Millenniaalit kokevat paineita vaatimuksista ja valinnoista: ”Pitäisi olla vakityö, hyvä rahatilanne ja tasapainoinen perhe-elämä, mulla ei ole näistä mitään”

Millenniaaleja luonnehditaan kunnianhimoisiksi ja elämyshakuisiksi, mutta heitä ovat varsinkin edeltävät sukupolvet arvostelleet myös laiskoiksi ja kärsimättömiksi. OP kysyi millenniaaleilta, millaisia suorituspaineita he kokevat elämässään.

Millenniaaleiksi kutsutaan ihmisiä, joiden syntymävuosi ajoittuu 1980-luvun alun ja 1990-luvun loppupuolen välille. Määritelmä kuitenkin vaihtelee hieman lähteen mukaan.

– Itse kutsun millenniaaleiksi y- ja z-sukupolvia eli vuosina 1980-2000 syntyneitä. Se, mihin sukupolveen ihminen kuuluu, ei ole kiinni tarkasta vuosiluvusta vaan enemmän siitä, millaisessa ympäristössä on kasvanut ja mihin kokee kuuluvansa, sanoo millenniaaleja työelämässä tutkinut organisaatiopsykologi Karoliina Mellanen.

Millenniaali-sukupolvea voisi luonnehtia lapsena digimaailmaan kasvaneeksi, elämyshakuiseksi, avoimeksi ja liberaaliksi sekä vapautta arvostavaksi.

Vanhemmat ikäluokat puolestaan kuvailevat millenniaaleja usein laiskoiksi, itsekeskeisiksi ja kärsimättömiksi.

– Kolikolla on kaksi puolta. Millenniaalit voivat olla kärsimättömiä, mutta samaan aikaan he ovat kunnianhimoisia ja tehokkaita. Heitä nimitetään teknologiariippuvaisiksi, mutta he ovat taitavia ottamaan teknologioita haltuun, Mellanen sanoo.

– Emme ole löytäneet tutkimusnäyttöä väitteelle millenniaalien laiskuudesta. He ovat kouluttautuneempia kuin edelliset sukupolvet ja esimerkiksi perustavat yrityksiä nuorempana kuin aikaisemmat sukupolvet.

Myös OP teki Facebook-kyselyn millenniaaleille ja kysyi, millaisia suorituspaineita he kokevat elämässään. Vastauksissa toistui, että millenniaalit kokevat paineita muun muassa työelämän epävarmuudesta, valintojen tekemisestä ja hyvästä suoriutumisesta elämän eri osa-alueilla.

Työ on epävarmempaa kuin aiemmin

”Itseään pitäisi koko ajan kehittää. Se on joskus raskastakin, kun parhaan tuloksen saa, kun tekee samalla töitä. Mulla on vakityö, mutta tarkkailen säännöllisesti avoimia työpaikkoja. Jos tuntuu, että en voisi hakea niistä mihinkään, pitää alkaa taas opiskelemaan. Koko ajan pitää olla suunta, jonne on menossa. Seisahtuminen ja tuudittautuminen siihen, että "mullahan on vakipaikka", on riski.”

”Täytän pian kolmekymmentä ja minua ahdistaa se, kuinka töissä on paljon paineita onnistua jatkuvasti paremmin kuin kauemmin samaa työtä tehneet vanhemmat ihmiset.”

Karoliina Mellanen tunnistaa millenniaalien työelämän epävarmuuteen liittyvät paineet. Hän teetti kyselytutkimuksen yli tuhannelle millenniaalille Atte Mellasen kanssa kirjoittamaansa kirjaan Hyvät, pahat ja millenniaalit – Miten meitä tulisi johtaa.

Kyselyn perusteella millenniaaleille on työelämässä tärkeää muun muassa itsensä kehittäminen, joka nousee esille myös kansainvälisissä tutkimuksissa. Toisaalta itsensä kehittämisen ja eteenpäin menemisen vaatimuksista syntyy kuitenkin helposti paineita.

