Ruoka tuo turistin Suomeen - saisi tosin tuoda useamminkin

Yrittäjä Pekka Terävä ja MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi seuraavat ruokamatkailun edistymistä ahkerasti. Seuraavan askeleen ottaminen vaatii yrittäjien yhteistyötä ja päättäjien tukea.

Kun Helsingistä tuli lisääntyneiden lentoreittien ansiosta portti Aasian ja Euroopan välille, se merkitsi suomalaisille ravintoloitsijoille suurta mullistusta.

Samalla laadukkaiden ravintoloiden kirjo kasvoi ja monipuolistui Helsingissä, ja niin ruokamatkailu alkoi yleistyä Suomessa. Kehitys on ollut toivottua, mutta tehtävää riittää vielä vuosiksi eteenpäin.

Suomalainen Michelin-kokki ja yrittäjä, Pekka Terävä on huomannut asiakaskunnassa muutoksia 2010-luvulla. Puolet hänen Helsingin Kauppatorin kupeessa pyörittämänsä Olo-ravintolan asiakkaista saapuu syömään ulkomailta.

Terävän arvion mukaan Olon ja hänen toisen ravintolansa, Emon, asiakkaina on myös paljon kotimaisia ruokaturisteja.

‒ Yhden ravintolaillan takia ollaan valmiita matkustamaan satoja kilometrejä, hän vahvistaa.

Kulutustottumukset vaikuttavat

Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRan tilastojen mukaan Suomeen saapuneet turistit käyttivät vuonna 2016 ravintolapalveluihin 13 prosenttia enemmän rahaa kuin vuotta aiemmin.

Muissa Pohjoismaissa ravintolaruoasta on tehty vientituote jo vuosia sitten. Vaikka Suomella riittää naapureihin verrattuna kirittävää, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi katsoo hyvillä mielin tapahtunutta muutosta.

‒ Laahaamme jäljessä Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan nähden. Niihin tehdään ruokamatkailua paljon Suomea enemmän. Kun turisti asioi ravintolassa, se tuo verotulot Suomeen, auttaa työllisyystilannetta ja tukee kansantalouttamme. Seuraavaksi päättäjien vain pitäisi ymmärtää ruokamatkailun positiiviset vaikutukset, Lappi muistuttaa.

Kaupungistuminen ja kulutustottumusten muutos ovat Lapista merkittävimpiä syitä suomalaisten kasvaneelle ruokamatkailuinnostukselle.

‒ Erityisesti nuoret ovat tottuneet kuluttaman itseensä. Siksi ruokaan ollaan valmiita käyttämään rahaa ja hyvän ravintolan perässä matkustetaan pitkiä matkoja, Lappi arvioi.

Ulkomaalaiset ruokaturistit taas ovat entistä avoimempia uusille ja erilaisille mauille. Monipuolinen tarjonta varmistaa sen, että ruoan perässä matkaava löytää itseään miellyttävän ravintolan.

Menestys markkinointiin

Suomessa on iso joukko lahjakkaita kokkeja, jotka menestyvät kansainvälisissä kilpailuissa. Lapin mukaan menestystä ei ole osattu toistaiseksi hyödyntää esimerkiksi suomalaisruoan markkinoinnissa. Muissa Pohjoismaissa ravintolaruoka on tärkeässä osassa, kun maata markkinoidaan ulkomailla.

‒ Ruokaturismin kehitys vaatii sitä, että ketjuravintoloiden kylkeen tulee monipuolisia omalla tyylillään ruokaa tekeviä yrityksiä. Mielestäni ruokaturismi ei keskity vain Helsinkiin. Esimerkiksi Lapissa tarjonta houkuttaa myös turisteja, Terävä lisää.

Varsinais-Suomesta lähtöisin oleva Terävä kehuu myös Aurajoen rannoille rakennettua ravintolakeskittymää.

Hänen mielestään Turku on onnistunut siinä, missä Helsingillä on vielä oppimista: pelkkä hyvä ruoka ei riitä, vaan on oltava muutakin koukuttavaa, kuten miljöö, historia, taide tai nähtävyydet.

Terävän mielestä esimerkiksi Guggenheim-projektin toteutuminen olisi edesauttanut ruokamatkailun kasvua pääkaupunkiseudulla.

Yhteistyöllä tuloksiin

Terävä tietää, mistä puhuu. Hän on mukana myös ravintolatoiminnassa, joka palvelee lähes pelkästään taiteesta kiinnostuneita turisteja. Mänttä-Vilppulassa sijaitseva ravintola Gösta on esimerkki kulttuurin ja hyvän ruoan onnistuneesta yhdistelmästä.

Suuren rakennemuutoksen kanssa taistellut Mänttä-Vilppula sijaitsee metsien keskellä. Lähimpiin suuriin kaupunkeihin, Jyväskylään ja Tampereelle, on tunnin ajomatka. Pääkaupunkiseudulta sinne ajaa kolmisen tuntia.

Siitä huolimatta kaupunkiin saapuu varsinkin kesäaikaan bussilasteittain turisteja taiteen perässä.

Serlachius Museon kylkeen on perustettu ravintola Gösta, joka tarjoaa ruokaa laadukkaista raaka-aineista. Moni kutsuisi ravintolan tarjontaa fine diningiksi.

Terävästä Serlachius Museon tekemä ratkaisu yhdistää kulttuurin eri osa-alueet. Siinä on merkittävä syy, miksi hän itse lähti mukaan Göstaan, jonka kannattavuus perustuu kesäseosongin aikana saataviin tuloihin.

Hän sanoo, että kekseliäämmällä ja monipuolisemmalla yritysyhteistyöllä voisi viedä Suomen ruokamatkailua seuraavalle askelmalle.

Tuoreimmat
Maksullinen korkokatto vai turvaa säästöistä? Löydä sinulle sopivin tapa varautua korkojen nousuun
Asuntolainan viitekorko on ollut vuosia poikkeuksellisen matalalla. Näillä neljällä tavalla lainanmaksaja voi varautua jossain vaiheessa edessä olevaan nousuun.
Mikä ihmeen MiFID II ja miten se vaikuttaa säästämisen ja sijoittamisen asiointiisi?
Uuden sääntelyn voimaantulon tarkoituksena on asiakkaan etu: parantaa sijoittajan suojaa koko toimialalla. Toimintatapamme OPssa ovat laajalti uuden sääntelyn mukaisia jo nykyisin.
Suomesta maailman napa
Miksei talouspolitiikassa kannattaisi unelmoida isosti? Suomella on edellytykset vaikka maailman navaksi. Tähän on yllättävän hyvät mahdollisuudet.
Luomua vai tarjoustuotteita? Näin kahden perheen erilaiset valinnat näkyvät kauppalaskussa
Helsinkiläinen Jenni Villa ja Tamperelainen Nelli Pirhonen perheineen pitivät kirjaa ruokamenoistaan. Molemmat yllättyivät siitä, kuinka paljon syömiseen meni rahaa.