Voiko pikkuporkkanat vielä pelastaa hallalta?

Alavilla mailla hallan vaara - yksi suomen kielen kauneimmista lauseista aiheuttaa varsinkin tänä syksynä kotiviljelijöille kylmiä väreitä muustakin syystä kuin kauneudestaan. Sadot ovat myöhässä, hallat ja yöpakkaset puskevat päälle. Voiko hallalta suojautua syksyllä?

Halla tarkoittaa muutaman asteen pakkasta. Varsinaista pakkasta on silloin, kun lämpötila tippuu alle miinus viiden celsius-asteen.

– Tänä syksynä satokausi on myöhässä, mutta se miten paljon se on myöhässä, riippuu siitä missä päin Suomea ollaan. Mansikkasato on ainakin jo ohi kaikkialla tällä hetkellä, muissa marjakasveissa satoa saadaan vielä pohjoisemmassa, elintarvikeasiantuntija Jaana Elo Luomuliitosta kertoo.

Luumut ja kirsikat eivät ensimmäisestä hallasta välttämättä tuhoudu. Sen sijaan kaikki pehmeäkuoriset puutarhamarjat (mansikka, vadelma, viinimarjat ja pensasmustikka) ovat vaarassa heti hallan ilmaannuttua.

– Omenat ovat puussa vielä kaikkialla Suomessa. Omena kestää onneksi hallaa jonkin verran. Tähän kyllä vaikuttaa myös se, millaisella alueella omenapuut tai -tarhat sijaitsevat, Elo sanoo.

Perunat ja juurekset ovat myös vielä maassa suuressa osassa Suomea. Halla tappaa perunan naatin ja jos yöt menevät pakkasen puolelle, silloin tuhoutuu jo mukulatkin ja sato ei kelpaa enää ruokaperunaksi.

– Kaalit, porkkana ja lanttu varastoidaankin liki nollassa, joten ne eivät ole niin hallan herkkiä, ruusukaali jopa kestää hieman pakkastakin. Myös punajuuri kestää hyvin hallaa, Elo opastaa.

Sen sijaan pinaatti ja muut ohutlehtiset kasvit ovat herkkiä hallalle.

Miten kasveja on suojattava?

– Syksyllä sadon suojaaminen on paljon haastavampaa kuin keväällä. Kasvit ovat ehtineet kasvamaan jo suuriksi, joten niiden koko tuo haasteita suojaamiselle. Niitä voi yrittää peittää harsolla, mutta suojauksen teho ei ole ollenkaan niin hyvä kuin keväällä. Halla tulee harsojenkin läpi esimerkiksi herkkiin marjoihin, Elo kertoo.

Keväällä suojaus on helpompaa ja tehokkaampaa. Esimerkiksi perunaa pystyy suojaamaan harsolla tai kastelulla, mutta syksyllä se ei enää auta, kun mukulat ovat jo kasvaneet.

– Keväisin tuplaharsotus tai muovi-harso-yhdistelmä on tehokas ja saa kasvit myös kasvamaan nopeammin. Ensimmäisinä viikkoina keväällä harsot voi pitää esimerkiksi herneiden, sipulin ja varhaisperunan päällä yötä päivää, Elo neuvoo.

Entäpä metsän antimet?

Elo kertoo, että mustikka pehmeäkuorisena marjana on herkempi paleltumaan kuin esimerkiksi puolukka, joka kestää hallaakin. Sienistä ensimmäisenä ilmestyvä kanttarelli kestää pientä hallaa, kuten tattikin, mutta ei pakkasta. Myöhemmin syksyllä ilmestyvä suppilovahvero kestää vähän pakkastakin ja saa usein vielä luntakin niskaansa.

Tuoreimmat
Kaikenlaisia huijareita
Kun tuntematon ihminen ottaa sinuun yhteyttä verkossa, kannattaa siihen suhtautua aina kriittisesti.
Kuka teillä maksaa kauppalaskun? Näin pariskunnat hoitavat raha-asiansa
Nina ja Taneli Sillantaan rahat ovat yhteiset, Mira ja Niko Ahjoniemi vastaavat kumpikin omista menoistaan. Kaksi pariskuntaa kertoo, mitä hyvää heidän erilaisista tavoistaan järjestää raha-asiat...
Seitsemän laihaa vuotta takana – onko vihdoin Nokian nousun aika?
90-luvulla suomalainen Nokia mullisti ihmisten tavan kommunikoida. Pitkään Suomi ja Nokia olivat matkapuhelinmarkkinoilla se suurin ja kaunein, mutta sitten tapahtui romahdus. Olisiko juhlavuoden...
Hirvi tuhoaa metsää syömällä – osaatko estää vahingot?
Vahva hirvikanta tuottaa metsänomistajille ja autoilijoille päänvaivaa. Kaksi asiantuntijaa arvioi nykytilannetta ja keinoja ennakoida hirvituhoja.