– Työelämän vaatimukset ovat kasvaneet. Koko ajan pitää oppia uutta ja olla itseohjautuva. Lisäksi tahti on kiihtynyt. Aiemmat sukupolvet saattoivat odottaa töissä vaikkapa vastauksia kysymyksiin postilla, nyt reagointia vaaditaan tunnin sisään.

Ennen työtä oli myös helpompi rajata määrällisesti. Millenniaaleilta vaaditaan jatkuvaa läsnäoloa ja tavoitettavissa oloa.

– Tietotyön yleistyminen lisää myös helposti riittämättömyyden tunnetta, sillä tietotyössä voisi aina tehdä enemmän. Se johtaa helposti uupumiseen, mikä on millenniaaleilla huolestuttavasti lisääntynyt.

Työn pysyvyydestä ei ole takeita. Millenniaalien vanhemmat työskentelivät ehkä koko uransa samalla työnantajalla, mutta millenniaalien tultua työelämään yt-neuvottelut ja pätkätyöt ovat yleistyneet.

– Lisäksi ennen korkeakoulutus takasi koulutusta vastaavan työpaikan, mutta enää näin ei ole, Karoliina Mellanen pohtii.

Toisaalta harva millenniaali enää edes olettaa pysyvänsä samassa työpaikassa pitkään. Moni Mellasten haastattelemista millenniaaleista oli huolissaan paikalleen jämähtämisestä; siitä, että tekee samaa työtä vielä 15 vuoden päästä.

Kipuillaan, jos omaa juttua ei löydy

”Työ ja sen merkitys ovat korostuneet, varsinkin viime kuukausien perusteella, kun lomautus laittoi kaikki hetkeksi seis. Oli aikaa ajatella ja suunnitella, mitä elämältään haluaa. Eivätkö kaikki halua loppupelissä olla onnellisia, rakastettuja sekä rakastaa?”

Millenniaaleja kutsutaan nousukauden sukupolveksi, joka on optimistisempi kuin vanhemmat sukupolvet. Kun taloudellinen hyvinvointi on turvattu, voi asioihin suhtautua rennommin.

– Millenniaalit keskittyvätkin muita sukupolvia enemmän itsensä toteuttamiseen ja työn merkityksellisyyteen, Karoliina Mellanen sanoo.

Psykoterapeutti, sosiaalipsykologi Emilia Kujala on huomannut, että työn ja uran merkitys on millenniaalien elämässä korostunut. Työltä odotetaan paljon, mutta samalla työhön liittyy paljon epävarmuutta.

– Kaikki eivät löydä työstä kutsumusta, ja sen kanssa millenniaalit kipuilevat paljon. Verrataan itseä heihin, jotka ovat löytäneet sen oman jutun, ja pohditaan, voiko työtä tehdä vain siksi, että siitä ansaitsee rahaa, Kujala sanoo.

Sosiaalinen vertailu tuottaa sisäisiä paineita

”Kuvittelin, että 25-vuotiaana olisin jotenkin saavuttanut enemmän asioita, ja sekös ahdistaa. Jo 10 vuotta sitten olisi pitänyt tietää, mikä minusta tulee isona, mutten tiedä vieläkään.”

”Pitäisi olla vakityö, hyvä rahatilanne ja tasapainoinen perhe-elämä, kaksi lasta. Mulla ei ole näistä mitään. Ikää 29.”

”Kauhean ahkera pitäisi koko ajan olla. Pitäisi olla kouluttautunut ja sen ohessa hyvää työkokemusta hankkinut, joustava, tunnollinen, pätevä, empaattinen, sosiaalinen, vakuuttava... Yhteiskunta kaipaa vähintään kahta lasta, joita en itse haluaisi.”

Emilia Kujalan mukaan millenniaalit kokevat muita sukupolvia enemmän sosiaalisen vertailun aiheuttamia paineita. Kujala on tietokirjassaan tutkinut sosiaalisen median käytön vaikutuksista kateuden ja riittämättömyyden kokemuksiin.

