Makkara on noussut lenkistä designherkuksi – lisäksi se on ekologisin liharuoka

Suomalaiset ovat makkarakansaa. Vuosien saatossa lenkki on muuttunut lihaisaksi trendiherkuksi. Käyrää herkkua syödään erityisesti kesällä ja vuodessa makkaraa kuluu henkeä kohti 10,8 kiloa.

Jos keskimääräisen suomalaisen 10,8 kilon makkarakulutus muutetaan paketeiksi, me syömme vuoden aikana 27 pakettia makkaraa. Yksittäisinä makkaroina se on 108. Yhteensä suomalaiset söivät vuonna 2017 lähes 60 miljoonaa kiloa makkaraa.

Ensimmäiset makkarat rantautuivat Suomeen nykyisen tiedon mukaan 1500-luvulla, jolloin raaka-aineinventaarioissa näkyi sana makkara. Teollinen valmistus alkoi kuitenkin vasta 1800-luvulla ja ensimmäinen makkaratehdas aloitti toimintansa 1862.

Koko kansan herkuksi makkara alkoi nousta toden teolla 1950-1960 -luvulla, jolloin kaupungistuminen ja teollistuminen nostivat valmisruoan kysyntää. Makkara oli ja on edelleen helppoa valmisruokaa, jonka valmistaminen ei vaadi paljoa.

Lihapitoisuus kasvussa

Makkarat on perinteisesti jaoteltu Suomessa kahteen pääkategoriaan: A- ja B-luokka. Ne ovat peräisin sodan ajalta, jolloin lihapula ja säännöstely toivat peliin luokittelun kahteen pääryhmään. A-luokan makkaraksi sai kutsua tuotetta, jossa on yli 63% lihaa ja siihen verrattavia valmistusaineita.

Enää A- ja B-luokan makkarakeskusteluita ei juuri käydä, sillä vuoden 2012 jälkeen merkinnät A- ja B-luokista ovat kadonneet.

– Korkea lihapitoisuus on noussut merkittäväksi trendiksi makkaroissa. Samoin lisäaineiden käyttö, jota on kehitetty ja optimoitu, kertoo HKScanin lihavalmisteiden kategoriapäällikkö Ida Kohtamäki.

Lihaisien ja lisäaineettomien makkaroiden lisäksi trendit vaikuttavat makkaroiden kehitykseen myös makumielessä. Suomalaisessa makkarakulttuurissa on 1800-luvulta saakka vaikuttanut erityisesti Saksan makkaratrendit, mutta viime vuosina kysyntää on tullut myös muun maailman mauille.

Makkara on salonkikelpoinen herkkuruoka

Samaan aikaan makkara on kasvanut ulos rahvaan ikeestä ja grilleihin valikoituu entistä enemmän Premium-luokan makkaroita. Omia nimikkomakkaroitaan makkaravalmistajille tehtailevat tätä nykyä arvostetut keittiömestarit. HK Maakarit® Chef’s Special -sarja on saanut palkintoja makkarapiireissä ahkerasti.

– Onnistuneen makkarareseptin tekeminen on taidetta. Siihen pätee tietyt lainalaisuudet, että rakenne pysyy kasassa ja maku on kohdallaan. Meillä Premium-makkarat tehdään käsityönä, kertoo Kohtamäki.

Tätä nykyä ravintolassa makkaran tilaamista ei pidetä moukkamaisena, vaan enemmänkin trendikkäänä. Usean ravintolan listalta löytyy tätä nykyä käsitehtyjä makkaroita ja niiden suosio on jatkuvasti kasvamaan päin.

Raakamakkaroiden läpimurto

Valmiiden makkaroiden tilalle on kovaa vauhtia nousemassa myös raakamakkarat. Tämä kesä on ollut HKScanin mukaan eräänlainen läpimurto raakamakkaroille.

– Raakamakkaran kypsentäminen ei ole mitään rakettitiedettä, mutta se vaatii tavallista makkaraa pidemmän kypsennysajan. Niiden valmistaminen on hyvin lähellä lihan kypsentämistä, opastaa HKScanin Ida Kohtamäki.

Samaan aikaan kun kasvissyönti on nouseva trendi, pitää makkara pintansa. Vaikka kulutus on laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana tasaisesti, on lasku ollut kohtuullisen pientä. Perusmakkaroista on siirrytty entistä enemmän lihaisimpiin tuotteisiin ja laajennettu kirjoa. Makkarankulutuksessa näkyy myös broilerinlihan kasvu.

Ihan ensimmäiseksi ei tule ajateltua, että makkara on yksi ekologisimmista lihatuotteista. Se on kuitenkin eräänlainen lihanjalostuksen huipputuote, sillä eläimestä syntyvä raaka-aine pystytään hyödyntämään makkarassa lähes kokonaan.

Yksi makkaransyöjiä mietityttänyt fakta lienee muuten se, miksi makkara on käyrä?

– Se johtuu ihan siitä, että makkarat ovat luonnonsuolessa. Yleisemmin sen on porsaan- tai lampaansuolta ja se on luontaisesti käyrä.

OP sosiaalisessa mediassa