Muovin elinkaarella on väliä – yritysten kannattaa panostaa kestäviin ja kierrätettäviin pakkauksiin

Muovijätteen ympäristövaikutukset puhuttavat yhä enemmän, ja kierrätysmuovista povataan yhtä vastausta kasvavaan ongelmaan. Muovipakkauksia tuottavien ja käyttävien yritysten kannattaa selvittää, kuinka hyvin käytetyt materiaalit soveltuvat uusiokäyttöön.

Muovipakkausten aiheuttamat ympäristö- ja ilmastovaikutukset ovat nousseet tänä vuonna tapetille yhä useammin. Esimerkiksi huonekalualan jättiyritys Ikea ilmoitti kesän 2018 alussa, että aikoo lopettaa kertakäyttöisten muovituotteiden myymisen vuoteen 2020 mennessä.

Ympäri maailmaa toimiva Ikea tuotti viime vuonna kaikkiaan yli 590 000 tonnia jätettä, joten sen näyttämä esimerkki on tärkeä. Minkälaisia valintoja suomalaisten yritysten kannattaisi tehdä muovijätteen vähentämiseksi?

Suomen ympäristökeskuksen erikoistutkija Helena Dahlbo korostaa, että käytettävän muovin laadulla todella on väliä: kun muovia käytetään paljon, sen pitäisi olla mahdollisimman kestävää ja kierrätettävää.

– Tällä hetkellä suuri osa muovista päätyy Suomessa poltettavaksi. Olisi tärkeää saada se tehokkaammin kiertoon, jotta ei tarvitsisi tuottaa jatkuvasti lisää neitseellistä muovia.

Esimerkiksi maailman valtameriin muodostuneiden jätepyörteiden muovista suuri osa on peräisin maista, joissa ei ole toimivaa jätteen keräystä, hyödyntämistä ja käsittelyä. Muovin ympäristövaikutusten tulisi kuitenkin kiinnostaa myös suomalaisia yrityksiä.

– Vaikka meillä roskaantuminen ei ehkä ole niin näkyvää kuin jossain muualla, kyllä Suomessakin päätyy muoviroskaa luontoon ja mereen.

Erityisen huolestuttavana Dahlbo pitää luontoon päätyvää mikromuovia, jota voi syntyä esimerkiksi autonrenkaiden kulumisesta tai isommista muoviroskista hiljalleen hajoamalla. Mikromuovi voi päätyä ravintoketjun mukana myös ihmiskehoon ja sen terveysvaikutuksista tiedetään yhä hyvin vähän.

Kertakäyttöisyys on pahis

Muovin “pahiksia” ovat Dahlbon mukaan juuri kertakäyttöiset muovituotteet, jotka olisi käytännössä helppo korvata kestävämmillä tuotteilla. Tähän luokkaan kuuluvat esimerkiksi kertakäyttöruokailuvälineet.

Suomessa ja maailmalla kehitetään nyt paljon muovia korvaavia materiaaleja. Dahlbo kuitenkin muistuttaa, että vaihtoehtoisten materiaalien elinkaari tai ympäristövaikutukset eivät ole automaattisesti muovia parempia.

Esimerkiksi Suomen ympäristökeskuksen ja Lappeenrannan teknillisen yliopiston ostoskassitutkimuksessa kierrätysmuovista valmistettu kassi paljastui ilmastonmuutosvaikutuksiltaan paremmaksi kuin kangaskassi, paperikassi tai biohajoava pussi.

– Muovi myös suojaa tuotteita ja antaa vaikkapa elintarvikkeille pidemmän elinkaaren, Dahlbo huomauttaa.

Toisin sanoen: täysin ongelmattoman materiaaliratkaisun kehittäminen ei ole helppoa.

Kysyntää uusiomuoville kaivataan

Tällä hetkellä kaikesta Suomessa liikkuvasta muovista kierrätetään Dahlbon arvion mukaan noin 16 prosenttia. Yritysten käyttämien muovipakkauksien kierrätysaste on Suomen Uusiomuovi Oy:n kehitysjohtaja Peter Rasmussenin mukaan 30–40 prosentin luokkaa.

Muovipakkausten kokonaiskierrätysaste on lisääntynyt sen jälkeen, kun kotitalouksien keräys kierrätyspisteissä alkoi vuonna 2016. Parannettavaa olisi silti roimasti.

– Liikaa yritysten muovipakkausjätettä menee yhä energiajätteeseen, Rasmussen sanoo.

Käytännössä yritykset voivat Rasmussenin mukaan vaikuttaa muovin kiertoon ainakin kahdella selvällä tavalla. Pakkauksia valmistavien ja käyttävien yritysten pitäisi suunnitella tuotteensa niin, että niiden kierrättäminen on helppoa ja kannattavaa.

– Muovin tulisi olla sellaista, jolle on markkinoille kysyntää. Kirkas, yhdestä muovista valmistettu materiaali on huomattavasti helpompi uusiokäyttää kuin värillinen sekoitusmuovi.

Muovipakkauksia käyttävä yritys voi puolestaan panostaa muovin lajitteluun. Yrityksen muovijätemäärä ja -laatu kannattaa kartoittaa yhdessä jätehuollon tai uusiomuovitoimijan kanssa.

– Esimerkiksi lavahuput, -kääreet ja monet muovisäkit ovat haluttuja kierrätyskohteita. Muovin kierrättämisellä voi myös säästää selvää rahaa, Rasmussen vinkkaa.

Dahlbo korostaa, että muovituotteita käyttävät yritykset voivat omilla valinnoillaan vaikuttaa myös muihin yrityksiin. Ikean luopuminen kertakäyttömuovista muuttaa yrityksen koko hankintaketjua ja myös alihankkijoiden toimintatapoja.

Rasmussen lisää, että kierrätyskelpoinen pakkaus syntyy suunnittelupöydässä. Prosessiin voivat vaikuttaa sekä tuotteen pakkaaja että sen ostaja.

– Kierrätystä tapahtuu vain silloin, kun uusiomuoville on käyttöä, hän painottaa.

OP sosiaalisessa mediassa