Katso vinkit – näin lapsi voi liikkua nyt, kun harrastukset ovat tauolla

Alle kouluikäisen lapsen olisi hyvä liikkua kolme tuntia päivässä ja 7–18-vuotiaan 1,5 tuntia. Mitä nyt kannattaa tehdä aktiiviharrastajan tai pikkulapsen kanssa, jotta liikuntaa tulisi tarpeeksi? Katso asiantuntijoiden vinkit!

Harrastamaan ei koronan takia voi nyt kokoontua. Monien lasten ja nuorten arki painottuu muutenkin kotiin, koska suuri osa kouluopetuksesta järjestetään etänä ja päiväkoteihin suositellaan vietäväksi vain lapset, joita ei ole mahdollista hoitaa kotona. Miten käy harrastusten, välituntien ja päivittäisen ulkoilun, jotka ovat auttaneet täyttämään päivittäisen liikuntasuosituksen? Kaksi asiantuntijaa kertoo.

Sporttimestari: Vinkit tavoitteelliselle harrastajalle

Tanssi, pallolajit, voimistelu, jääkiekko. Tässä esimerkkejä lajeista, joissa ei voi nyt kokoontua tavallisiin koko porukan treeneihin. Se voi jättää tyhjän olon.

Sporttimestari Veli-Matti Talonen kertoo, että monet urheiluseurat miettivät nyt sopivia kotiharjoituksia lapsille. Tavoite on, että niitä voisi tehdä kotona sellaisiin aikoihin, kuin tavallisesti tekisi treeneissä.

– Ota ensimmäisenä yhteys omaan valmentajaan. Hän tietää, mitä tehdä ja mikä sopisi juuri sinulle, Talonen sanoo.

Valmentajalta voi esimerkiksi saada tarkat ohjeet ja aikataulut kotiharjoitteluun, ja jotkin seurat ovat järjestäneet jopa etätreenejä videon välityksellä.

Talonen vinkkaa, että lajista riippumatta nyt on paljon aikaa treenata liikkuvuutta, hioa tekniikkaa ja tasata kehon puolieroja. Nyt kannattaa ottaa hyppynaru esiin ja alkaa sen avulla vahvistaa nilkkoja ja parantaa rytmiä – asia, johon kaikkien urheilijoiden pitäisi panostaa.

– En ole koskaan törmännyt huippu-urheilijaan, joka ei olisi haka hyppimään hyppynarulla, Talonen sanoo.

Voit lenkkeillä luonnossa ja tehdä mäkijuoksuja ja sen jälkeen siirtyä sisälle. Siellä sitten kannattaa tehdä ensin alaraajojen voima -ja hallintaharjoitteita, sitten keskivartalon voimaa ja hallintaa, ja lopuksi tasapainoharjoitteita.

Kannattaa myös miettiä, mitä oma keho saattaisi tarvita tavallisen treenin ulkopuolelta. Jos on tottunut tekemään kehonhallintaa, nyt voi lähteä vaikkapa lenkille kehittämään aerobista puolta.

Entä mitä muuta liikuntaa voi harrastaa, vaikka ei tavoitteellisesti treenaisikaan?

Pyöräilykauden voi jo käynnistää ja trampoliinit ottaa esiin. Puukuula kehiin lätkässä. Palloa voi potkia perheen kesken takapihalla, sisällä voi pitää yhteisen kuntopiirin, Talonen heittelee esimerkkejä.

Vanhemman kannattaa myös kuunnella lasta ja osallistua myös itse tekemisiin sen verran, mitä pystyy.

– Jonkin heikohkon vitsin siinä heittää, niin se saattaa toimia parhaiten, Talonen sanoo.

Lapset keksivät luontaisesti tekemistä, mutta tue heitä

Koordinaattori Eevamaija Paljakka Mannerheimin lastensuojeluliitosta muistuttaa, että vanhempien kannattaa nyt antaa armoa itselleen. Huoli tulevaisuudesta painaa, ja kaikki etäkouluun ja työn ja kotihoidon yhteensovittamiseen liittyvä on monelle täysin uutta.

– Ei haittaa, jos ei pysty toimimaan lapselle ohjelmatoimistona, Paljakka sanoo.

Lapset ovat luontaisesti aktiivisia ja keksivät itsekin tekemistä niillä hetkillä, kun on tylsää.

