnutta pariskuntaa tekemään jo eronsa jälkeen sopimukset lasten hoidosta ja elatuksesta esimerkiksi lastenvalvojan luona.

Näin voidaan vaikuttaa siihen, ettei esimerkiksi epäoikeudenmukaisuuden tunne lasten arjen kustannuksien hoidosta aiheuta turhia erimielisyyksiä ja riitoja entisen puolison kanssa.

Sopimuksia voidaan myös päivittää, jos elämäntilanteeseen tulee muutoksia, kuten taloudelliseen tilanteeseen vaikuttava opintojen päättyminen tai työttömyys. Näistä muutoksista ilmoitetaan samalle taholle, jonka kanssa sopimukset alun perin tehtiin, ja sopimuksia päivitetään tasapuolisemmaksi.

Riitoja entisen puolison kanssa saattaa Oulasmaan mukaan aiheuttaa myös sovitusta poikkeaminen.

– Kun on rakentanut suunnitelmat olettaen, että aikataulut pitävät, eivätkä ne toimikaan, monen ihmisen aikataulut menevät sekaisin. On tärkeää, että sovituista asioista pidetään kiinni.

Ennakkosuunnittelu, perhepalaverit, läpinäkyvyys ja lupauksista kiinni pitäminen auttavatkin arjessa pitkälle.

Apua käytännön asioiden sopimiseen tarjoaa myös oman kunnan perheneuvola, ja Suomen Uusperheiden Liitto ry järjestää puolestaan puhelinneuvontaa, chattia ja vertaistukitoimintaa.

Lue seuraavaksi:

Palvelumuotoilusta potkua lapsiperheen arkeen – näin muotoilet ruuhkavuosista sujuvammat