Opiskelija laskee tarkasti budjettinsa ja varoo tulorajoja: ”Tienaamista pitää kytätä”

Helsinkiläinen Hanna Kivimäki kokee opintotuesta sekä työnteosta koostuvat tulonsa perustarpeisiinsa riittäväksi. Opintolainan hän käyttää ylimääräisiin kuluihin.

22-vuotiaan Hanna Kivimäen tilille kilahtaa kuukausittain noin 800 euroa. Tuolla summalla Metropolia Ammattikorkeakoulussa kulttuurituotantoa opiskeleva Kivimäki maksaa käytännössä katsoen kaikki asumiseen, syömiseen, pääkaupungissa liikkumiseen, sekä kääpiömäyräkoira Ludwigiin liittyvät kulut.

– Summat eivät ole kovin suuria. Ylimääräisiin menoihin, kuten vaatteisiin, matkustamiseen tai kei-koilla käyntiin, rahat eivät kuitenkaan riitä, hän sanoo.

Tuloja voisi olla enemmänkin, ainakin mikäli Kivimäki jakaisi Oulunkylässä sijaitsevan vuokra-asuntonsa toisen opiskelijan kanssa. Nykyinen kämppis työskentelee tällä hetkellä täysiaikaisesti.

– Hain asumistukea, mutta Kela totesi meidän kuuluvan samaan ruokakuntaan eikä tukea myönnetty. Tilanne muuttuu syksyllä, sillä myös kämppikseni aloittaa opinnot.

Kun Kivimäen kämppis istahtaa koulun penkille, myönnetään kaksikolle yhteensä noin 180 euroa yleistä asumistukea kuukaudessa. Lisätuki on siis vajaa sata euroa asukasta kohti.

Palkat syynissä

Kivimäen tulot koostuvat 225 euron kuukausittaisen opintotuen lisäksi säännöllisen epäsäännöllisestä työnteosta. Kesän ajan Kivimäki on tehnyt harjoittelua Opetus- ja kulttuuriministeriössä, muuten hän saa tuloja töistään kääntäjänä, sekä toimittajana. Tulot eivät ole koskaan olleet täysin riippuvaisia Kelan tuista.

– Minulla on aina ollut toinen tulonlähde. Keväällä kävin työharjoittelussa, jossa tein töitä kymmenisen tuntia viikossa tienaten 600 euroa kuukaudessa. Kesätöistä tienaan kuukaudessa noin 1200 euroa, Kivimäki kertoo.

Kelan määrittämän rajan mukaan opiskelijan tulot eivät saa tukikuukausina ylittää 667 euron summaa, tuettomina kuukausina palkkaa saa puolestaan nostaa 1 990 euroa jokaista tuetonta kuukautta kohti.

Kivimäen työharjoitteluajan palkka oli kuin räätälöity tulokehykseen sopivaksi, vaikka opiskelijan on nor-maalitapauksissa seurattava tulojaan erityisen tarkasti. Jos vuosittainen tuloraja ylittyy, joutuu opiskelija maksamaan opintotukia takaisin korkojen kanssa. Kesätöistä saatava, usein liian korkea palkka saattaakin vesittää tarkoin varjellut tulorajat.

– Tienaamista pitää kytätä. Yleensä lopetan tukien nostamisen marras-joulukuussa, jolloin elän opintolainalla tai tekemällä enemmän töitä, jos laina on käytetty, Kivimäki kertoo.

Laskuja ja ikimetsää

Mutta mihin opiskelijan kuukausittainen 800 euroa tarkalleen ottaen hupenee? Valtaosa Kivimäen tuloista kuluu asumiseen. Hän maksaa vuokra-asunnossaan 360 euroa kuukaudessa. Sähkölasku maksetaan kämppiksen kanssa puoliksi.

– Kuukausituloni riittävät perusmukavaan elämään. Maksan vuokran ja laskut, ostan ruokaa, lataan matkakortin, sekä kustannan Ludwigin menot, Kivimäki luettelee.

