Saku Tuominen: ”Koulun tehtävä on saada rakastumaan oppimiseen”

Saku Tuominen oppi koululaisena optimoimaan niin, että selvisi kokeista. Nyt hän haluaa, että ulkoaopettelun sijaan kouluissa huumaannuttaisiin oppimisesta ja opetettaisiin hömpäksi leimattuja ajattelun taitoja.

Tehdään pieni ajatusleikki: millaiset eväät pitäisi saada koulusta, jotta pärjää työikäisenä aikuisena 2040-luvun Suomessa? Varmasti täytyy hallita vähintään englanti työkielenä, ymmärtää jotain koodauksesta ja osata perata lennossa jatkuvaa informaatiotulvaa. Mitä muuta?

– Olisi hienoa, että lapsille rakentuisi sellainen itsetunto, jolla pärjää riippumatta siitä, millainen maailma on, tiivistää koulujen kehittämiseen keskittyvän HundrED-hankkeen vetäjä Saku Tuominen.

– Pitää hyväksyä, että maailma, johon tämän päivän lapset valmistuvat, on korostetun epävarma. Se vaatii joustavaa mieltä ja kykyä luoda itsensä uudestaan, jos työmarkkinat muuttuvat rajusti.

Tuominen puhuu paljon ajattelun taidoista. Hän korostaa asennemuutoksen merkitystä jo tämän päivän työelämässä: enää ei voi ajatella, että jos näkee vaivaa ja suorittaa tutkinnon, saa siitä automaattisesti palkinnoksi varman työpaikan loppuelämäksi.

– Luovuus ja positiivisuus ovat tärkeitä taitoja, joita ehdottomasti pitäisi opettaa kouluissa. Epävarmuus ahdistaa, jos ei pysty nauttimaan muutoksesta.

Näiden opettamiseen suhtaudutaan kuitenkin vielä varsin skeptisesti.

– Esimerkiksi positiivinen asenne nähdään usein pinnallisena hömppänä, vaikka kyse on paljon syvällisemmästä rakennelmasta, Tuominen toteaa.

Mittarit uusiksi

Nykyistä koulujärjestelmää on parjattu muun muassa siitä, että oppimista mitataan väärillä tavoilla, ja se asettaa eri tavalla oppivat eriarvoiseen asemaan. – Koulusta ei pitäisi valmistua tietäen, missä kaikessa on huono, toteaa Saku Tuominen.

– Nykyiset oppimisen mittausmenetelmät, kuten kokeet eivät ole yksiselitteisesti huonoja, mutta niiden rinnalle tulisi kehittää muitakin tapoja arvioida oppimista. Esimerkiksi oppilaan osallistaminen arviointiprosessiin itsearvioinnin kautta on hyvä menetelmä.

HundrED -hanke sai kimmokkeen osittain siitä, kun Suomen tulokset kansainvälisessä koulujen PISA-vertailussa alkoivat laskea.

– Kyse on kuitenkin yhdestä mittauksesta, joka painottuu lukutaitoon ja luonnontieteellisiin aineisiin. Pelkällä substanssilla ei oikeassa maailmassa kuitenkaan pärjää, joten on hyvä kysyä, mitataanko arvioinnissa oikeita asioita, Tuominen pohtii.

– Kunnianhimoisena maana emme kuitenkaan voi tyytyä toteamaan, että väärin mitattu, vaan tottakai haluamme jatkuvasti kehittää opetusta ja oppimista niin, että pärjäämme vertailuissa jatkossakin. Mielenkiintoinen on myös ajatus, voisiko Suomi olla edelläkävijänä kehittämässä uudenlaista mittaamista.

Suomalainen koulu ansaitsee kiitosta

Omia kouluaikojaan Tuominen muistelee hyvällä. Se oli levollista, iloista aikaa, jota ei leimannut paine oppimisesta.

– En voi ylpeillä sillä, mutta osasin ennen kaikkea optimoida. Opettelin vaadittavat asiat kokeisiin, ja sain hyviä numeroita. Se, mitä kaikesta siitä tiedosta jäi todella mieleen, onkin sitten eri asia.

Juuri tästä koulujärjestelmän pitäisi Tuomisen ja monen muun mielestä pyrkiä pois. Ulkoa opettelun sijaan tulisi saada oppilaat rakastumaan oppimiseen. Se on myös yksi HundrED-hankkeen tavoitteista.

– Kuitenkin haluan aina muistuttaa, että suomalaisissa kouluissa tehdään jo nyt valtavasti hienoja asioita. Aina kritisoidaan, että miksei kouluissa tehdä sitä ja tätä, vaikka tosiasiassa joka ikinen päivä omistautunut opetushenkilökunta tekee parhaansa ja vähän yli. Tämä helposti unohtuu, kun tuijotetaan laskevia PISA-sijoituksia ja ollaan kollektiivisesti huolissaan.

HundrED – 100 Koulua -hankkeen tuloksena syntyy opetusalan innovaatioiden tietokanta, joka annetaan lahjaksi kaikkien maailman koulujen ja opettajien käyttöön. OP on kaksivuotisen voittoa tavoittelemattoman hankkeen yksi pääyhteistyökumppaneista.

OP sosiaalisessa mediassa