Kolme tarinaa joulunvietosta: ”Minusta tuli jouluihminen, kun aloin viettää sitä yksin”

Jouluruokaa, joululauluja, pukki ja lahjoja, yhdessäoloa suvun kanssa. Tältä näyttää useimpien suomalaisten joulu, mutta ei kaikkien. Kolme naista kertoo, miten heidän joulunsa eroaa perinteisestä – ja miksi he ovat valinneet erilaisen tavan juhlia.

”Aattona nautin juoksulenkistä, kuumasta kylvystä ja itsetehdystä sushista”

Tämä joulu on viides, jonka Essi Rautiainen, 24, viettää itsekseen. Se on Essin oma valinta ja hänen mielestään ehdottomasti paras tapa nauttia joulun tunnelmasta.

Voi ei, miten kamalaa!

Ystävä ei meinannut uskoa korviaan kuullessaan, että Essi Rautiainen viettää joulunsa yksin. Seurasi liuta sääliviä kommentteja ja epäuskoista muminaa. Essiä ystävän reaktio lähinnä nauratti.

-Hän ei meinannut millään uskoa, että kyseessä on oma valintani, Essi muistelee.

Seuraava joulu on järjestyksessään viides, jonka Essi viettää yksin kotonaan. Hän oli 19-vuotias päättäessään, ettei matkusta perheensä luo jouluksi, vaan jää kotiin. Päätös tuntui helpolta ja hyvältä, vaikka kaikki eivät sitä ymmärtäneetkään.

-Äiti epäili minun suuttuneen jostakin. Koetin selittää, että kaikki on hyvin ja voin hyvin tulla joulun jälkeen käymään, mutta en jaksa sitä hässäkkää.

Lopulta äiti ymmärsi tyttärensä pointin. Essi ei ollut koskaan nauttinut ison perheen joulujärjestelyistä. Hän oli introverttina luonteena vetäytynyt mieluummin omiin oloihinsa kuin innostunut kuusenkoristelusta tai askarteluista.

-En ollut lainkaan jouluihminen ennen kuin tajusin alkaa viettää sitä itsekseni. Vasta 19-vuotiaana koin ensimmäistä kertaa joulun, jonka jälkeen olo oli aidosti levollinen ja rauhoittunut.

Kylpyyn ja sushia sohvalla

Jouluaatolle on jo ehtinyt muodostua omanlaisensa kaava, liuta Essin omia perinteitä. Aamu alkaa pienellä juoksulenkillä heti heräämisen jälkeen.

-Tunnelma aattoaamuna on ihanan harras. Kaikkialla on hiljaista, eikä juuri ketään näy missään.

Lenkin jälkeen Essi nauttii kiireettömän aamupalan: kahvia ja riisipuuroa. Aamupalaa syödessään hän katsoo televisiosta jouluaiheisia lastenohjelmia. Erityisen paikan Essin sydämessä on saanut Joulupukin kuumalinja. Lasten laulamat joululaulut liikuttavat.

Hitaan aamiaisen jälkeen hän suuntaa hautausmaalle viemään kynttilät rakkaiden haudoille. Se on lapsuudesta asti mukana jouluperinne, josta hän ei tule luopumaan koskaan.

-Kun tulen kotiin, lasken itselleni lämpimän kylvyn, jonne pulahdan viinilasi tai glögimuki kädessäni. Taustalla soi yleensä Raskasta joulua -levy. Muu joulumusiikki ei oikein uppoa, mutta tuo levy tuo sopivasti tunnelmaa.

Ruoka kuuluu olennaisena osana Essin jouluaattoon, mutta ei perinteisellä kaavalla. Kinkun ja laatikoiden sijaan Essi on valmistanut muun muassa sushia. Hän huomauttaa, että sushissa yhdistyy kaksi erittäin jouluisaa asiaa, kala ja puuroriisi.

-Pointti on se, että jouluna teen ruokaa huolella ja ajan kanssa – olipa se sitten mitä hyvänsä. Perinteistä jouluruokaa en kuitenkaan kaipaa.

Juhla-aterian Essi nauttii sohvalla jouluohjelmia katsellen. Illalla hänen luokseen saattaa saapua muutama kinkkuun kyllästynyt ystävä, joiden kanssa löhöillään ja juodaan pari lasia viiniä.

