Suomi olympialaisissa miljoonabudjetilla - kultamitalista napsahtaa reilu bonus

Pyeongchangin talviolympialaisiin Etelä-Koreaan matkustaa 97 suomalaisurheilijaa. Huoltojoukot, valmentajat ja muu henkilökunta mukaan luettuna olympiajoukkueen koko on yhteensä 212 henkeä. Suomi lähti matkaan yllättävän tiukalla budjetilla.

Suomen olympiakomitean kokonaiskisabudjetti vuoden 2018 talviolympialaisissa on noin 1,2 miljoonaa euroa. Se on pahimpiin kilpailijamaihin verrattuna pieni, sillä esimerkiksi muiden pohjoismaiden budjetit ovat meihin verrattuna moninkertaisia.

– Esimerkiksi hiihdon huolto on meillä selkeästi pienempi kuin vaikkapa Norjalla, kommentoi Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön varajohtaja Leena Paavolainen.

Suomen reilun miljoonan euron kisabudjetti palaa matkustamiseen, välineisiin ja viimeistelyharjoitteluun. Suurimman loven kirstuun tekee matkustaminen, sillä reilun kahdensadan ihmisen ja varusteiden lennättäminen Etelä-Koreaan ei ole halpaa. Lisäkuluja tulee mm. hiihtojoukkueen suksihuollosta.

– Suksihuollon kontti lähti kohti Etelä-Koreaa jo marraskuussa. Kontista löytyvät mm. suksien hiontalaitteet, selventää Paavolainen.

Jäsenkohtainen matka maksaa 5500€

Yksi yllättävä kulu ovat kisa-asut, joiden pitäminen ei ole vapaaehtoista. Kansanvälinen olympiakomitea nimittäin edellyttää, että koko kisajoukkue esiintyy yhtenäisissä kisa-asuissa. Kisakylässä ei siis saa patsastella omissa verkkareissa, vaan edustamansa maan tamineissa. Sama sääntö pätee toki myös suorituksen aikana.

1,2 miljoonan euron kokonaiskustannus on joukkueen 212 jäsentä kohden jaettuna reilut 5500€ per osallistuja. Urheilijakohtaisesti budjeteissa ei talvilajien osalta ole kovinkaan suuria poikkeuksia, vaan erot korostuvat kesäkisoissa.

– Jos ajatellaan vaikkapa purjehdusta ja uintia, niin niissä erot ovat suuria. Veneiden rahdit ovat kalliita. Talvilajeissa erot ovat melko pieniä.

Suurimmat erot eri urheilulajien välillä syntyvät olympialaisiin valmistautumisessa. Esimerkiksi ampumahiihtäjät leireilivät ennen kisoja Suomessa, mutta lumilautajoukkue harjoitteli Japanissa. Tuota kulua kuitenkin jakavat osaltaan myös lajiliitot.

Mistä joudutaan tinkimään?

Mistä kaikesta Suomi joutuu tinkimään lähinaapureitaan pienemmän budjetin ansiosta? Olympiakomitean Leena Paavolainen kertoo suurimman eron olevan taustajoukoissa. Lähinaapureiden Ruotsin ja Norjan joukkue on Suomea suurempi.

– Norjalla on täällä myös oma hotelli, jossa suuri osa urheilijoista majoittuu. Sinne on pystytty tekemään tiettyjä asioita vähän paremmin. Mutta ei meillä ole jouduttu kärkiurheilijoiden kohdalla tinkimään mistään. Toki tekemistä joudutaan miettimään tarkemmin kaikessa.

Urheilijat eivät kisoista maksa itse mitään, sillä he ovat edustamassa kotimaataan. Joukkueen jäsenille maksetaan reissun ajalta myös puolikas päiväraha jokaista Etelä-Koreassa oltua päivää kohti.

Kultamitali tuo 50 000€

Olympialaisten budjetti riippuu toki myös kisamenestyksestä, sillä Olympiakomitea palkitsee urheilijoita mitaleista. Yksilölajeissa kultamitalista saa 50 000€, hopeasta 30 000€ ja pronssista 20 000€. Tällä hetkellä kassasta on huvennut rahaa kahden pronssimitalin edestä, mutta lisää saisi Leena Paavolaisen mukaan mennä.

Joukkuebonukset ovat hieman suurempia, sillä kullasta saa 100 000€, hopeasta 60 000€ ja pronssista 40 000€. Yksilöä kohden summa on kuitenkin varsin pieni, etenkin jääkiekkojoukkueiden kohdalla.

Yksilöurheilijalle erityisesti kirkkain mitali on varsin merkityksellinen, sillä se saattaa tarkoittaa helposti vuoden tuloja. Summa saattaa nousta korkeammaksikin, sillä Olympiakomitean lisäksi urheilijoita palkitsevat lajiliitot ja sponsorit.

Millaista menestystä 1,2 miljoonan sijoitukselle on luvassa? Olympiakomitean virallinen mitaliennusta on kuusi mitalia. Tällä logiikalla yhden mitalin hinnaksi muodostuu 200 000€. Etukäteen suurimmat mitalitoiveet ladattiin ja ladataan edelleen naisten hiihtomaajoukkueeseen. Paikan päällä Pyeongchangissa oleva Olympiakomitean Leena Paavolainen ei halua ennustaa mitalimäärää.

– Kisat ovat lähteneet erinomaisesti käyntiin, mutta jätetään veikkaukset tällä kertaa muille. Sen eteen tehdään taustalla töitä, että urheilijat voisivat menestyä.

Tuoreimmat
Rakennusalan työvoimavuokrauksen mullistanut yrittäjä panostaa ihmisiin: “oikeilla osaajilla mikä tahansa on mahdollista”
Rakennusalan työvoimavuokrauksen mullistanut yrittäjä panostaa ihmisiin: “oikeilla osaajilla mikä tahansa on mahdollista”
Vuokratyöfirman perustanut Tommi Hämäläinen haluaa tehdä rakennusalan työnvälityksestä joustavampaa ja läpinäkyvämpää. Tekoäly on mahdollistanut uudenlaisen palvelun kehittämisen, mutta tärkeintä...
Korporaatiosta yrittäjäksi – Kokeneesta yhtiökumppanista ollut suuri apu
Korporaatiosta yrittäjäksi – Kokeneesta yhtiökumppanista ollut suuri apu
Suunnittelutoimisto Tikka & Talvenheimon luova johtaja Miikka Tikka päätyi yrittäjäksi yli kymmenen vuoden mediatalouran jälkeen.
Sijoittaja, nämä asiat sinun kannattaa lukea osavuosikatsauksesta
Sijoittaja, nämä asiat sinun kannattaa lukea osavuosikatsauksesta
Pörssiyhtiöiden osavuosikatsaukset tarjoavat parhaan tiedon yksittäisen yrityksen asioista. OPn osaketutkimusjohtaja Henri Parkkinen kertoo, mitkä tiedot ovat alkaneella tuloskaudella erityisen...
Yhteiskäyttöautolla minne vaan, milloin vaan
Yhteiskäyttöautolla minne vaan, milloin vaan
Mitä tehdä kun bussi kaasuttaa etuajassa pysäkiltä tai sateinen pyörämatka töihin ei houkuta? Tienvarresta voi napata yhteiskäyttöauton, joka tuo joustavuutta liikkumiseen.

OP sosiaalisessa mediassa