Aimo Karppinen poimii marjoja palvelukeskuksiin laupeudentyönä: ”Silmäni aukesivat, kun oma isä meni vanhainkotiin”

Puolukkamiehenä tunnettu Aimo Karppinen, 71, toivoo vapaaehtoistyölleen paljon jatkajia. Vanhukset tarvitsevat vitamiineja, eikä kotimaisia marjoja parempia vitamiinipommeja olekaan.

Presidentinlinnan Linnan juhlien pitopöydässä oli ilahduttavan paljon kotimaisista marjoista valmistettuja herkkuja, muistelee Aimo Karppinen vuoden takaista kokemustaan. Karppinen sai kutsun Linnan juhliin, sillä tokihan presidenttipari halusi seuraansa maankuulun, ahkeran hyväntekijän.

– Juttuakin tuli heidän kanssaan niin paljon, ettei siitä meinannut tulla loppuakaan. Mukavia ihmisiä, puolukkamies kertaa presidentti Sauli Niinistöstä ja tämän puoliso Jenni Haukiosta.

Aimo Karppinen on saanut tottua julkisuuteen ja haastatteluihin. Hän on noussut valtakunnanjulkisuuteen Puolukkamiehenä, Puolukkamannen. Hän poimii joka syksy valtavia määriä metsämarjoja, perkaa ne ja toimittaa Raahen alueen palvelukeskuksiin, tavallisesti senioreiden asumisyksiköihin. Minkään esilläolon tai somenäkyvyyden vuoksi hän ei ole liikkeellä. Karppinen on tehnyt samaa auttamistyötä jo kahdensantoista vuoden ajan.

– Sain idean alun perin, kun oma isäni meni asumaan vanhainkotiin. Mietin, mitä voisin tehdä hänen ja muiden asukkaiden hyväksi, kun silmäni sitten avautuivat. Ymmärsin, että marjoille on palvelukodeissa tarvetta. Monet vanhukset ovat tottuneet syömään marjoja, mutta eivät enää itse pääse niitä poimimaan.

Palvelukeskuksissa marjoista tehdään monenlaisia herkkuja, jälkiruokia ja leivonnaisia. Karppinen on iloinen voidessaan tarjota vanhuksille hyviä makuja ja vitamiineja.

– Kerään marjoja seitsemään eri palvelukeskukseen. Lisäksi joskus vien marjoja yksittäisille iäkkäämmille henkilöille ihan kotiin. Julkisuuden myötä minuun on osattu olla yhteydessä.

50 ämpäriä viikossa

Tänä syksynä on Raahen seudulla Pohjois-Pohjanmaalla ollut hyvä marjasato.

– Ihan kauheaa vauhtia sangot täyttyivät. Jopa 50 sangon viikkovauhdilla, varsinkin puolukkaa. Parhaalla reissulla tuli 12 ämpärillistä. Mustikanpoiminta on vähän hitaampaa. Joskus poimin myös ihmisten marjapensaista herukkaa, kun ovat osanneet soittaa minulle ja kertoa, että olisi ylimääräistä satoa. Myös ne marjat vien vanhuksille.

Marjaretkellä vierähtää kerrallaan 2–4 tuntia. Aamuvirkku Karppinen on marjastuksen jälkeen ennen keskipäivää jo kotona. Selkävaivat eivät ole liikunnallista miestä kohdanneet lainkaan.

Metsissä liikkuminen ja marjanpoiminta eivät ole Karppisen mukaan erityisen raskasta, vaan enemmänkin ilo. Hän myöntää potevansa hivenen verran ”marjahulluudeksi” kuvattua olotilaa, sillä joskus poimintaa pitää jopa hillitä.

– Nyt on omatkin pakastimet täynnä.

Aimo Karppinen marjametsällä.

Aimo Karppinen poimi syksyllä 2020 vanhuksille yhteensä 150 ämpäriä puolukkaa ja muita marjoja kertyi lisäksi 60 ämpäriä.

Aimo haastaa kaikki auttamaan

Vaikka metsät ovat antimissaan tänä syksynä yltäkylläisiä, marjamiehen puuha on yksinäistä. Aimo Karppinen sanoo, että perin harvoin mättäillä tapaa muita marjastajia. Hän tunnistaa myös trendin, jonka mukaan poimurin kanssa varvikkoa haravoi yhä harvempi suomalainen.

– Toivoisin kyllä, että tähän auttamishommaan ja marjametsään muutenkin innostuttaisiin taas enemmän. Marjastaminen on kuitenkin tosi hyvää liikuntaa, eikä metsässä koronastakaan ole vaaraa. Itse alan olla jo sen ikäinen, etten loputtomasti tätä voi tehdä. Avuntarve on kuitenkin edelleen olemassa.

Puolukkamies Aimo Karppisen följyyn on nyt onneksi innostuttu. Yhdenmiehen kampanjasta on kasvamassa valtakunnallinen haaste, kun mukaan viestin viejäksi on lähtenyt yrityksiä: Sievishop, Satokausikalenteri, Utua ja Langin kauppahuone.

Aimo Karppisen marjahaasteeseen liittyminen ei ole vaikeaa. Jo se auttaa, että jakaa tietoa haasteesta ja käyttää viesteissään merkintöjä #puolukkamannen #puolukkahaaste2020. Käytännön apua on tietenkin marjastaminen ja marjojen vieminen palvelutaloihin tai tutulle tai vähän vieraammallekin vanhukselle.

– Kyllä aina joku tietää kylältä vanhuksen, jolle tämä apu kelpaisi. Paikallislehteen voi laittaa vaikka ilmoituksen ja kysellä. Vähäisempikin marjamäärä riittää, ei sen aina tarvitse niin suurta olla, Karppinen kannustaa.

Puolukkamies toivoo haasteen tavoittavan ihmiset myös ensi vuonna, kun nyt pakkasten myötä puolukka-aika alkaa olla takana päin.

– Toivottavasti metsässä liikkuminen ja marjastus palaavat taas lasten ja nuorten jutuksi. Ennen vanhaan kouluista päin käytiin paljon marjassa ja kerättiin koulun keittiön käyttöön satoa. Koululaisia pitäisi viedä enemmän metsään, niin kyllä se harrastus sieltä taas nousee.

Puolukkamannen Aimo Karppisen Facebook-sivu

OP sosiaalisessa mediassa