Miten elefantti syödään?

Juttu julkaistu alunperin taloudessa.fi-palvelussa 6.2.2015

Toisen maailmansodan jälkeen Toyota on noussut yhdeksi maailman johtavista autonvalmistajista. Lontoon olympialaisissa Iso-Britannian ratapyöräilijät ottivat nimiinsä seitsemän kultamitalia kymmenestä mahdollisesta. Maantieteellisesti niillä on täysin eri sijainti, kulttuurit ovat hyvin erilaiset, lisäksi toinen on urheilua ja toinen puhdasta liiketoimintaa. Onko nyt niin, että Iso-Britanniaan on sattunut maailman lahjakkaimmat ratapyöräilijät ja Japaniin maailman parhaat insinöörit? Ei. Niiden menestyksen takaa löytyy sama ajattelutapa. Se on helppo ymmärtää, sitä on vaikea noudattaa. Sitä kutsutaan jatkuvan parantamisen malliksi. ”Marginal gains”, sanovat brittipyöräilijät. Japanilaiset taas tuntevat se nimellä Kaizen.

Asia on lopulta hyvin yksinkertainen. ”Kuinka voimme tulla paremmaksi”, kysyvät Iso-Britannian lipun alla pyöräilevät olympiamitalistit ja valmentajat koko ajan itseltään. Ei vain tyypillisimmissä harjoitteluun liittyvissä asioissa vaan aivan kaikessa. Kaikessa, mikä edesauttaa ratapyöräilykilpailussa menestymistä. 1 % hyödyn etsimistä kaikesta koko ajan ja kaikkialta. Tämä kysymys ja sen seurauksena tapahtuva harjoittelu, mittaaminen, analysointi ja elämäntapamuutokset ovat tehneet Iso-Britanniasta ratapyöräilyn kuningaskunnan.

Oikeanlainen käsienpesu (vähentää sairauspäiviä), paras mahdollinen ravinto, oikeanlainen tyyny parhaan mahdolllisen unen takaamiseksi, täydellisen ajoasennon löytäminen ilmanvastuksen pienentämiseksi. Näiden ja satojen muiden asioiden jatkuva optimointi 1 % kerrallaan. Yksittäin ne ovat pieniä asioita, joiden merkitys lopputuloksen kannalta tuntuu lähes mitättömältä. Mutta pitkällä aikavälillä niiden kumulatiivinen vaikutus on suuri ja saadaan aikaan tuloksia, jotka erottavat olympiavoittajan alkueriin jäävästä.

Entä sitten Toyotan tehtaalla? Sama periaate. Etsitään parannettavaa kaikkialta. Siellä toteutetaan vuosittain miljoona pientä ideaa, jotka tulevat enimmäkseen tavallisilta työntekijöiltä. Ne parantavat työntekijöiden ja prosessien tehokkuutta. Pienin ja hitain parannuksin Toyota on päivä päivältä parempi. Ei taikatemppuja, ei maailmaa mullistavia yksittäisiä superinnovaatioita. Pieniä parannuksia.

Suurten muutosten tekeminen kerralla on usein erittäin vaikeaa. Tämä koskee niin yhteiskunnallisia asioita kuin henkilökohtaista elämää. Mutta pieniä asioita voi tehdä paremmin joka päivä. Ehkä sitä kautta saamme yhdessä Suomen nousuun?

Vieläkö otsikko askarruttaa? Vastaus: pala kerrallaan. Kuten edellä mainituissa esimerkeissä, tavoitteisiin pääseminen helpottuu kun ymmärtää ison kokonaisuuden muodostuvan pienistä asioista.

Tuoreimmat
Sukupuolineutraalius on hömppää. Vai onko?
Kun Aamulehti ilmoitti ryhtyvänsä käyttämään lehdessään sukupuolineutraaleja nimikkeitä, ajattelin tehdä itselleni kattilallisen popcorneja ja seurata siitä kirpoavaa keskustelua. Hetken...
Nämä raha-asiat on hoidettava, kun läheinen kuolee
Surun keskellä käytännön asioiden järjesteleminen tuntuu usein raskaalta. Muistilista hoidettavista raha-asioista auttaa menehtyneen omaisia.
Viimeinen oljenkorsi ‒ halu auttaa sai yrittäjän liittymään kantasolurekisteriin
Yrittäjä Jaakko Puolakka on kuulunut kantasolurekisteriin 12 vuotta. Kaksi kertaa hän olisi sopinut luovuttajaksi. Silti hän ei ole voinut toimia luovuttajana vielä kertaakaan.
Joskus riski kannattaa ‒ yhä useampi pk-yrittäjä vaurastuu tällä kikalla
Sijoittaminen on mahdollista jokaiselle pk-yrittäjälle. Lisätuotot voi käyttää esimerkiksi investointeihin.