Sukupuolineutraalius on hömppää. Vai onko?

Kun Aamulehti ilmoitti ryhtyvänsä käyttämään lehdessään sukupuolineutraaleja nimikkeitä, ajattelin tehdä itselleni kattilallisen popcorneja ja seurata siitä kirpoavaa keskustelua. Hetken mietittyäni ajattelin kuitenkin pidättäytyä huvista.

Sana sukupuolineutraali tai -sensitiivinen on aina saanut niskavillani nousemaan. Olen siinä mielessä kovin perinteinen ihminen, että uskon maailmassa olevan kaksi sukupuolta: uros ja naaras. Eläinmaailmassa tavataan myös kaksineuvoisia lajeja, mutta käsittääkseni itsensä hedelmöittäminen on ihmismaailmassa vielä kokematta. Eiköhän sekin tosin vielä eteen tule.

Olen alkanut miettiä uudelleen kantaani sukupuolineutraaleihin ilmaisuihin ja titteleihin. Aiemmin pidin niitä typerinä, sillä maailmassa on miehiä ja naisia. On myös olemassa vakiintuneita termejä, kuten lakimies, lentoemäntä, talonmies ja kirkkoherra. Niiden muuttamisessa ei ole mitään merkitystä. Vai onko kuitenkin?

Syy sille miksi olen ylipäätään alkanut pohtia nimikkeiden sukupuolisidonnaisuuksia juontaa siihen, että olen neljän lapsen isä. Minulla on kolme poikaa ja yksi tyttö, joille haluan taata tasavertaiset lähtökohdat menestymiselle työelämässä ja elämässä yleensä.

Luonteenpiirteet kun eivät lasten kohdalla useinkaan kerro siitä millaisia persoonia he ovat. Tyttäreni on rämäpäinen, puoliaan kiivaasti pitävä lapsi, jonka silmille ei hypitä. Kaksi pojistani on puolestaan herkkiä runoilijasieluja, jotka miettivät päivittäin maailman haurautta ja mykistyvät sen kauneuden äärellä. Luonnetta ei määrittele sukupuoli, vaan aivan muut asiat.

Oma sukupolveni kasvatettiin tiedoilla ja taidoilla, jotka oli omaksuttu sodan käyneiltä ja traumatisoituneilta miehiltä ja kotia hoitaneilta naisilta. Toki sodassa palveli myös iso liuta naisia, mutta perinteisesti sotimista on pidetty miesten hommana. Miehet tekivät miesten töitä ja naiset naisten.

Siksi minutkin on kasvatettu mieheksi. Miehet eivät itke, kantavat vastuunsa ja pitävät sanansa. Sanan pitäminen ja vastuun kantaminen ovat hyviä ominaisuuksia, mutta entä itkeminen? Pidin sitä pitkään merkkinä heikkoudesta. Aikuisena tajusin itkun puhdistavan voiman ja sen, kuinka se vapauttaa tuntemaan isommin ja laajemmin.

Pojat astronautteja, tytöt prinsessoja

Minut kasvatettiin myös melko perinteisiin ammattirooleihin. Eikä pelkästään kotona, vaan myös koulussa, elokuvissa, TV-sarjoissa ja mainoksissa. Miehet ovat astronautteja, lentäjiä, rallikuskeja, lakimiehiä ja toimitusjohtajia. Naiset puolestaan ovat sihteerejä, sisäkköjä, pankkivirkailijoita, äitejä ja lentoemäntiä.

Myönnän, että sukupuolikohun jälleen alkaessa olin alussa samoilla linjoilla kuin aiemminkin, vähät välitin koko asiasta. Koko keskustelu tuntui jälleen turhalta neppailulta ja jeesustelulta, jota käyvät punavihreässä kuplassaan marinoituvat idealistit. Kunnes tajusin sen mistä koko asiassa on kyse: tasavertaisista mahdollisuuksista miesten ja naisten, tyttöjen ja poikien välillä.

Onko kyse sitten nimikkeistä? Ei pelkästään, mutta niillä on yllättävän suuri merkitys. Jos ammatin perässä on sukupuolimääre, tekee se lähtökohtaisesti hankalampaa työskennellä roolissa ”väärän” sukupuolen edustajana. Kun nainen toimii eduskunnan puhemiehenä, on se kieltämättä hieman kummallisen kuuloista.

Oikeastaan meidän pitäisi ihmetellä sitä miksi nimiin ei olla puututtu aiemmin. Sillä mitä haittaa nimien päivittämisestä olisi? Entä jos lakimiehet olisivat juristeja, talonmiehet kiinteistönhoitajia ja esimiehet tiiminvetäjiä. Tuskin kovin moni jaksaa jäädä kaipaamaan nimikettä kovin pitkäksi aikaa.

En usko, että kukaan normaalilla älyllä varustettu vanhempi haluaa lapselleen kohtelua, joka riippuu sukupuolesta. En ainakaan minä. Haluan tehdä kaikkeni sen eteen, että tyttärestäni ja pojistani tulee isoina juuri sitä mitä he haluavat.

Tuoreimmat
OP Helsinki järjestää digiopastusta ikäihmisille
OP Helsinki järjestää digiopastusta ikäihmisille
Viime vuonna OP-ryhmän pankit järjestivät yhteensä 400 avointa digiopastustilaisuutta.
”Kannatan ajamista oikean tarpeen mukaan” – Esa Salin voitti OP Kausiauton vuodeksi ja tykästyi hybridiautoon
”Kannatan ajamista oikean tarpeen mukaan” – Esa Salin voitti OP Kausiauton vuodeksi ja tykästyi hybridiautoon
Osuuspankkien edustajiston vaaleissa äänestäneiden kesken arvottiin hybridiauto vuodeksi käyttöön. OP Kausiauto toimitti Volkswagen Passat Variant GTE:n palkinnon onnekkaalle voittajalle, OP...
Puukauppa käy vilkkaasti – jopa ennätystahtiin
Puukauppa käy vilkkaasti – jopa ennätystahtiin
Tänä vuonna puukaupalle on erinomaiset edellytykset ja odotettavissa on jälleen uusi hakkuuennätys. Näin metsätalouden edustajat kommentoivat puumarkkinaa.
Juhannus vaikuttaa suomalaisten kulutustottumuksiin – ”Kesällä miehet ovat elämyshakuisempia ja naiset tekevät enemmän heräteostoksia”
Juhannus vaikuttaa suomalaisten kulutustottumuksiin – ”Kesällä miehet ovat elämyshakuisempia ja naiset tekevät enemmän heräteostoksia”
Tutkimuksen mukaan suomalaiset kuluttavat juhannuksena eniten rahaa tarjoiluihin ja ruoanlaittoon. Tutut keskikesän juhlaperinteet elävät edelleen, mutta juhannushäiden sijaan nuoret suuntaavat...

OP sosiaalisessa mediassa