Viitasammakko ja 8 muuta eläintä, joilla on enemmän vaikutusvaltaa kuin sinulla

Pikkueläin voi estää talon rakentamisen tai kaupungin laajentumisen. Nämä kaverit ovat mestariviivyttäjiä.

Tummaverkkoperhonen (Melitaea Diamina)

Tummaverkkoperhonen

Tummaverkkoperhonen on hyvä esimerkki siitä, että herkkä ja kaunis olento ei ole mikään nössö. Tampereen Tarastenjärvelle suunniteltiin jäte- ja energia-alan teollisuusaluetta, jonka suunnittelu ja kaavoitus keskeytettiin, koska tummaverkkoperhonen. Eikä siinä vielä kaikki: Tampereen kaupunki kunnosti perhosen elinalueeet. Harva ihminen saa kokonaista kaupunkia urakoitsijakseen. Like a boss!

Vesisiippa (Myotis Daubentonii)

Vesisiippa

Eläin, joka viettää suuren osan elämästään pää alaspäin, panee mielellään kaiken muunkin ylösalaisin. Joensuun Ilosaaren remontti meni monta kertaa uusiksi vesisiippa-lepakon ruokailu-, lisääntymis- ja talvehtimisaikataulujen vuoksi. Tapahtumista alkunsa saanut pohjoiskarjalainen sanonta kuuluu: “vesisiippa sikisi vissisti”.

Ruisrääkkä, kehrääjä, pyy

Moni ei ehkä tiedä, että Helsinki voisi olla nykyistä laajemmalle levittäytynyt kaupunki. Itälaajenemista on menestyksekkäästi jarruttanut muutama vaikutusvaltainen lintulaji: ruisrääkkä, kehrääjä ja pyy, jotka ovat omineet Östersundomin alueen ja vastustavat pientaloalueen rakentamista. Huhun mukaan tämä kolmikko on aiheuttanut myös länsimetron viivästyksen.

Viitasammakko (Rana Arvalis)

Viitasammakko

Espoon Siikajärven vastaanottokeskuksen jätevedenpuhdistamo uhkasi viime vuonna uhanalaisen viitasammakon elinoloja. Tai se on ainakin virallinen selitys. Todellisuudessa uskotaan, että viitasammakoiden keskuudessa esiintyy niin kutsuttua NIMBY-ilmiötä (not in my backyard; ei minun takapihallani).

Hienouurresulkukotilo

Kotiloista, noista puutarhan limaisista tuholaisista, halutaan yleensä päästä eroon, mutta toisin on harvinaisen hienouurresulkukotilon laita. Jyväskylässä niillä on jopa oma asuinalue, jonka säilyttämiseksi kadunrakennussuunnitelmia ja asemakaavaa muutettiin 80-luvulla. Ehdotamme, että seuraavaksi omat elinalueensa saavat hyttynen ja punkki. Niiden ulkopuolelle ei tarvitse sitten tulla.

Liito-orava (Pteromys Volans)

Liito-orava

Liito-orava on vuosien varrella tehnyt niin kuin moni suomalainen: siirtynyt periferiasta kaupunkeihin. Kuopiossa tämä jyrsijä on vuosien varrella viivyttänyt toistakymmentä eri kaavoitusprojektia. Mikäli suojeltu pikkueläin jatkaa tulevaisuudessakin suomalaisten jalanjäljissä, seuraava askel ovat eläkepäivät Espanjan aurinkorannikolla.

Pohjanlepakko

Lepakot ovat tarkkoja lemmiskelypaikoistaan. Kaarinassa sijaitsee omakotitalo, joka on pohjanlepakoiden rakkauden pesä. Paikka on kaavoitettu kerrostaloille, mutta lepakoiden suojelemiseksi päätettiin, ettei taloa pureta. Rakkaus voittaa!

Asuntomessut Mikkelissä 14.7.–13.8.2017

Tuoreimmat
Maksullinen korkokatto vai turvaa säästöistä? Löydä sinulle sopivin tapa varautua korkojen nousuun
Asuntolainan viitekorko on ollut vuosia poikkeuksellisen matalalla. Näillä neljällä tavalla lainanmaksaja voi varautua jossain vaiheessa edessä olevaan nousuun.
Mikä ihmeen MiFID II ja miten se vaikuttaa säästämisen ja sijoittamisen asiointiisi?
Uuden sääntelyn voimaantulon tarkoituksena on asiakkaan etu: parantaa sijoittajan suojaa koko toimialalla. Toimintatapamme OPssa ovat laajalti uuden sääntelyn mukaisia jo nykyisin.
Suomesta maailman napa
Miksei talouspolitiikassa kannattaisi unelmoida isosti? Suomella on edellytykset vaikka maailman navaksi. Tähän on yllättävän hyvät mahdollisuudet.
Luomua vai tarjoustuotteita? Näin kahden perheen erilaiset valinnat näkyvät kauppalaskussa
Helsinkiläinen Jenni Villa ja Tamperelainen Nelli Pirhonen perheineen pitivät kirjaa ruokamenoistaan. Molemmat yllättyivät siitä, kuinka paljon syömiseen meni rahaa.