-Jouluna parasta on se, ettei ole kiire minnekään. Ei aikatauluja, ei velvoitteita.

Haaveissa soolojoulu?

Essi on vuosien aikana huomannut monen muunkin kaipaavan taukoa jouluhössötyksestä ja sukulaisvierailuista. Hän tietää monia, jotka ottavat jouluksi töitä vain siksi, että on hyvä syy jättää koko hässäkkä väliin.

-Moni haluaisi tehdä samoin kuin minä, mutta ei kehtaa tai uskalla. Perheen reaktio pelottaa.

Jouluun liittyy paljon odotuksia ja vahvojakin tunteita. Joidenkin mielessä on vain yksi ainoa tapa viettää juhlapyhiä. Essi on saanut kuulla olevansa huono ihminen, koska ei halua viettää joulua perheensä kanssa.

-Tuttu tyyppi oikein suuttui ja kysyi, että miten kehtaan tehdä näin törkeästi läheisilleni. Se tuntui aivan absurdilta, sillä vietän kyllä muuten aikaa perheeni kanssa ja välimme ovat hyvät. Ihan kuin olisin jokin hirviö, kun en halua olla jouluna perheeni luona.

Essi haluaa kannustaa kaikkia soolojoulusta salaa haaveilevia toteuttamaan unelmansa, vaikka vain kerran. Avuksi voi keksiä vaikka viattoman valkoisen valheen, jos ei halua sanoa perheelleen suoraan, mistä on kyse.

-Kokeile, miltä yksin vietetty joulu tuntuu. Jos huomaat kaipaavasi seuraa, tee korjausliike seuraavana vuonna, Essi sanoo.

-Itselläni kokeilu kannatti, sillä nykyisin en malta odottaa joulua. Se on minulle aidosti yksi vuoden ihanimmista päivistä.

Essi Rautiainen alkoi nauttia joulusta, kun vietti sitä ensimmäistä kertaa yksin.

”Luonnon keskellä hiljentyy aivan eri tavalla”

Perinteikäs ison porukan voimin vietetty joulu vaihtuu tänä vuonna pelkistetympään versioon. Sini Rönnqvist, 28, lähtee viettämään joulua puolisonsa, vanhempiensa ja pienen koiranpennun kanssa mökille luonnonhelmaan.

Tästä joulusta tulee taatusti erilainen. Sen Sini Rönnqvist tietää jo nyt. Iso ja perinteikäs perhejoulu vaihtuu hiljaisiin mökkimaisemiin.

Meitä on yleensä vähintään kymmenen henkeä. Juhlaan ovat kuuluneet kaikki jouluperinteet ruoasta joulupukkiin, Sini kertoo.

Nyt menemme mökille neljästään puolisoni ja vanhempieni kanssa. Mukaan tulee myös koiranpentumme Oliver.

Viime vuosina joulu on sujunut erityisen kiireisissä merkeissä. Sini ja hänen puolisonsa Mikko ovat muuttaneet synnyinseuduiltaan Tampereelle. Parin on pitänyt matkustaa joulunviettoon. He ovat yleensä viettäneet aaton Sinin perheen luona ja joulupäivän Mikon perheen kanssa.

-Minulle joulussa on kyse ennen kaikkea kiireettömästä yhdessäolosta. On ollut ikävää, että aikataulut ovat olleet viime vuosina todella tiukat. En ole ehtinyt rauhoittua kunnolla.

Kerrankin aikaa olemiselle

Pari kuukautta sitten Sinin vanhemmat alkoivat laskeskella, missä kukakin viettäisi joulun. Sattumalta Sinin kaksi sisarusta olisivat viettämässä joulua puolisoidensa perheiden luona.

-Vanhempani olivat miettineet pidempään, että haluaisivat viettää joulun ainakin kerran mökillä Hirvensalmella. Nyt siihen tarjoutui mahdollisuus.

Vanhemmat kertoivat suunnitelmastaan Sinille ja Mikolle ja pyysivät näitä mukaan. Ajatus joulusta mökillä luonnonhelmassa tuntui Sinistä heti ihanalta. Luonnosta löytyisi taatusti se joulurauha, jota hän oli edeltävinä vuosina kaivannut.

Sini ennustaa, että joulusta tulee tänä vuonna edellisiä hillitympi. Jouluruokaa varmasti tehdään, mutta suppeammalla kattauksella. Joulukoristeiksi riittävät kynttilät ja ulkoroihut, eikä muitakaan järjestelyitä juuri tarvita.

