Kenguru loikkii Pöytyällä, kameli kannustaa hiihtäjiä ladun varressa Lapissa ‒ Kotieläinpihat kilpailevat eksoottisista lemmikeistä

Satu Korpialho, Miriikka Areva ja Anssi Kuikka ovat ajautuneet kukin tavallaan pyörittämään kotieläinpihoja ja -puistoja. Lajivalintoja ohjaavat omat mieltymykset. Toisaalta niillä haetaan myös kävijöitä.

Tasapainoilu ja sinnittely ovat kotieläinpihojen ja -puistojen yrittäjille todellista arkea. Halu pitää huolta eläimistä on kuitenkin saanut Satu Korpialhon pyörittämään Mustikkatassun kotieläinpihaa Varsinais-Suomessa sijaitsevassa Kyrössä.

Mustikkatassuun ajaa Turun keskustasta reilussa 40 minuutissa. Se on Korpialhon mukaan sopiva matka. Turistit kyllä löytävät eläinpihan ja sen yhteydessä olevan ekopuodin, joka myy yrittäjän mukaan kaikkea sitä, mitä tavallinen kauppa ei. Hyllyissä on muun muassa puuleluja, ekologisesti valmistettuja vaatteita, sisustustavaroita, herkkuja ja eläintavaroita.

Ensin olikin vain puoti, johon turistit tulivat ostoksille.

Korpialho on aina rakastanut eläimiä ja hänen laumaansa kuului pitkään muun muassa kissoja, koiria ja kanoja. Eläimet kulkivat puodin edustalla, mikä sai aikaan puhetta kotieläinpihan perustamisesta.

Kymmenen vuotta sitten Korpialho pisti pystyyn kotieläinpihan, jonka suurimpana erikoisuutena on jo useamman vuoden paistatellut kenguruperhe.

Tänä kesänä lampaiden aitauksen ja lintuhäkkien välissä kävijöitä ilahduttaa kaikkiaan neljä wallabia. Se on ainut kengurulaji, joka Korpialhon mukaan sopii Suomen kylmiin ja epävakaisiin oloihin.

Kameli elää Lapissa

Luoteis-Lapissa Kolarin pohjoisosissa Äkäslompolossa toimii Konijänkän kotieläinpiha, jossa ääriolosuhteita ja eläimien pärjäämistä on mietittävä vielä eteläistä Suomea tarkemmin.

Yrittäjä Miriikka Areva muistaa selvästi ne yli 40 asteen pakkasyöt, kun hän on kömpinyt sängystä tarkastamaan, etteivät kylmäpihattojen eläimet palele.

‒ Eläimillä ei ole kylmässä hätää, mutta oman mielenrauhan takia on pakko tehdä tarkastuskäyntejä. Täällä niin ihmisten kuin eläinten on siedettävä kylmää, alkujaan Salosta kotoisin oleva Areva sanoo.

Konijänkän kotieläinpihalla asuu lähes 300 eläintä ja lajeja on noin sata.

Eläinpihan asukkaisiin kuuluu perinteisten kotieläinten lisäksi muun muassa kameli, laamoja ja jakkeja.

Areva perusti yrityksensä vuonna 2005. Hän oli kasvanut eläinten keskellä. Muuttaessaan pohjoiseen mukana tuli muun muassa hevosia, lampaita, vuohia, kissoja, koiria ja kaneja. Nopeasti eläinmäärä alkoi kasvaa.

‒ En ollut koskaan ajatellut vakavasti ryhtyväni pitämään kotieläinpihaa. Jotakin eläimiin liittyvää halusin kuitenkin tehdä. Entinen appiukkoni ehdotti kotieläinpihan perustamista. Tuolloin Ylläksellä ei ollut muuta lapsille suunnattua toimintaa, Areva kertaa.

Oheistoiminnalla lisätuloja

Pelkkää kotieläinpihaa pyörittämällä on vaikea tulla toimeen. Siksi sekä Arevalla että Korpialholla on muutakin toimintaa kotieläinpihan yhteydessä.

Korpialholla on puoti, koirien kasvatustoimintaa ja uusimpana tarjontaan on tullut polttopuiden pilkkominen ja myynti.

Karkeasti ottaen puolet Korpialhon tuloista tulee kotieläinpihasta ja loput muualta.

Areva taas järjestää muun muassa ratsastusretkiä ja -tunteja, hevosleirejä, huskyajeluita ja lapsille moottorikelkkailua. Lisäksi tilalla toimii kahvila.

‒ Hevoset ovat minulle todella tärkeitä, mutta niiden ylläpito on valtavan kallista. Esimerkiksi rehujen ja kuivikkeiden rahtikustannukset ovat varmasti isommat kuin etelämmässä. Joudun tilaamaan heinän 700 kilometrin päästä Jurvasta. Ilman hevosia yritystoimintani olisi kannattavampaa, mutta ne ovat henkireikäni, Areva sanoo.

Kirjastoreissu tuntuu lomalta

Kotieläinpihan ylläpito vaatii yrittäjältä jatkuvaa läsnäoloa. Niin Korpialho kuin Arevakaan eivät juuri lomaile. Työtä tehdään kelloon katsomatta seitsemänä päivänä viikossa.

Korpialhon mukaan yrityksestä voi irtautua kerrallaan vain muutamaksi tunniksi, sillä eläimet kaipaavat jatkuvaa huolenpitoa.

