Öljyn hinta nousi – Huomasitko muutoksen huoltoasemalla?

Öljyn hinta ei ole moneen vuoteen ollut yhtä korkealla kuin se on nyt. Huippuhinnoista ollaan kuitenkin vielä kaukana. Kuluttajan arjessa nousu näkyy erityisesti huoltoasemilla.

Öljyn hinta on nyt korkeimmillaan vuoden 2014 jälkeen. Viimeksi samalla hintatasolla liikuttiin marraskuussa 2014. Aiheesta uutisoi viime viikolla muun muassa Yle.

Öljyn hinnan huippuvuosista ollaan kuitenkin vielä kaukana, kertoo OPn pääekonomisti Reijo Heiskanen. Tämänhetkistä hinnannousua hän pitää maltillisena, eikä sillä ole talousnäkymiin radikaalia vaikutusta.

Öljyn Brent-laadun hinta on nyt noin 78 dollaria barrelilta. Huippuvuonna 2008 yhdestä barrelista Brent-laadun öljyä sai maksaa lähes 150 dollaria.

Vuosina 2011–2014 öljyn hinta pysytteli pitkään 110 dollarin tuntumassa. Matalimmillaan hinta oli vuoden 2016 alussa, kun se laski alle 30 dollarin. Tämän jälkeen öljyn hinta on vähitellen noussut muun muassa maailmantalouden kasvun vahvistaman kysynnän ja öljynviejämaiden järjestön OPECin tuotantorajoitusten myötä.

Heiskasen mukaan öljyn hinnan kehitykseen vaikuttavat sekä lyhyen että pitkän aikavälin tekijät. Tämänhetkinen hinnannousu johtuu hänen mukaansa lyhyen aikavälin poliittisista muutoksista. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin päätös jättäytyä pois Iranin ydinsopimuksesta on tuonut epävarmuutta. Myös muilla tekijöillä on vaikutusta hintakehitykseen.

– Hinnannousu on yhtälö, johon vaikuttaa myös talouden hyvä kehitys. OPEC on puolestaan tarkoituksella rajoittanut öljyn tuotantoa, jotta hinta nousee tuottajamaiden kannalta järkevälle tasolle. Viime aikoina erityisesti poliittiset huolet Lähi-idässä ovat nostaneet hintaa.

Huoltoasema kuluttajalle hyvä mittari

Kun öljyn hinta nousee, se näkyy myös kuluttajan arjessa. Erityisesti autoilijat kokevat muutokset nopeasti.

– Selkeimmin ja konkreettisesti se näkyy huoltoaseman taululla. Hinnat vaihtuvat siellä päivänkin aikana. Kotitalouksien kulutuksesta reilu kolme prosenttia kohdistuu suoraan polttoaineisiin. Toki se vaikuttaa, jos polttoaineiden hinnat nousevat kymmenisen prosenttia. Ne verottavat joitain kymmenesosia lisää kuluttajien kokonaisbudjettia.

Tällä erää 95E10-bensiinin keskihinta on ollut 1,50 euron tuntumassa litralta, mutta paikoittain hinta on ollut jopa 1,60 euroa litralta. Heiskanen kertoo, että kuukausi sitten keskihinta oli noin 1,45 euroa litralta.

Hän muistuttaa, että Suomessa bensiinin hinnasta melkein 60 prosenttia on veroa. Siihen öljyn hinnanmuutokset eivät vaikuta.

– Sen sijaan verottomaan hintaan öljyn hinnanvaihtelut heijastuvat melko suoraan. Verot pitävät hintaa korkealla, mutta toisaalta ne vaimentavat öljyn hinnan heilahteluja kuluttajahintaan.

Entä miten kuluttajan kannattaa seurata öljyn hinnan muutoksia? Huoltoasema on siihenkin hyvä mittari. Myös lehtien talousosiot kertovat hinnan kehityksestä. Varsinkin sijoittajien kannalta öljy on yhä tärkeä tekijä. Hinnan heilahtelut vaikuttavat nopeasti esimerkiksi logistiikka-alan toimijoihin.

– Öljy on merkittävin raaka-aine markkinoilla, ja sen taloudelliset vaikutukset voivat olla erittäin suuria. Sijoittajille se on yksi tärkeistä tekijöistä, joita on syytä seurata. Se vaikuttaa korkonäkymiin ja on yksi merkittävä talousennusteisiin vaikuttava taustatekijä.

Heiskasen mukaan hinnan heilahteluja ei kuitenkaan ole tarpeen seurata dollarin tarkkuudella.

– Jos hinta menee kymmeniä dollareita lyhyessä ajassa ylöspäin, voi alkaa miettiä, mitä tämä oikein tarkoittaa. Silloin suuruus on sellainen, että se voi heijastua talouden näkymiin.

Tuleva kehitys vaikuttaa tasaiselta

Lyhyen aikavälin heilahdusten lisäksi öljyn hintakehitykseen vaikuttaa pitkän aikavälin kulutustrendi. Öljyn merkitys taloudessa on vähitellen vähentynyt.

– 1970-luvun alusta öljyn merkitys taloudessa on vajonnut alle puoleen. Talouden rakenne on muuttunut ja korvaavia energiamuotoja on kehitetty. Tavarat ja hyödykkeet käyttävät vähemmän polttoaineita. Tämä trendi tulee jatkumaan riippumatta lyhyen aikavälin heilahteluista.

Tulevien vuosien kehitys näyttää Heiskasen mukaan melko tasaiselta: öljyn tarjonta ja kysyntä ovat tasapainossa.

– Markkinat eivät odota hinnannousun jatkuvan tulevan vuoden tai parin aikana. Poliittisen tilanteen odotetaan rauhoittuvan. Markkinaodotusten perusteella hinta olisi asettumassa 70 dollariin barrelilta ensi vuoden lopussa.

Öljyn osalta muutokset ovat kuitenkin nopeita. Lyhyen aikavälin yllättävät muutokset yhdistettynä pitkän ajan trendiin voivat heilauttaa öljyn hinnan nopealle kasvukäyrälle. Esimerkiksi Persianlahden sota vaikutti nopeasti hinnan kehitykseen.

– Kriisit Lähi-idän alueella voivat nostaa voimakkaasti hintaa. Jos tällainen kriisi kaksinkertaistaisi hyvin nopealla aikataululla öljyn hinnan ja nostaisi sen huipputasolle, se voisi saada aikaan kaiken epävarmuuden lomassa ketjureaktion ja talous painuisi verrattain nopeasti taantumaan. Tämä on se kauhuskenaario.

Tällä hetkellä sen toteutuminen ei kuitenkaan vaikuta erityisen todennäköiseltä.

– Öljyä tuotetaan myös vaihtoehtoisista lähteistä, kuten liuskeöljystä. Tällä hintatasolla myös öljysoran hyödyntäminen on mahdollista. Kaikki tällaiset tekijät hillitsevät sitä, että öljyn hinta pääsisi keskipitkällä aikavälillä nousemaan nopeasti, koska tarjontaa on.

OP sosiaalisessa mediassa