Tuleeko jauhelihakansasta pian hyönteislihakansaa?

Joensuussa toimivan Niittykummun maatilan yrittäjäpariskunta Hermanni Nieminen ja Sanne Seppälä tähtäävät Pohjois-Karjalan ensimmäiseksi heinäsirkkojen kasvattajaksi. Suomi on vihdoin päättänyt sallia hyönteiset elintarvikkeena.

Söisitkö sinä hyönteisiä? Tämä on ajankohtainen kysymys, jota moni kuluttaja ja yrittäjä on jo pohtinut. Turun yliopiston kyselytutkimuksen perusteella moni suomalainen vastaisi kysymykseen myöntävästi.

Matolat sekä sirkkalat tai sirkkaamot saattavatkin olla osa tulevien vuosien ruuantuotantoa. Hyönteisiä voitaisiin kasvattaa esimerkiksi maatiloilla muun toiminnan ohessa.

Joensuussa viljoja, mansikoita, raparpereja ja juureksia viljelevä Niittykummun maatila päätti puolitoista vuotta sitten laajentaa tuotantoaan hyönteisiin.

– Mietimme, mikä olisi tulevaisuuden trendi, jossa haluaisimme olla alusta alkaen mukana, yrittäjä Hermanni Nieminen kertoo.

Hyönteisten kasvatuksessa yrittäjäpariskunta Niemistä ja Sanne Seppälää kiinnostivat pienemmät ympäristöhaitat verrattuna esimerkiksi lihan tuotantoon.

Niinpä he hankkivat ensimmäiset sirkat. Niitä varten he muuttivat mansikoiden säilytykseen Joensuun yliopistolta hankkimansa liikuteltavan kylmiön lämpiöksi.

Niemisen arviolta maatiloilla on yleisestikin hyvät lähtökohdat hyönteisten kasvatukseen.

– Maatiloilla on totuttu sitovaan työhön. Heinäsirkkojen kasvatustuskin on käsityövaltaista työtä, ja sirkkojen luona on käytävä päivittäin.

Maatilojen tyhjiin tuotantorakennuksiin voidaan perustaa sirkkaloita, kun niiden olosuhteita muovataan hieman. Niemisen mukaan sirkat viihtyvät noin 30 lämpöasteessa ja ne ovat tottuneet ilmaan, jonka kosteus on 50–60 prosenttia.

Hyönteisten myynti ruuaksi käynnistynee ensi vuonna

Toistaiseksi EU-lainsäädäntö kieltää hyönteisten myynnin elintarvikkeiksi. Ensi vuonna uuselintarvikelainsäädäntö kuitenkin muuttuu, mikä selkeyttää uusien elintarvikkeiden tuloa markkinoille.

Uuselintarvikeluvan hakemisesta tulee yrityksille helpompi ja todennäköisesti aiempaa halvempi menettely, arvioi hyönteisruuan tutkija Jaakko Korpela Turun yliopistosta.

Hänen arvionsa mukaan hakemuksia alkanee tulla yrityksiltä heti ensi vuoden alussa ja markkinoille syötäviä hyönteistuotteita saattaisi tulla vuoden 2018 loppupuolella.

Moni taho, kuten yritykset ja korkeakoulut, ovat jo kuitenkin valmistautuneet hyönteisruuan tuloon. Voisikin sanoa, että hyönteisten suhteen Suomessa kuplii.

Turun yliopistolla on käynnissä syksyllä valmistuva Hyönteiset ruokaketjussa -tutkimus, jossa ovat mukana niin suuret yritykset Saarioinen, HKScan ja RaisioAgro kuin hyönteisalan yritykset Biotus, EntoCube ja Pohjolan hyönteistalous.

Yritykset ovat myös olleet luovia lainsäädännön suhteen. Esimerkiksi EntoCube myy sirkkapurkkeja sisustukseen. Se, mitä purnukan sisällölle tapahtuu ostajan käsissä, on kuluttajan itsensä päätettävissä.

Joissain Euroopan maissa, kuten Hollannissa ja Tanskassa, hyönteisruokaa myydään jo avoimesti.

– Muutamat EU-maat tulkitsevat lainsäädännön eri lailla. Vanha uuselintarvikelaki on sorvattu 1990-luvun puolivälissä. Sinne on jäänyt hieman epämääräisyyksiä. Jotkin EU-maat käyttävät niitä hyväkseen ja tulkitsevat, ettei laki koske hyönteisiä, Korpela selventää.