Korpialholle lomaa on reissu kirjastoon tai hiljaisuudessa nautittu kuuma kahvi. Areva taas pitää vapaata muutaman päivän yleensä toukokuussa, kun on vuoden hiljaisin aika.

Ysitien Lemmikkiä vasta toista kesää pyörittävän Anssi Kuikan kalenterissa ei vielä ole merkittyjä lomapäiviä. Hän aikoo kuitenkin jokusen päivän lomailla perheensä kanssa.

Kuikan isoisän perustama Ysitien Lemmikki toimii luonnollisesti ysitien varressa Leppälahdella, jonkin matkaa Jyväskylästä Kuopioon päin.

Ysitien Lemmikissä on parisenkymmentä eri lajia, ja puiston vetonauloihin kuuluvat strutsi ja emu.

Kuikka otti kotieläinpuiston haltuunsa vaimonsa kanssa vasta reilu vuosi sitten, kun isän yllättävä poismeno sitä vaati. Kuikka on nähnyt kotieläinpuiston kasvun ja kehityksen läheltä, sillä puisto on perustettu jo 35 vuotta sitten.

Uusi ja kunnianhimoinen toimitusjohtaja on tuonut sukuyritykseen jo oman kädenjälkensä.

‒ Olen tehnyt puistosta taas vähän viihtyisämmän. On ollut hienoa saada siitä palautetta, päivätyönsä ohella kotieläinpuistoa pyörittävä Kuikka kertoo.

Omistautumisesta eläimille kertoo myös se, että kolmesta yrittäjästä kaikki käytännössä asuvat työpaikallaan. Tuoreimpana Kuikka muutti perheineen puiston reunamille valmistuneeseen omakotitaloonsa.

Myös Arevalle on tärkeää, että omat lapset saavat elää ja kasvaa eläinten keskuudessa.

‒ On oltava hoitaja, eläinlääkäri ja yrittäjä. Tunnettava jokaisen eläimen yksilölliset tarpeet, lait ja määräykset, Korpialho luettelee syitä sille, miksi kotieläinpihassa on asuttava.

Pohjoinen eroaa etelästä

Se, sijaitseeko eläinpiha etelässä vai pohjoisessa, muuttaa markkinaa enemmän kuin ehkä kuvittelisi. Etelän kotieläinpihat painivat monesti täysin päinvastaisten ongelmien kanssa kuin Areva Lapissa.

Lyhyt sesonki toukokuusta syyskuulle lisää kotimaisten kotieläinpihojen haasteita Etelä-Suomessa.

Äkäslompolossa taas sesonkiaika sattuu talvelle, jolloin Lapissa asiakkaista kilpailevat myös muut yritykset. Suurimmaksi haastajakseen Areva nostaakin ladut ja rinteet.

Esimerkiksi huono sää on kotieläinpiha- ja puistoyrittäjälle pahin riesa etelässä, sillä huonot olosuhteet näkyvät kävijätilastoissa. Lapissa taas kauniilla säällä on hiljaisempaa ja huono ilma houkuttelee väen rinteistä kotieläinpihalle.

‒ Meillä käy yleensä lapsiperheitä. Jotkut saattavat käydä kymmenenkin kertaa kesässä. Haasteena on, miten saa ihmiset viihtymään puistossa ja palaamaan uudestaan, Kuikka kuvailee.

Markkinoinnilla ja yrittäjien tekemillä lajivalinnoilla voi houkutella kävijöitä kaukaakin. Esimerkiksi wallabeja tullaan tervehtimään Kyröön pitkin Suomea.

Kotieläimistä pitää huolehtia ympärivuotisesti, mikä lisää kuluja ja haasteita sesongin ulkopuolella. Tämä selittänee sen, miksi koko yrittäjäkolmikko hakee tuloja myös muilla keinoin.

Jokainen yrittäjä myöntää, että kotieläinpihoja ja -puistoja tuskin kukaan ylläpitää saavuttaakseen menestystä ja mammonaa. Kyse on enemmän elämäntavasta, ja niin, siitä kaikkein suurimmasta: rakkaudesta.

‒ Työssäni yksinkertaisesti parasta ovat eläimet, Korpialho myöntää.

Tuoreimmat
Tulevaisuutta rakennetaan puun varaan
Puurakentamisen suosio kasvaa hinnasta huolimatta. Suosiota vauhdittavat erityisesti julkinen rakentaminen ja puukerrostalot. Joensuuhun on suunnitteilla Suomen korkein kerrostalo.
Koukuttavaakin koukuttavammat työmatkat
Merja Naroma kulkee saaressa sijaitsevaan toimistoonsa laivalla. Martti Virtanen taas ajaa autolla, jonka hän pistää työpäivän päätteeksi latauspistokkeeseen.
Hyvää mieltä itselle ja tarvitseville
Joulu on hyvien tekojen juhlaa. Turun seudulla voit jakaa hyvää mieltä apua tarvitseville ja saada samalla ripauksen joulutunnelmaa myös itselle osallistumalla nyt starttaaviin joulukeräyksiin....
Omistaja-asiakas, tervetuloa joulukonserttiin!
OP Turun Seudun perinteinen joulukonsertti kutsuu omistaja-asiakkaita Mikaelinkirkkoon nauttimaan jouluisista sävelistä.

OP sosiaalisessa mediassa