Saako noin edes sanoa?

Siitä ei ole montaa vuotta, kun meitä varoiteltiin laittamasta internetiin julkisesti esille omaa nimeämme tai omia yhteystietojamme. Anonyymius oli turvallista.

Turvallista itselle, turvallista edustamilleen tahoille. Nyt asia on kääntynyt päälaelleen, ja omalla nimellä esiintymisestä on tullut täysin normaalia. Jopa erittäin suotavaa, kun puhutaan työntekijälähettiläistä, henkilöbrändeistä ja mielipidejohtajista.

Tämän muutoksen myötä meidän on hyvä sekä työntekijöinä että työnantajina ymmärtää kaksi asiaa.

Ensimmäinen on sananvapaus. Sananvapaus suojelee meitä työntekijöitä. Meillä on täysi oikeus ja vapaus olla omana itsenämme sosiaalisen median kanavissa. Työnantaja ei voi lähtökohtaisesti määrittää sitä, mitä mieltä voi kukanenkin olla missäkin kanavassa. Työnantajan mielipide ei ole työntekijän mielipide eikä työntekijän mielipide ole työnantajan mielipide.

Työnantajan mielipide ei ole työntekijän mielipide eikä työntekijän mielipide ole työnantajan mielipide.

Edellisestä asiasta sekä minä että monet muut olemme saaneet vääntää eri kanavissa. ”Ei, äskeinen twiittini ei edusta työnantajani mielipidettä!” Salatut elämät ei ole maailman paras sarja OPn mielestä, vaikka minä niin ajattelen. Ei, vaikka kuinka haluaisin.

Suomessa on yli kaksi miljoonaa työntekijää. Mitä siitä tulisi, jos työnantaja määrittäisi, mitä mieltä kukakin saa olla mistäkin? Pelottava ajatus. Meillä OPlla on yli 12 000 työntekijää, joista jokaisella omat mielipiteet, toiveet, unelmat ja pelot. Liittyi se sitten urheiluun, uskontoon, politiikkaan tai tv-ohjelmiin, on mielipiteiden esiintuominen täysin sallittua. Erilaisuus on rikkaus ja voimavara.

Entä se toinen asia, joka pitää ymmärtää? Se on lojaliteettivelvollisuus. Sananvapauden myötä meillä on myös vastuu. Lojaliteettivelvollisuus suojelee työnantajaa ja on kirjattu lakiin ja siten pätee jokaisen työsuhteeseen:

”Työntekijän on toiminnassaan vältettävä kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa.”

Käytännössä se tarkoittaa sitä, että et voi vaikkapa suin päin haukkua asiakkaita, työkavereita tai työnantajaa. Kohta ”hänen asemassaan” viittaa vielä siihen, että toimitusjohtajaa lojaliteettivelvollisuus sitoo enemmän kuin rivityöntekijää. Lisäksi voi olla toimialakohtaisia rajoituksia. Esimerkiksi finanssialaa säätelee vahvasti pankki- ja vakuutussalaisuus, joka estää mahdollisuuden keskustella asiakkuuteen liittyvistä asioista sosiaalisen median eri kanavissa.

Meneekö monimutkaiseksi? Saa sanoa mutta ei saa sanoa? No sitä se onkin.

Lojaliteettivelvollisuuttakin voisi verrata parisuhteeseen. Jos on negatiivista mielenpäällä, ne kannattaa ratkoa asianosaisten kesken eikä vaikka julkisesti Facebookissa. Ei kuitenkaan kannata pelätä. Me työsuhteessa olevat julkaisemme viikoittain miljoonia viestejä eri kanavissa ja ongelmiin johtavat ylilyönnit ovat äärimmäisen harvinaisia. Jos ylilyöntejä tulee, niistä kannattaa keskustella ja ottaa oppia.

Tuoreimmat
Rahala-blogi – Miten minusta tuli sijoittaja
Sijoittaminen ei kuulu vain harvoille ja valituille massimiehille. Se on jokaisen naisen ja miehen perusoikeus, sillä vaurastumisesta hyötyy niin ihminen itse kuin ympäröivä maailmakin.
Suomalainen viljelytekniikka voi auttaa viemään perunan avaruuteen
Ilmaperuna oli aluksi pelkkä humoristinen heitto. Kahdeksassa vuodessa Suomen Siemenperunakeskus on kuitenkin kehittänyt siitä vakavasti otettavan tuotteen.
Valtio tukee sähköauton ostoa ja tuo romutuspalkkion takaisin – Lue miten pääset osalliseksi rahapotista
Romutuspalkkio ja sähköautojen hankintatuki astuivat voimaan vuoden vaihteessa. Ympäristöystävällisempää autoilua tuetaan yhteensä 14 miljoonalla eurolla neljän vuoden aikana.
Lompakko kesäkuntoon – vältä rahariidat parisuhteessa
Rahankäyttö on yksi tyypillisimpiä parien riidanaiheita. Kun keskustelette avoimesti näistä neljästä rahankäyttöön liittyvästä asiasta, on helpompi olla reilu puolin ja toisin jo reilusti ennen kesää.

OP sosiaalisessa mediassa