Rahakirjailija Julia Thurén: "Raha-asiat voi saada kuntoon yhdessä päivässä"

Kolmekymppisellä esikoiskirjailija Julia Thurénilla on missio. Hän haluaa puhua rahasta, jotta ihmiset kiinnostuisivat siitä. Ei kuitenkaan ole kyse kuluttamisesta, vaan pikemminkin säästämisestä. Kaikki rahasta –kirja on opus, jonka pitäisi olla pakollinen jokaiselle omaa talouttaan hoitavalle.

Julia Thurén on monella tapaa hyvin tyypillinen 30-vuotias. Hän on alkanut kiinnostua rahasta ja huolestua siitä, että tulevaisuudessa siintävä eläke ei välttämättä olekaan vanhuudenpäivien tuki ja turva.

Toisaalta Julia on myös hyvin epätyypillinen kolmekymppinen. Hän ei rakasta tavaroiden ostamista ja tuhlaamista, vaan saa nautintoa siitä, että onnistuu säästämään ja jättämään tavaroita ostamatta. Hän ei myöskään pelkää puhua rahasta. 30-vuotias nainen, joka puhuu avoimesti raha-asioista, sijoittamisesta ja vaurastumisesta on edelleen harvinaisuus.

Lapsena Thurén eli perheessä, jossa rahasta oli pulaa. Vaikka vanhemmat eivät juuri kertoneet rahahuolistaan lapsille, aisti Julia latauksen, joka rahaan tai oikeammin sen puutteeseen liittyi. Hän ymmärsi, että jäätelökioskilla ei kannata ottaa kalleinta jäätelöä, vaikka siskot niin tekisivätkin.

– Olisin halunnut, että kaikki sisarukseni ottaisivat sen halvimman mehujään. Kannoin jo tuolloin huolta taloudesta, vaikka se ei mun asia ollutkaan.

Thurénin lapsuus ei ollut varsinaisesti köyhä, mutta rahaa ei ollut tuhlailtavaksi. Se aiheutti alituista huolta. Köyhyys tai niukkuus saa ihmisen usein joko hyvin säästäväiseksi tai tuhlailevaksi. Juliasta tuli ensimmäinen.

– Mä olen kuin orava, joka kerää käpyjä talven varalle.

Kaikki rahasta

Muutama kuukausi sitten Thurénilta ilmestyi kirja, joka on nimetty varsin mahtipontisesti: Kaikki rahasta. Se on selvästi perua Julian huumorintajusta, sillä oikeasti hän ei ajatellut kirjansa kertovan kaikkea rahasta. Mutta riittävästi kuitenkin.

Kirjan ajatuksena on ennen kaikkea edistää puhumista rahasta ja saada tavalliset ihmiset kiinnostumaan oman taloutensa hoidosta. Se tapahtuu konkreettisilla esimerkeillä ja rehellisillä tarinoilla.

Mukana on paljon julkisuudesta tuntuja henkilöitä, mutta heiltä ei udella rahasalaisuuksia, vaan kysellään mm. sitä, kuinka paljon heillä on rahaa säästössä yllättäviin tilanteisiin. Esimerkiksi Vappu Pimiä pitää jemmassa 5000 euron hätäkassaa. Yksi tarinoista on Julian oma: Näin säästin kymppitonnin vuodessa.

Kirjan syntyminen on pitkälti tuon säästötarinan ansiota. Thurén säästi vuonna 2015 kymppitonnin keskituloisen ihmisen palkasta ja kirjoitti siitä blogin pari vuotta myöhemmin. Ihmiset kiinnostuivat tarinast, alkoivat seurata blogia ja Juliasta pian tuli säästämisen lähettiläs.

– Tuolloin tienasin nettona 2100 euroa, mutta pystyin tekemään hieman lisätöitä, mikä helpotti säästämistä. Ihmiset varmaan samastuivat tuohon, koska en tienannut 7000 euroa kuussa. Jos olisin tienannut se, kukaan olisi tuskin halunnut lukea sellaista.

Koska Julia Thurén ei pelkää puhua rahasta, ei kysymys tämän hetkisestä palkasta hätkäytä häntä. Tulot ovat nousseet sitten vuoden 2016. Tällä hetkellä hän nostaa osakeyhtiöstään palkkaa 3400 euroa kuukaudessa. Sen lisäksi hän nostaa myös osinkoja, sillä se on verotuksellisesti kannattavaa.

Naisen ilmeestä näkee, että summa voisi olla isompikin, mutta rahasta tarkkana ihmisenä Julia haluaa pitää osan tuloistaan firman sisällä ”säästössä”.

Suomalaiset haluavatkin puhua rahasta

Suomalaiseen kulttuuriin on kuulunut kiinteästi ajatus siitä, että rahasta ei puhuta. Rahan vähyydestä puhuminen on vielä sallitun rajoissa, mutta jos sitä on paljon, ei asiasta kannata hiiskua muille: ”Kel onni on, se onnen kätkeköön”.

Julia Thurén kuitenkin kumoaa myytin siitä, etteivät ihmiset haluaisi puhua rahasta. Hän on huomannut, että se on itse asiassa asia, josta ihmiset juuri haluavat puhua. Ainakin hänen kanssaan.

