Suomi äänestää sunnuntaina presidentistä – tiedätkö mistä valtionpää oikeasti päättää?

Presidentin valtaoikeuksia on 1980-luvulta lähtien kavennettu huomattavasti. Nykyisellään presidentin valtaoikeuksia voidaan pitää monella tapaa varsin rajallisina, mutta moniin tärkeisiin asioihin valtionpäämiehellä on edelleen toimivaltaa.

Valtaoikeuksien karsiminen sai alkunsa presidentti Mauno Koiviston aloitteesta ja vuoden 1987 valtiopäivillä presidentin valtaa vähennettiin muuttamalla valtioelinten suhteita. Samalla yhden henkilön peräkkäiset virkakaudet rajattiin kahteen.

Vuonna 2000 tuli voimaan uusi perustuslaki, jonka mukaan Suomi siirtyi semipresidentiaalisesta järjestelmästä laajaan parlamentarismiin. Tämä tarkoittaa sitä, että ylin valta on pääministerin johtamalla hallituksella ja presidentin asema on edustuksellinen.

Vuosien saatossa presidentiltä on poistunut myös mahdollisuus myöntää poikkeuslupa avioliittolakiin. Samalla on poistunut oikeus nimittää henkilöitä valtion merkittäviin virkoihin, kuten poliisiylijohtajaksi ja yliopistojen kanslereiksi.

Presidentin valtaoikeudet ovat siis kaventuneet vuosien saatossa merkittävästi, mutta edelleen uusi presidentti saa käyttää valtaansa mm. seuraavissa asioissa.

1. Presidentti on puolustusvoimien ylipäällikkö

Presidentti voi nimittää kenraaleita ja muita upseereita, mutta ei päätä puolustusvoimien budjetista. Hän voi antaa ylipäällikön päiväkäskyjä, joista viimeinen oli itsenäisyyspäivänä. Presidentti antoi käskyn kohottaa kolminkertainen eläköön-huuto satavuotiaalle Suomelle. Ylipäällikkyys näkyy konkreettisesti konfliktitilanteissa.

2. Presidentti johtaa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa hallituksen kanssa

Presidentti tapaa sekä Suomessa että ulkomailla muita valtionjohtajia suurvaltojen presidenteistä pienempien valtioiden johtajiin. Esimerkiksi viimeisen vuoden aikana presidentti Niinistö on tavannut Kiinan ja Venäjän presidentit Suomessa sekä vieraillut Valkoisessa talossa tavaten Yhdysvaltain presidentin.

3. Presidentti nimittää ja tarvittaessa hajottaa hallituksen

Hallitus hajotetaan pääministerin pyynnöstä.

4. Presidentti vahvistaa eduskunnan säätämät lait

Presidentti voi myös jättää lain vahvistamatta, jolloin se palautuu takaisin eduskunnan käsiteltäväksi. Tällainen on harvinaista, muttei tavatonta. Laki tulee voimaan, jos se saa äänienemmistön eduskunnan täysistunnossa.

5. Presidentti on arvojohtaja ja Suomen keulakuva

Presidentti on näkyvin yhteiskunnallinen keskustelija. Esimerkiksi uudenvuoden puheessa presidentti ottaa kantaa yhteiskunnallisesti merkittäviin kysymyksiin. Presidentin kannanottoja seurataan tarkasti kansan ja päättäjien keskuudessa.

6. Presidentillä on armahdusoikeus

Presidentin kiistellyin valtaoikeus on armahdusoikeus. Tasavallan presidentti voi armahtaa rikoksesta tuomitun joko kokonaan tai osittain.

OP sosiaalisessa mediassa