-Odotan sitä, että pääsen hiihtämään jäälle ja sen jälkeen saunaan. Lisäksi aiomme ainakin istua paljussa tonttulakit päässä.

Sini iloitsee siitä, että tänä vuonna parilla on yhteistä joululomaa viikon verran. Se tarkoittaa, että tällä kertaa ei tarvitse hötkyillä.

-Odotan eniten sitä, että saan ulkoilla ja löhöillä ilman minkäänlaisia aikatauluja.

Sitä Sini ei osaa vielä sanoa, tuleeko mökkijoulusta perheen uusi perinne. Vuonna 2014 hankittuun hirsimökkiin ja sen lisärakennuksiin mahtuu majoittumaan jopa 15 henkeä, joten periaatteessa isompikin perhejoulu niissä maisemissa olisi mahdollinen.

Haluan ehdottomasti viettää tulevaisuudessa jouluja myös isovanhempieni ja sisarusteni kanssa. Tämä vuosi varmasti näyttää, miten mökki toimii joulunviettopaikkana, Sini sanoo.

Ehkä vielä joskus tulevaisuudessa vietetään joulu luonnonhelmassa isommalla porukalla.

”Minulla ei ole yhtään syytä, miksi en olisi jouluna töissä”

Hennariikka Hyytiäinen, 26, viettää ensimmäistä kertaa joulua töitä tehden. Parasta on se, että päivystävänä eläinlääkärinä hän voi yhdistää perinteisen perhejoulun työntekoon.

Töitä tarjolla jouluksi.

Eläinlääkäriksi viimeistä vuotta opiskeleva Hennariikka Hyytiänen tuijotti saamaansa sähköpostia mietteliäänä. Siinä tarjottiin päivystävän eläinlääkärin töitä hänen kotiseudulleen Karkkilaan ja sen lähikuntiin. Työ ajoitus: jouluaatonaatosta joulupäivään.

-Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että voisin olla serkkuni luona jouluaaton ja hoitaa päivystyskeikat sieltä käsin, Hennariikka sanoo.

Innostuin, mutta aloin sitten toppuutella itseäni. Vanhempien reaktio jännitti.

Hennariikka soitti äidilleen ja kertoi työtarjouksesta. Äiti kannusti tytärtään hakemaan paikkaa.

-Vanhempieni positiivinen asennoituminen ratkaisi asian. Myös he näkivät positiiviset puolet siinä, että voisin viettää joulua perheen kanssa samalla, kun pääsen tekemään oman alan töitä.

Työnteko jouluna ei ahdista

Hennariikka tunnustautuu jouluihmiseksi. Hän rakastaa koristella kotia ja suunnitella jouluruokia ajoissa. Joulua on vietetty suvun kesken ja juhlan keskiössä ovat olleet lapset.

-Olemme yleensä käyneet aattoaamuna rekiajelulla ja illalla pukki on tullut tuomaan lahjat. Minulle joulun tunnelma tulee erityisesti lasten ilosta.

Sama poppoo kerääntyy yhteen tänäkin vuonna. Hennariikka aikoo viettää joulua perinteisen kaavan mukaisesti, joskin päivystyspuhelin taskussa. Jos keikka tulee, on lähdettävä tien päälle. Ajatus työnteosta ei kuitenkaan Hennariikkaa ahdista.

-Pääsen tekemään mielenkiintoista työtä, pidän yllä ammattitaitoani ja vielä tienaan siinä samalla. Ajattelen myös, että on kiva, että perheelliset pääsevät kunnolla joulunviettoon. Minulla ei ole vielä lapsia, joten voin aivan hyvin olla töissä.

Hennariikalla on kokemusta oman alansa töistä vasta yhdeltä kesältä. Siksi joulun työrupeama vähän jännittää. Hän toimii yksin eläinlääkärinä isolla alueella.

-Uskon, että aattona päivällä saattaa olla keikkaa ja illaksi hiljenee. Joulupäivänä puhelin varmasti taas soi, hän ennakoi.

-Odotan joulua kuitenkin innolla. Töissä oleminen ei vähennä joulutunnelmaa, vaan pikemminkin korostaa sitä.

OP sosiaalisessa mediassa