– Some aiheuttaa millenniaaleille sisäisiä paineita, sillä se tarjoaa paljon materiaalia sosiaaliseen vertailuun. Jos käytämme somea passiivisesti eli vain tarkkailemme sieltä muiden elämää, se saa meidät voimaan huonosti, sillä muiden elämä näyttää somessa paljon myönteisemmältä kuin oikeasti onkaan.

– Jos vertaa vaikkapa yli nelikymppisiin, heillä on tämäntyyppinen somen käyttöön liittyvä ahdistus ja masennus korostuu vähemmän kuin millenniaaleilla, Kujala sanoo.

Terapiassa he kokevat myös arvoristiriitoja muita sukupolvia enemmän.

– Toisin kuin vanhempansa, millenniaalit voivat valita haluavatko tehdä lapsia vai eivät, tai menevätkö päivätöihin vai valitsevatko vapaamman elämäntyylin. Nämä arvovalinnat tuottavat sisäisiä ristiriitoja, sillä omat arvot versus se, mihin on kasvatettu, voivat olla hyvin erilaisia, Emilia Kujala toteaa.

Vaihtoehtojen runsaus tekee onnettomaksi

”Koen, että olen 1990 -luvun nuorena kasvanut vaihtoehtojen valtameressä ja vain omat rahkeeni ovat olleet esteenä joidenkin unelmien toteuttamisessa.”

”Keskitynkö nyt opintojen loppusuoralla täysillä graduun vai etsinkö työtä ja valmistun hitaammin? Perustanko perheen nyt, vielä alle kolmekymppisenä vai kannattaisiko ensin hankkia enemmän työkokemusta omalta alalta? Tuenko kansantaloutta kuluttamalla vai kannanko vastuuni ilmastosta ja kulutan vähemmän? Kuljenko omaa polkuani vai taivunko yhteiskunnan ja yhteisön odotuksiin? Millainen on identiteettini, olenko poliittinen, syönkö lihaa, matkustanko lentämällä, kääk?”

– Millenniaalien elinaikana ovat lisääntyneet sekä työelämän ja maailmantilanteen epävarmuus että mahdollisuudet valita. Se, että on paljon vaihtoehtoja mistä valita, tuottaa yksilöille epävarmuutta ja tekee onnettomaksi, sillä elämänhallinnan tunne heikkenee, Emilia Kujala pohtii.

Runsaiden mahdollisuuksien lisäksi millenniaaleihin kohdistuu – tai he kohdistavat itseensä – myös paljon vaatimuksia.

– Aiemmille sukupolville riitti, kun vain suoriutui työstä. Millenniaaleilla on paljon eri vaatimuksia elämän osa-alueilla: työssä suoriutumisen lisäksi pitäisi menestyä, olla onnellinen ja näyttää kauniilta, Karoliina Mellanen sanoo.

Jos millenniaaleilla on paljon paineita, ottaako seuraava sukupolvi asiat rennommin?

Emilia Kujalan mukaan näin voi olla. Millenniaaleja nuoremmat kokeilevat ehkä joustavammin erilaisia vaihtoehtoja elämässä.

Myös Karoliina Mellanen arvelee, että nuorempi sukupolvi voi olla rohkeampi tekemään vielä radikaalimpia ratkaisuja elämässään: kokeilemaan esimerkiksi elämäntapayrittäjyyttä vaikkapa ryhtymällä surffaajaksi, joka tienaa elantonsa somella.

– Toisaalta kyllä nuoremmillakin on omat paineensa. Millenniaalien kouluaikaan ei vielä puhuttu lukio- ja koulu-uupumuksesta kuten nykyään. Nuoremmatkin kokevat, että kaiken elämässä pitäisi olla tosi tehokasta ja suoritukseen tähtäävää.

Kursivoidut lainaukset ovat vastauksia OP:n Facebook-kyselystä millenniaaleille, jossa kysyttiin: Millaisia suorituspaineita koet elämässäsi?

Elämän yksilöllisyys ja sitä kautta onnellisuus syntyy omista valinnoista ja siitä, että asioihin pystyy itse vaikuttamaan. OP:n tehtävä on olla talouden elämänkumppani, ja autamme ja tuemme näissä valinnoissa. Lue lisää!

OP sosiaalisessa mediassa