Ihan pihalla – asunnottomat nuoret etsivät suojaa siltojen alta ja asemilta

Oma koti ja oma lupa eivät ole itsestäänselvyys sadoille nuorille. Kukaan ei kuvittele yöpyvänsä yleisessä vessassa tai sukulaisten nurkissa, mutta joillekin nuorille ne ovat ainoa vaihtoehto.

Ensiksi hyvät uutiset: asunnottomuus on vähentynyt Suomessa jo seitsemän vuotta peräkkäin. Varsinkin kaduilla asuu yhä vähemmän ihmisiä. Paljon hälyttävämpiä kuvia suomalaiset ovat viime aikoina nähneet muun muassa Isosta-Britanniasta, jossa asunnottomuus on paisunut valtavaksi, myös nuoria kipeästi koskettavaksi ongelmaksi.

Sitten huonot uutiset: asunnottomien naisten osuus asunnottomista on Suomessa lisääntynyt. He ovat kaikkein haavoittuvimmassa asemassa, sanoo Pelastusarmeijan sosiaalisen työn esimies Jari Karppinen.

Erityisen viheliäinen ongelma on nuorten asunnottomuus, sillä se jää helposti piiloon.

– Tänä päivänä tyypillisesti asunnoton nuori on se, joka nukkuu kaverin sohvalla tilapäisesti ja kiertää paikasta toiseen, Karppinen perustelee.

Pelastusarmeija nostaa ongelman esiin uunituoreessa Auta ihmistä -kampanjassaan.

Vuonna 2019 Suomessa tilastoitiin 850 alle 25-vuotiasta vailla pysyvää asuntoa. Valtaosa heistä sijoittuu isoihin kaupunkeihin. Pääkaupunkiseudulla asunto puuttui Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn tekemän selvityksen mukaan lähes neljältäsadalta nuorelta.

Asunnottomuus voi kohdata nuoren monesta syystä, toteaa pitkään nuorten asunnottomien kanssa työskennellyt Karppinen. Asunnottomat nuoret eivät ole yhtenäinen joukko; heitä yhdistää vain se, että asuntoa ei ole. Moni suunnitelma kariutuu elämän siirtymävaiheissa, esimerkiksi silloin, kun on aika jättää hyvästit lapsuudenkodille.

Pelastusarmeijan sosiaalisen työn esimies Jari Karppinen

Alku syrjäytymiselle

Oman asunnon hankkiminen voi osoittautua ylivoimaiseksi myös opintojen loputtua, kun on lähdettävä opiskeluasunnosta, tai kun on vapautunut vankilasta. Asunnon saamista hankaloittaa myös, jos luottotiedoissa on maksuhäiriömerkintä tai edellisestä asunnosta on kertynyt vuokrarästejä. Oma koti on kuitenkin perusta, jolle muu elämä rakennetaan.

– On hirveän vaikea käydä töissä tai opiskella, jos ei ole asuntoa, jossa voi nukkua yönsä rauhassa, Karppinen toteaa. Ilman asuntoa elämää ei voi suunnitella eteenpäin kuin päivän tai kaksi.

Avun antaminen ei aina onnistu helposti, sillä hädänalaisia nuoria voi olla vaikea tavoittaa. Puhelinnumerot vaihtuvat tiuhaan ja päihteet tulevat mukaan kuvioihin. Nuoret saattavat vältellä asumisen järjestämistä helpottavia palveluita. Moni kokee viranomaiskielen vieraaksi eikä aina osaa esittää asioitaan ymmärrettävästi. Asunnottomuus onkin monelle nuorelle lähtölaukaus syrjäytymiseen, Karppinen muistuttaa. Pikkuhiljaa kytkökset yhteiskuntaan rapautuvat.

Levottomat vaeltajat

Asunnoton nuori etsii suojaa muun muassa porrashuoneista, siltojen alta, asemilta ja tilapäismajoituksista, jos kaverin luo ei pääse. Monesta paikasta hänet häädetään ulos. Aika kuluu vaeltaessa paikasta toiseen.

Kadulla nuori joutuu pohtimaan, mistä saa ruokaa, missä pääsee suihkuun ja missä voi levätä, jos esimerkiksi koronavirus nostattaa kuumeen. Koronakevät onkin vaikeuttanut monin tavoin asunnottomien nuorten arkea, kertoo Helsingin kaupungin sosiaalityöntekijä Pauliina Nylund.

– Monet asemat ja ostarit ja ruoanjakopisteet ovat olleet kiinni ja palveluita on ollut vaikea saada. Kaveritkaan eivät ole ottaneet asunnotonta luokseen, hän kertoo.

Ennen nuorella oli sentään sohva; koronakeväänä usein ei sitäkään.

Nylund kohtaa tiimeineen asunto-ongelmien parissa kamppailevia nuoria päivittäin. Asunnonsaantiin liittyvä tiedontarve on valtava. Monelle jo perusasiat – onko vuokra maksettava, mistä saan vuokravakuuden, miten solmin sähkösopimuksen – ovat vieraita.

– Neuvomme, miten asuntohakemus pitää täyttää ja miksi esimerkiksi vuokrasopimusta ei saa allekirjoittaa liian aikaisin. Muistutamme, että älkää irtisanoko vanhaa kämppää, ennen kuin uusi on tiedossa, Nylund sanoo.

Jos kantasuomalaisten nuorten on vaikea saada asuntoa, maahanmuuttajanuorilla tilanne on sitäkin vaikeampi. Jo pelkkä vierasmaalainen sukunimi voi saada vuokranantajan lyömään luurin asuntoa etsivän korvaan.

Helsingissä ongelmat ovat muuta maata vaikeammat. Asuminen on kallista korkeiden vuokrien vuoksi eikä asuntoja riitä kaikille halukkaille. Kelan myöntämään perustoimeentulotukeen liittyy vuokrakatto, ja jos se ylittyy eikä nuori pysty maksamaan vuokraansa, edessä voi olla häätö.

Kun tilanne mutkistuu liikaa, nuori saattaa paeta tilannetta ulkomaille – ja palata myöhemmin takaisin.

– Koronakeväänä monen palanneen tilanne oli huono. Seinä tuli heitä vastaan joka asiassa, Nylund sanoo.

Asunto ensin

Hallituksen tavoitteena on poistaa asunnottomuus Suomesta kokonaan vuoteen 2027 mennessä. Muun muassa niin sanottu Asunto ensin -malli on jo tuottanut tulosta. Pelastusarmeijan Jari Karppinen toivoo, että kunnianhimoiseen tavoitteeseen myös päästään.

– On tärkeää, että asunnottomuuteen ajautuneille nuorille järjestetään räätälöityjä palveluja, hän sanoo.

Nylund toivoo puolestaan, että nuorten asumista helpotettaisiin muun muassa tukemalla nykyistä enemmän kimppa-asumista.

Pelastusarmeija kuvaa asunnottomuutta suureksi yksinäisyydeksi, josta on vaikea ponnistaa ulos ilman apua. Oma katto pään päällä tarjoaa turvallisen perustan itsenäiselle elämälle.

Pelastusarmeija tekee töitä asunnottomuuden estämiseksi. Toimintaa voi tukea lahjoittamalla haluamansa summan Pivolla tai OP-mobiilin Siirto-maksulla numeroon 888 567.

OP sosiaalisessa mediassa