Aikuisen kannattaa kuitenkin kannustaa ja innostaa lasta liikkumaan sen verran, kuin vain mahdollista.

Aktiivinen voi olla sisällä ja ulkona, mutta ulkona touhutessa leikit ovat yleensä vauhdikkaampia. Siksi on hyvä mennä ulos aina, kun kykenee. Päivittäisen liikuntatavoitteen voi saada täyteen pienistä ”välitunneista” päivän mittaan – ulos voi mennä vaikkapa ennen lounasta, välipalan ja päivällisen välillä ja vielä kerran illalla.

Entä voisiko vanhempi lähteä lasten kanssa yhdessä ulos? Joko kesken etätyöpäivän tai sitten työpäivän jälkeen. Aikuisesta se saattaa tuntua liian kiireiseltä ja oudoltakin, koska työpäivän aikana ei ole tottunut pitämään ulkoilutaukoja. Kannattaa kuitenkin antaa ulkoilutuokioille mahdollisuus – se voi olla tosi virkistävä yhteinen hetki.

– Lapsi voi innostua jo siitäkin, että mitä, ai äiti tai iskä lähtee myös mukaan, Paljakka sanoo.

Yhdessä tekemisestä jää lapselle mukavia muistoja, jotka kantavat läpi elämän. Hyvät menneisyyden muistot ja yhdessä koettu ilo tuovat niin sanottua resilienssiä eli vahvuutta selvitä vaikeista tilanteista.

Kävelkää yhdessä metsäretkelle tai merenrantaan. Kun lapselle antaa paikan, pelkästään jo se inspiroi leikkejä.

– Lapsi tutkii ympäristöä ja löytää, tekee asioita luontaisesti. Aikuisen ei usein tarvitse kuin antaa pieni syöte, Paljakka toteaa.

Matkalla määränpäähän voi vaikka pomppia yhdellä jalalla, kävellä takaperin tai leikkiä hippaa. Voi laskea, montako aarretta – vaikka pyöreitä kiviä keppejä – matkan varrelta löytyy. Voi puhaltaa saippuakuplia ja antaa lasten rikkoa niitä. Miksei voisi myös ottaa vaikka pallon mukaan ja katsoa, mitä sen kanssa keksitään.

Sisällä puolestaan voi tehdä vaikka keppari- tai temppuradan tai kaivaa hyppynarut ja hulavanteet esille.

Samoin kuin Veli-Matti Talosen mielestä, myös Paljakan mukaan hyvä keino kannustaa lasta liikkumaan on myös kysyä lapselta itseltään, mitä tämä haluaa tehdä.

–Nyt on tilaisuus kuunnella lasta ja mennä mukaan lapsen keksimiin juttuihin, Paljakka sanoo.

Kurkkaa myös nämä

  • MLL:n leikkipankki on täynnä ideoita, miten lähestyä liikuntaa leikin kautta. 900 leikkivinkkiä löydät osoitteesta www.leikkipankki.fi.
  • Terve urheilija -ohjelman Youtube-kanava. Terve urheiljia -ohjelman Youtube-kanavalla on paljon vinkkejä esimerkiksi taukojumppaan ja ylipäänsä nuorta urheilijaa tukevaan terveelliseen elämään.
  • Liikkuvuusharjoitteet Terve urheilija -ohjelmassa. Näissä liikkuuvuusharjoitteissa kovan luokan voimistelija, Tampereen sisun voimisteluvalmentaja Reetta Rauhala ohjaa haastavia liikkeitä. Saatko tehtyä kaikki?
  • Vavo aerobic Gymnastics eli Valkeakosken voimistelijat päivittää Instagram-storyyn treeniohjeita ja -vinkkejä.
  • Terve urheilija -hankkeen sporttimestariin voi olla yhteydessä kuka vain. Hän tarjoaa esimerkiksi ilmaista koulutusta urheiluseuroille. Instagram: @sporttimestari

Asiantuntijat: Koordinaattori Eevamaija Paljakka Mannerheimin Lastensuojeluliitosta ja Sporttimestari Veli-Matti Talonen. Talonen on fysioterapeutti Terve Urheilija -ohjelmassa, jonka tavoite on edistää nuorten urheilijoiden hyvää terveyttä ja terveellisiä harjoituksia. Ohjelman mahdollistavat Pohjola Vakuutus ja Pohjola Sairaala yhdessä Tampereen urheilulääkäriaseman kanssa.

OP sosiaalisessa mediassa