Saako noin edes sanoa?

Siitä ei ole montaa vuotta, kun meitä varoiteltiin laittamasta internetiin julkisesti esille omaa nimeämme tai omia yhteystietojamme. Anonyymius oli turvallista.

Turvallista itselle, turvallista edustamilleen tahoille. Nyt asia on kääntynyt päälaelleen, ja omalla nimellä esiintymisestä on tullut täysin normaalia. Jopa erittäin suotavaa, kun puhutaan työntekijälähettiläistä, henkilöbrändeistä ja mielipidejohtajista.

Tämän muutoksen myötä meidän on hyvä sekä työntekijöinä että työnantajina ymmärtää kaksi asiaa.

Ensimmäinen on sananvapaus. Sananvapaus suojelee meitä työntekijöitä. Meillä on täysi oikeus ja vapaus olla omana itsenämme sosiaalisen median kanavissa. Työnantaja ei voi lähtökohtaisesti määrittää sitä, mitä mieltä voi kukanenkin olla missäkin kanavassa. Työnantajan mielipide ei ole työntekijän mielipide eikä työntekijän mielipide ole työnantajan mielipide.

Työnantajan mielipide ei ole työntekijän mielipide eikä työntekijän mielipide ole työnantajan mielipide.

Edellisestä asiasta sekä minä että monet muut olemme saaneet vääntää eri kanavissa. ”Ei, äskeinen twiittini ei edusta työnantajani mielipidettä!” Salatut elämät ei ole maailman paras sarja OPn mielestä, vaikka minä niin ajattelen. Ei, vaikka kuinka haluaisin.

Suomessa on yli kaksi miljoonaa työntekijää. Mitä siitä tulisi, jos työnantaja määrittäisi, mitä mieltä kukakin saa olla mistäkin? Pelottava ajatus. Meillä OPlla on yli 12 000 työntekijää, joista jokaisella omat mielipiteet, toiveet, unelmat ja pelot. Liittyi se sitten urheiluun, uskontoon, politiikkaan tai tv-ohjelmiin, on mielipiteiden esiintuominen täysin sallittua. Erilaisuus on rikkaus ja voimavara.

Entä se toinen asia, joka pitää ymmärtää? Se on lojaliteettivelvollisuus. Sananvapauden myötä meillä on myös vastuu. Lojaliteettivelvollisuus suojelee työnantajaa ja on kirjattu lakiin ja siten pätee jokaisen työsuhteeseen:

”Työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa.”

Käytännössä se tarkoittaa sitä, että et voi vaikkapa suin päin haukkua asiakkaita, työkavereita tai työnantajaa. Kohta ”hänen asemassaan” viittaa vielä siihen, että toimitusjohtajaa lojaliteettivelvollisuus sitoo enemmän kuin rivityöntekijää. Lisäksi voi olla toimialakohtaisia rajoituksia. Esimerkiksi finanssialaa säätelee vahvasti pankki- ja vakuutussalaisuus, joka estää mahdollisuuden keskustella asiakkuuteen liittyvistä asioista sosiaalisen median eri kanavissa.

Meneekö monimutkaiseksi? Saa sanoa mutta ei saa sanoa? No sitä se onkin.

Lojaliteettivelvollisuuttakin voisi verrata parisuhteeseen. Jos on negatiivista mielenpäällä, ne kannattaa ratkoa asianosaisten kesken eikä vaikka julkisesti Facebookissa. Ei kuitenkaan kannata pelätä. Me työsuhteessa olevat julkaisemme viikoittain miljoonia viestejä eri kanavissa ja ongelmiin johtavat ylilyönnit ovat äärimmäisen harvinaisia. Jos ylilyöntejä tulee, niistä kannattaa keskustella ja ottaa oppia.

Tuoreimmat
Maksullinen korkokatto vai turvaa säästöistä? Löydä sinulle sopivin tapa varautua korkojen nousuun
Asuntolainan viitekorko on ollut vuosia poikkeuksellisen matalalla. Näillä neljällä tavalla lainanmaksaja voi varautua jossain vaiheessa edessä olevaan nousuun.
Mikä ihmeen MiFID II ja miten se vaikuttaa säästämisen ja sijoittamisen asiointiisi?
Uuden sääntelyn voimaantulon tarkoituksena on asiakkaan etu: parantaa sijoittajan suojaa koko toimialalla. Toimintatapamme OPssa ovat laajalti uuden sääntelyn mukaisia jo nykyisin.
Suomesta maailman napa
Miksei talouspolitiikassa kannattaisi unelmoida isosti? Suomella on edellytykset vaikka maailman navaksi. Tähän on yllättävän hyvät mahdollisuudet.
Luomua vai tarjoustuotteita? Näin kahden perheen erilaiset valinnat näkyvät kauppalaskussa
Helsinkiläinen Jenni Villa ja Tamperelainen Nelli Pirhonen perheineen pitivät kirjaa ruokamenoistaan. Molemmat yllättyivät siitä, kuinka paljon syömiseen meni rahaa.