– Musta tuntuu nykyään siltä, että aina kun mä saavun paikalle, ihmiset alkaa heti puhua rahasta. Monet tuntuvat kaipaavan tyyppiä, jolle voi rahvaanomaisesti puhua raha-asioista.

Rahasta vaikenemiseen lienee monia syitä ja yksi niistä on suomalaisten perisynti. Kansamme on sanottu olevan maailman kateellisin. Me olemme ainoa kansa maailmassa, joka on valmis maksamaan satasen siitä, ettei naapuri saisi viittä kymppiä. Myös Julia myöntää olleensa joskus sellainen, mutta ei enää aikoihin.

– Kateellisuus häviää usein siinä kun avataan sitä, miksi jonkun palkka on niin iso kuin on. Sillä on usein taustalla iso vastuu ja paljon työtä. Mulla on yksi kaveri joka on ortopedi. Mä en jaksaisi ikinä tehdä niin raskasta työtä.

Raha on tunneasia

Julia Thurénin Kaikki Rahasta –kirjassa puhutaan paljon tunteista. Rahaa ajatellaan usein aivan liikaa taloustieteen näkökulmasta. Raha aiheuttaa ongelmia parisuhteissa, sillä pariskunnan lähtökohdat voivat olla rahamielessä hyvin erilaiset ja tavat käyttää rahaa poikkeavat huomattavasti.

Siksi rahasta kannattaisi puhua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa parisuhdetta. Ensimmäisillä treffeillä asiaa ei ehkä kannata ottaa esille, mutta ehkä jo toisilla. Raha on nimittäin yksi yleisimmistä riidanaiheista parisuhteessa. Tämä johtuu siitä, että rahaan liittyvät olennaisena osana tunteet.

– Raha on psykologiaa, kulttuuria ja historiaa.

Thurénin mukaan rahasta ja palkoista pitäisi puhua huomattavasti enemmän kuin tällä hetkellä tehdään. Maksuhäiriömerkinnät ovat kasvaneet koko 2000-luvun. Viime vuonna kirjattiin 1,65 miljoonaa uutta maksuhäiriömerkintää. Osa niistä on toki kerääntynyt samoille henkilöille, mutta tilasto ei näytä kauniilta.

– Jos ymmärrys rahasta lisääntyisi, se helpottaisi psyykkistä hyvinvointia.

Ymmärrys on rajallista usein jopa valtionjohdossa. Kun sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty kysyi joitakin vuosia sitten julkisesti, että kuka tienaa Suomessa alle 2100 tai 2600 euroa, pienituloiset kohahtivat syystäkin. Lausahdus osoittaa suurta tietämättömyyttä, sillä suomalaisten yleisin kuukausipalkka on 2500 euroa.

Julia Thurén ymmärtää hyvin jos 2500 euron palkasta ei kahden lapsen kanssa jää Helsingissä juuri säästettävää. Hänestä tuntui vaikealta kirjoittaa kirjaansa, että myös pienituloisten pitäisi säästää vähän lisää.

– Toisaalta ihmisillä on niin erilaisia tapoja käyttää rahaa. Ihmiset pystyvät säästämään jopa toimeentulotuesta.

Raha-asiat balanssiin yhdessä päivässä

Säästäminen ja tulevaisuuteen varautuminen on Thurénin mukaan avain hyvään taloudenhallintaan. Jos ihmisellä ei ole taloudellisia ongelmia, voi hän saada talousasiansa kuntoon yhden päivän aikana.

Se onnistuu kolmella sanalla: budjetoi, automatisoi ja nauti. Vastaavia teesejä voi lukea mistä tahansa vaurastumisoppaasta. Syykin on selvä: ne toimivat. Kun on kerran budjetoinut ja automatisoinut säästämisen, sitä ei enää tarvitse ajatella.

Vaikka tie onneen kuulostaa helpolta, on se yllättävän vaikeaa. Säästäminen kun ei ole ollut seksikästä ennen kuin vasta muutaman viime vuoden aikana. Se sotii vastaan hetkessä elämisen eetosta vastaan. Kaikkien pitäisi ostaa kaikkea ja nauttia elämästä.

Nykyään kuulee usein ihmisten jopa retostelevan sillä, että luottokortti on jatkuvasti tapissa ja kolme viikkoa ennen palkkapäivää alkaa murehtiminen siitä miten rahat riittävät. Se on ikään kuin vitsi, jossa on sisäänkirjoitettuna tietynlainen hätähuuto.

– Mä varmaan kuulostan todella takakireältä, mutta mulla ei ole koskaan tili tyhjänä ennen palkkapäivää. Eikä luottokortti tapissa, toteaa Julia Thurén.

Julia rakastaa säästämistä ja siitä tulevaa nautintoa. Hän tuntee suurta mielihyvää säästötavoitteidensa täyttymisestä. Seuraava etappi on se, että asuntolainaa olisi alle 100 000 euroa. Taloudellisesta riippumattomuudesta hän ei haaveile.

Jos haaveilisi, toteutuisi sekin unelma ennen pitkää, sillä esikoiskirjailija, yrittäjä ja harrastajasijoittaja vaikuttaa olevan varsin tavoitteellinen ihminen. Tärkeintä on tällä hetkellä asia, joka sopii hyväksi ohjenuoraksi kaikille.

– Rahaa pitää käyttää niin, että se aiheuttaa hyvää fiilistä.

OP sosiaalisessa mediassa