Työelämä on ihan perheestä

Kuinka paljon teillä puhutaan kotona töistä? Tohtorikoulutettava Ville Seppälä tutkii, kuinka perhe-elämä vaikuttaa työelämään. Mitä tarkemmin tunnetaan perheen vaikutus, sitä parempia päätöksiä osataan yhteiskunnassa tehdä.

OP Ryhmän tutkimussäätiö ja Kyösti Haatajan säätiö jakoivat tänään apurahoina tutkijoille yhteensä 1,2 miljoonaa euroa. Yksi apurahan saajista on Jyväskylän yliopiston Kauppakorkeakoulun tohtorikoulutettava Ville Seppälä, joka tutkii taloustieteen alan väitöskirjassaan perhe-ja työelämän leikkauskohtaa. Hän on kiinnostunut siitä, kuinka paljon puolisot tekevät yhdessä työelämää koskevia päätöksiä. Englanniksi tutkimusaluetta kutsutaan nimellä household economics eli vapaasti käännettynä kotitalouksien taloustiede.

Artikkelipohjaisessa väitöskirjassaan Seppälä selvittää, kuinka perheenjäsenet vaikuttavat toistensa työelämään. Tutkimuksen perusteella näyttää esimerkiksi siltä, että puolisoille on hyötyä samassa työpaikassa työskentelystä. Samalla työpaikalla tutustuneet pysyvät työpaikoissaan 30 prosenttia todennäköisemmin kuin ne puolisot, jotka työskentelevät eri työpaikoissa parisuhteensa alkaessa.

– Tilastojen pohjalta on aika vaikea vetää johtopäätöksiä syistä, mutta jos käytetään tulkinta-apuna aiempia tutkimuksia, yhteiset työkaverit ja puolison työpaikan vaatimusten parempi ymmärtäminen auttavat perhe- ja työelämän yhdistämisessä, Seppälä sanoo.

Hän käyttää tutkimuksessaan Kotitalouskohtainen työvoiman tarjonta – tutkimuksia puolison ja lasten vaikutuksesta Tilastokeskuksen aineistoja, jotka sisältävät kymmenientuhansien suomalaisten anonyymeja tietoja.

Eri-ikäiset eläköityvät samaan aikaan

Toinen väitöskirjan artikkeli käsittelee poliittisesti kuumaa aihetta eli eläköitymistä. Kuinka käy, kun eri-ikäiset puolisot alkavat lähestyä eläkeikää? Kiirehtiikö toinenkin eläkkeelle mahdollisimman nopeasti?

– Motivaationi tässä kysymyksessä lähti siitä, että huoltosuhde heikkenee. Halusin tutkia, aikaistaako vanhemman puolison eläköityminen nuoremman eläkeikää. Näiden tulosten perusteella se on tosi harvinaista, Seppälä sanoo.

Sen sijaan että nuorempi kiirehtisi eläkkeelle, käykin useammin niin, että vanhempi puoliso odottaa sitä, että myös nuorempi saavuttaa eläkeiän. Tilastojen mukaan joka seitsemännen pariskunnan kohdalla vanhempi puoliso viivästyttää eläköitymistä, kunnes nuorempikin voi jäädä eläkkeelle.

– Tästä ei siis ainakaan voi päätellä, että etuuksiin pitäisi tehdä kiristyksiä. Eläkejärjestelmän niin kutsuttu superkarttuma ja luultavasti myös sen korvannut lykkäyskorotus näyttävät siis toimivan yhteiskunnan kannalta positiivisesti.

Yksi Seppälän tavoitteista onkin se, että suomalaisten työmarkkinakäyttäytymiseen vaikuttavista tekijöistä saataisiin parempi kuva.

– Perhe ja työ ovat merkittäviä elämän osa-alueita useimmille meistä, ja koska ne ovat niin merkittäviä, eivät ne ole toisistaan irrallisia, vaan vaikuttavat toisiinsa. Niiden välisten yhteyksien avulla voidaan saada parempaa kuvaa työmarkkinoiden toiminnasta, Seppälä sanoo.

Työvoiman liikkuvuuskin on perheestä kiinni

Artikkelipohjaisen väitöskirjan viimeinen kysymys käsittelee sitä, kuinka lapsen työttömyys vaikuttaa vanhempien työssäkäyntiin. Sinnittelevätkö vanhemmat silloin työelämässä auttaakseen lastaan taloudellisesti?

– Aiemmin on tutkittu nimenomaan sitä, kuinka puolison työttömyys vaikuttaa. Nyt haluan selvittää, tapahtuuko vanhemmilta tulonsiirtoja työttömäksi jääneelle lapselle, Seppälä sanoo.

– Yksi hyvinvointivaltion lähtökohdista on se, että nimenomaan yhteiskunta tarjoaa viimesijaisen toimeentulon. On toki hienoa, jos osoittautuu että perheenjäsenet tukevat toisiaan, mutta sellainen voi olla myös osoitus siitä, että perusturva on riittämätöntä.

Paraikaa hallitus hakee ratkaisua siihen, kuinka työvoiman liikkuvuutta voisi parantaa. Kyse on osittain myös Seppälän tutkimusalueesta eli perhe- ja työelämän leikkauskohdasta.

– Jos toinen puoliso seuraa työn perässä muuttavaa, hän voi joutua jättämään vanhan työnsä ja koko sosiaalisen verkostonsa. Ne ovat vaikeita päätöksiä muuttamatta jättämisen ja muuttamisen välillä. Tässäkin halutaan varmaan löytää, mitkä ovat työmarkkinoille osallistumiseen vaikuttavia kannusteita, Seppälä sanoo.

Tuoreimmat
Tiedon Ari Järvelä: "Tekoäly muuttaa elämäämme rajusti – tuottavuusloikka parantaa kaikkien hyvinvointia"
Tiedon Ari Järvelä: "Tekoäly muuttaa elämäämme rajusti – tuottavuusloikka parantaa kaikkien hyvinvointia"
Tiedon datakeskeisten liiketoimintojen johtaja toivoo, että Suomessa otettaisiin tekoälyn sovelluksissa kiinni maailman kärkimaita.
Pelastakaa pitkäaikaissijoittaja
Pelastakaa pitkäaikaissijoittaja
Sijoittamisesta on tullut jokamiehen ja -naisen oikeus, ja hyvä niin. Viime vuosina erilaiset sijoitusblogit ja vaurastumisen tarinat ovat rohkaisseet ihmisiä ajattelemaan sijoittamista.
Urheiluakatemiasta kohti maailman kärkeä
Urheiluakatemiasta kohti maailman kärkeä
Heidi Nikkinen tähtää kohti maailman huippua niin ampuma- kuin maastohiihdossakin. Urheiluakatemia mahdollistaa lähes ammattimaisen harjoittelun.
Kesätyö 60 nuorelle OP Länsi-Uusimaan piikkiin
Kesätyö 60 nuorelle OP Länsi-Uusimaan piikkiin
Pankin kesätyöpaikkalahjoitukset saavat jatkoa

OP sosiaalisessa mediassa