Tunnepitoisesta madventuresruuasta joka kodin keittiöön?

Länsimaihin oivallus hyönteisruuasta rantautui viitisen vuotta sitten. Merkittävässä roolissa oli YK:n maatalous- ja elintarvikejärjestö FAOn vuonna 2013 julkaisema raportti hyönteisten soveltuvuudesta ruokakäyttöön, Korpela kertoo. Samoihin aikoihin myös kiinnostus rehukäyttöön alkoi herätä.

Vähitellen hyönteisruoka on alkanut murtaa mielikuvia madventures- tai pelkokerroin-tyyppisenä ruokana.

Niittykummun tila on saanut kyselyitä hyönteisistä ja niiden ostamisesta niin kuluttajilta, toisilta kiinnostuneilta viljelijöiltä, yrittäjiltä kuin rehunvalmistajilta. Luonnonvarakeskus välitti tilalle kyselyn Ranskasta saakka.

Kiinnostusta siis riittää, mutta on vaikea ennakoida, millaiset markkinat hyönteisruualle avautuvat.

– Moni haluaa testata, että mikä juttu tämä on. Mukana voi olla vähän pelkoa ja inhoreaktiotakin. Siitä on aikamoinen steppi valtavirran elintarvikkeeksi, Korpela pohtii.

Nieminen ja Korpela arvioivat kumpikin, että länsimaissa suosioon saattaisivat nousta varsinkin jauhetut hyönteiset.

Esimerkiksi teknologian tutkimuskeskus VTT on kehitellyt ruokakäytössä suosituista kotisirkoista ja jauhomadoista jauhetta, joka sopii falafeleihin ja lihapulliin.

Rehuteollisuus puolestaan on kiinnostunut mustasotilaskärpästen toukista.

Hyönteisalan yritykset ovat jo lähtökuopissa

Niittykummun tilalla on parhaillaan käynnissä kasvukausi, ja yrittäjät tuottavat lisää sirkkoja. Lämpiössä heillä on paikat 60 kasvatuslaatikolle. Niistä jokaiseen mahtuu noin 5 000 sirkkaa.

Sirkat kasvavat munasta syöntikokoisiksi 35 päivässä. Tuolloin niillä on painoa 2–5 grammaa, Nieminen kertoo. Yksi laatikollinen tuottaa noin kilon syöntikelpoisia hyönteisiä.

Tilan tavoitteena on nousta Pohjois-Karjalan ensimmäiseksi hyönteisten tuottajaksi.

– Meillä on kaksi eri vaihtoehtoa. Lähdemme ensin siitä, että pidämme tilan perheviljelmänä ja leppoisasti hoidamme sirkkoja mansikoiden ja viljatilan ohella. Jos kysyntä räjähtää käsiin, kasvatamme tuotantoa ja vuokraamme maatiloilta tyhjiä tiloja, jonne voisi rakentaa sirkoille suotuisan ympäristön, Nieminen kertoo.

Kun hyönteisten myynti ruuaksi hyväksytään, maatilan verkkokauppa käynnistyy ja sirkkoja saa myös tilan omasta puodista.

Mahdollista on myös, että heidän pyörillä kulkeva sirkkalämpiönsä lähtee rullaamaan eri tapahtumiin.

Tuolloin esimerkiksi kesäisen Joensuun kävijät voisivat saada ruuaksi paikallisesti tuotettuja kotisirkkoja.

Tuoreimmat
Brändää itsesi ja yrityksesi ‒ se siivittää kohti tavoitteita
Henri Alén, Mikko Kuitunen ja Maria Sillanpää kertovat, miten ja miksi yrittäjän pitää rakentaa brändiään.
Suuryritykset ennustivat Suomen talouden kasvun – mitä seuraavaksi?
Euroopan komissio ennustaa Suomelle muun euroalueen keskiarvoa nopeampaa talouden kasvua. Ennusteen mukaan Suomi yltää tänä vuonna 3,3 prosentin ja ensi vuonna 2,7 prosentin kasvuun. Muun...
Masennus vai uupumus, tunnistatko eron?
Pohjola Sairaalan työterveyslääkärin Leif Lindbergin mukaan puhuminen on tärkeä parannuskeino sekä masennukseen että uupumukseen.
7 vinkkiä parempaan ergonomiaan ‒ Pidä huoli asennosta myös liikkuvassa työssä
Repulla, hyvillä kengillä ja asennon vaihtelulla voit pitää kroppasi kunnossa myös työpaikan ulkopuolella.

OP sosiaalisessa mediassa