Hän kertoo käyttävänsä arkisin rahaa ruokailuun, mutta ruokakaupasta hän hakee pääosin vain aamu- ja iltapalatarvikkeita. Opiskelu, työt sekä harrastukset Eurooppanuorten riveissä ovat aikaa vievä yhdistelmä, eikä arjesta edes löytyisi aikaa kokkailuun.

Pienellä budjetilla elävälle opiskelijalle paras vaihtoehto on myös kesällä avoinna olevat opiskelijaruokalat, joissa monipuolista ruokaa on tarjolla edulliseen hintaan.

– Lämmin ateria maksaa opiskelijalle vain 2,6 euroa. Syön yleensä linjastolounaan, töiden tai koulun jälkeen on helpointa mennä päivälliselle Helsingin keskustan Unicafe-ruokalaan. Työharjoitteluai-kana maksoin lounaita saamillani lounasseteleillä, hän kertoo.

Kivimäellä on tavallisten laskujen rinnalla myös hieman erikoisempi menoerä: hän maksaa kuukausittain 30 euroa Compsate-säätiölle, joka ohjaa rahan kirjaimellisesti hänen hiilijalanjälkensä kompensointiin.

– Laskin oman vuosittaisen hiilidioksidipäästöni ja maksan sen mukaan. Puolet rahoista menee iki-metsän säilyttämiseen, puolella tuetaan uusia ilmastohankkeita, hän selittää.

22-vuotias Hanna Kivimäki kertoo pärjäävänsä suhteellisen hyvin alle tuhannen euron kuukausituloillaan. Opintolainaa hän nostaa hätävaraksi.

Sijoittaminen kiinnostaa

Työssäkäyvälle Kivimäen tulot tuntuvat pieniltä, eivätkä ne veny mihinkään ylimääräiseen. Siksi hän nostaakin opintolainaa könttäsummana aina puolen vuoden välein.

Rahat Kivimäki siirtää erilliselle tilille ja käyttää niitä yllättävien menojen lisäksi myös vaateostoksiin, kulttuuriin tai oman hyvinvoinnin kannalta tarpeellisiin asioihin. Niistä kallein oli viime syksynä tehty matka Vietnamiin.

– Olin reissussa kaksi viikkoa, ja matkaan hupeni lähes koko syksyn opintolaina. Normaalisti laina on kuitenkin tarkoitettu siihen, että minulla olisi hätätilanteissa helposti saatavilla olevaa rahaa.

Kivimäki on viime aikoina kiinnostunut sijoittamisesta ja tunnustautuu Mimmit sijoittaa -podcastin innokkaaksi seuraajaksi. Podcastin inspiroimana hän sijoittaa nykyisin pienen rahasumman rahastoihin.

– Jokaisen opiskelijan pitäisi kuunnella tuota podcastia. On ihanaa ymmärtää sijoittamisesta sekä sijoitusilmiöistä enemmän, Kivimäki vinkkaa.

Lisää töitä?

Opiskelu, työt sekä harrastukset nielevät suuren osan Kivimäen, kuten monen muunkin opiskelijan ajasta. Pienet tuet pakottavat monet töihin, erityisesti silloin, kun opintolainan nosto ei tunnu itselle sopivalta vaihtoehdolta.

– Kannatan ajatusta täysipäiväisestä opiskelusta, mutta ei se ole kovin realistista. Yhteiskunnallakin on rajansa, Kivimäki sanoo.

Hän on harkinnut lopettavansa tukien noston ja tekevänsä enemmän töitä opintojensa ohella. Syynä ovat erityisesti tukien pienet määrät sekä tulojen laskemisen aiheuttama stressi.

– Kun tässä töitä tehdään, miksi en tekisi hieman lisää? Olisi helpompaa tehdä enemmän töitä, mutta siinä vaiheessa opinnot kärsivät ja tavoiteajassa valmistuminen ei ole mahdollista, Kivimäki pohtii.

Lue seuraavaksi:

Mikä opintolainassa mietityttää? Selvitimme 6 yleisintä kysymystä opintolainasta sekä vastaukset niihin

OP sosiaalisessa mediassa