Mitä maksaa ikäihmisen palveluasuminen? Näin hinta määrittyy

Jos vanhus ei selviä enää kotihoidon tuella, hän siirtyy tehostetun palveluasumisen piiriin. Se voi tulla kalliiksi.

Villi länsi.

Sellaiseksi voi kutsua kuntien tarjoaman tehostetun palveluasumisen hinnoittelua – eikä vertauskuvassa ole yhtään liioittelua. Hintoja ei sido mikään laki, vaan kunnat saavat itse päättää maksut.

Tämä johtuu pääasiassa siitä, että sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalvelujen maksuista ei ole erikseen säädetty sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaissa, Valviran ylitarkastaja Sari Vuorilampi tarkentaa.

– Asiakkaan näkökulmasta tämä tarkoittaa sitä, että hän saattaa maksaa palvelusta reilusti isompaa hintaa kuin naapurikuntalaiset. Tilanne on epätasa-arvoinen.

Palataanpa kuitenkin ensin vähän taaksepäin. Sanahirviö ”tehostettu palveluasuminen” tarkoittaa kodinomaista asumismuotoa, jossa on kuitenkin tarjolla ympärivuorokautinen hoiva.

– Niin kutsuttuja laitoshoitopaikkoja ei juurikaan enää ole. Iäkäs halutaan pitää kotona niin pitkään kuin mahdollista, ja kotipalveluihin on panostettu viime vuosina, Vuorilampi kertoo.

Kunnan sosiaalihuollon ammattihenkilöstö tekee päätöksen tehostettuun palveluasumiseen siirtymisestä.

– Tehostettuun palveluasumiseen siirrytään vasta, jos kotona asuminen ei onnistu kotihoidonkaan tuella.

Hinnoissa isoja vaihteluita

Paljonko tehostettu palveluasuminen sitten maksaa? Ensisijaisesti hinnoittelu perustuu asiakkaan tuloihin. Tuloihin kuuluvat esimerkiksi eläke ja hoitotuet. Asiakkaan omaisuus, esimerkiksi sijoitukset, eivät itsessään vaikuta hintaan. Jos osakkeista maksetaan osinkoa, se katsotaan tuloksi. Samoin esimerkiksi metsänomistuksesta saatavat tulot tai vuokratulot.

– Kunnat määrittelevät ohjeistuksissaan, kuinka paljon asiakkaalle pitää jäädä rahaa käteen palvelumaksujen jälkeen esimerkiksi vaatteisiin ja matkakuluihin. Jollakin kunnalla se on 150 euroa, toisella 250 euroa. Summissa voi olla jopa usean satasen heitto.

Tehostettua palveluasumista järjestävät kuntien lisäksi myös yksityiset palveluntarjoajat. Yksityisillä hinnoittelu on vielä villimpää. On yleistä, että jokainen pienikin toimenpide on hinnoiteltu erikseen – ja loppulasku on iso.

– Suurin osa menee yksityiselle kunnan maksusitoumuksella, eli asiakas maksaa saman kuin maksaisi kunnan palveluista.

On myös asiakkaita, jotka maksavat itse palvelusta yksityisessä palvelukodissa. He ovat yleensä keskivertoa paremmin toimeentulevia.

– Periaatteessa se voi tulla jopa edullisemmaksi, jos eläke on erittäin suuri. Nämä tapaukset ovat toki harvinaisempia.

Tarvitaan yhtenäinen laki

Lakia tehostetun palveluasumisen yhtenäistämiseksi sorvattiin sote-uudistuksen yhteydessä. Sote jäi toteutumatta, samoin laki. Uudistuksen aikataulusta ei ole tällä hetkellä tietoa, ja se on Vuorilammen mielestä vakava ongelma.

– Yhdenvertaisuus on kirjattu perustuslakiin, ja tässä asiassa se ei toteudu. Tilanne on nyt todella haastava.

Toinen ongelmallinen kohta tehostetun palveluasumisen hinnoittelussa on se, jos puoliso jää asumaan esimerkiksi pariskunnan omistamaan omakotitaloon. Puolison asumisesta syntyvät kulut otetaan huomioon palvelumaksun suuruudessa vain kolmen kuukauden ajan – joskin siinäkin on kuntakohtaisia eroja.

– Näissä tilanteissa palvelumaksu lasketaan puolisoiden yhteenlasketuista tuloista. Käytännössä pitää siis olla suhteellisen suuret tulot, että pystyy pitämään omakotitalon.

Vuorilampi toivoo, että yhtenäistämisen lisäksi mietittäisiin, onko palvelumaksujen jälkeen jäävä raha riittävä.

– Mihin 150 euroa riittää? Kyseisen, niin kutsutun käyttövaran tulisi kattaa muun muassa terveydenhuolto ja hygieniamenot, lääkekulut, matka- ja puhelinkulut, parturi- ja kampaamokulut ja harrastekulut.

Vuorilampi vinkkaa, että tehostettuun palveluasumiseen ja sen hinnoitteluun kannattaisi tutustua hyvissä ajoin ennen kuin sille on tarvetta. Puolisoiden kannattaa tehdä elatussopimus, joka varmistaa, että palvelumaksun määrittelyssä otetaan huomioon myös kotiin jäävän osapuolen elintaso.

– Lisäksi muistutan, että maksupäätöksestä voi aina valittaa. Maksun alentamista voi hakea silloin, jos hinta vaarantaa asiakkaan tai puolison toimeentulon.

Lue seuraavaksi:

Ikäihminen joutuu hoitokotiin pysyvästi – miten raha-asiat hoidetaan?

OP sosiaalisessa mediassa