Uuden metsänomistajan muistilista – Kuusi vinkkiä, joilla pääset alkuun

Metsän omistaminen on paitsi käytännön töitä myös hallinnollisten asioiden ja ilmoitusten hoitoa. Metsäkeskuksen asiakasneuvoja kertoo vinkit sujuvaan metsänomistamiseen.

Metsänomistajia on Suomessa noin 632 000. Vuosittain tähän joukkoon liittyy uusia omistajia. Metsän omistaminen tarkoittaa uudenlaisia mahdollisuuksia toteuttaa omia arvoja ja tavoitteita. Se tuo mukanaan myös oikeuksia ja velvollisuuksia.

Omia taitoja pääsee kehittämään esimerkiksi metsäverotuksen, käytännön metsätöiden ja puukaupan osalta. Mitä kaikkea uuden metsänomistajan on hyvä tietää tai ottaa huomioon? Metsän- ja luonnonhoidon asiakasneuvoja Iida Kauhanen Suomen metsäkeskuksesta kertoo.

1. Hoida lainhuuto ajallaan

Lainhuuto on yksi niistä asioista, jotka saattavat helposti unohtua tuoreelta metsänomistajalta. Kyseessä on Maanmittauslaitokselle tehtävä ilmoitus, joka kertoo omistusoikeuden muutoksesta. Lainhuudolla rekisteröidään uuden metsänomistajan omistusoikeus kiinteistöön. Se on tehtävä puolen vuoden kuluessa kauppakirjan allekirjoittamisesta tai kun kiinteistö vaihtaa omistajaa muulla tavalla.

– Lainhuuto on muistettava hoitaa ajallaan ja asiallisesti kuntoon. Se kannattaa tehdä heti, kun metsä vaihtaa omistajaa.

2. Tutustu oikeuksiisi ja velvollisuuksiisi

Uuden metsänomistajan kannattaa perehtyä huolella omiin oikeuksiinsa ja velvollisuuksiinsa. Onko metsää esimerkiksi pakko hakata? Metsänomistamiseen tutustumisessa eteenpäin vie metsälaki.

– Se on mukavan lyhyt ja sieltä löytyy perustietoja, Kauhanen kertoo.

Esimerkiksi myrskyn jälkeen metsänomistaja on velvoitettu korjaamaan tuulenkaadot pois metsistä tuhohyönteisten takia tiettyyn ajankohtaan mennessä. Tuhojen kohtaamisesta tarkemmin kertoo laki metsätuhojen torjunnasta.

3. Pyydä apua verotukseen

Verotus on aiemmin saattanut tulla tutuksi esitäytetyn veroilmoituksen muodossa. Metsänomistaminen tuo mukanaan uudenlaisia veroasioita, jotka vaativat uuden tiedon sisäistämistä.

– Kannattaa hyödyntää esimerkiksi Metsäkeskuksen järjestämiä veroiltoja tai muita tilaisuuksia. Myös metsäyhtiöillä ja metsänhoitoyhdistyksillä voi olla vastaavia tapahtumia. Kaikkiin koulutuksiin kannattaa lähteä hyvin ennakkoluulottomasti mukaan. Verotuksen kanssa ei pidä jäädä yksin. Se voi olla alkuun hyvinkin monimutkaista ennen kuin siihen pääsee kiinni. Ammattilaisten hyödyntäminen on siinäkin hyvä juttu.

Esimerkiksi arvonlisäverovelvollisuus ja metsävähennys avautuvat paremmin ammattilaisten neuvoilla.

4. Käy metsässä ja selvitä sen taustat

Omaan metsään kannattaa tutustua niin paperilla, verkossa kuin fyysisesti. Esimerkiksi Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelu kertoo perustietoja metsätilasta. Sieltä löytyvät muun muassa kartat, puustotiedot, luontokohteet sekä toimenpide-ehdotukset.

Omassa metsässä on hyvä lähteä käymään ammattilaisen kanssa ja selvittää, millainen alue on kyseessä ja minkäikäistä puustoa siellä kasvaa. Ovatko hakkuut tai metsänhoitotyöt ajankohtaisia? Osuuko omaan metsään erityisiä luontokohteita?

Metsän kuntoon tutustuminen auttaa tekemään päätöksiä sen hoidon ja tulevaisuuden suhteen. Myös metsäsuunnitelman teettäminen voi olla kannattava vaihtoehto metsäomaisuuden hoidon ja hallinnan kannalta.

Tuoreen metsänomistajan kannattaa myös selvittää, onko metsän suhteen olemassa joitain voimassa olevia sopimuksia, kuten metsästysseurojen kanssa metsästysvuokrasopimus.

– Entä kuuluuko johonkin tiekuntaan tai onko tien varren muiden kiinteistöjen kanssa muita sopimuksia tien hoidosta? Ovatko uuden omistajan yhteystiedot myös siellä oikein?

Metsän tarkempi tarkastelu auttaa myös selvittämään, onko metsänomistaja oikeutettu tukiin. Jos alueella on luontokohteita, on hyvä selvittää, onko niissä ympäristötukisopimus.

5. Millainen on vakuutuksen tarve?

Kun metsässä käy asiantuntijan kanssa, kannattaa samalla tutkia, onko metsässä mahdollisesti hyönteisten, myrskyjen, tulipalon tai lumen aiheuttamia tuhoja. Niihin voi varautua vakuutuksella.

– Riippuen metsätilasta, sen koosta ja sijainnista kannattaa selvittää, olisiko vakuutuksen ottaminen kannattavaa.

6. Kirkasta tavoitteesi ja omat arvot

Metsän käyttöön vaikuttavat paljon metsänomistajan arvot. Toisille metsä tuottaa taloudellista arvoa ja toisille se on paikka vaalia luontoarvoja.

– Kun tulee metsänomistajaksi, on syytä miettiä, mitä haluaa tehdä. Millainen metsänomistaja itse on? Ajatuksissa voi olla vahvasti, mitä ja miten edelliset sukupolvet ovat tehneet.

Pohdinnan arvoista on myös se, haluaako metsänhoitotyöt tehdä itse vai olisiko parempi ratkaisu ulkoistaa ne.

– Onko halukas esimerkiksi tarttumaan sahaan ja tekemään hoitotyöt itse? Vai hyödyntääkö alan ammattilaisia ja ostaa palvelut ulkopuoliselta toimijalta?

Palveluntarjoajien määrä on suuri, ja sopivan tekijän etsintä vaatii hieman aiheeseen paneutumista. Esimerkiksi Metsään.fi-palvelusta löytyy palveluntarjoajien yhteystietoja.

– Oman alueen toimijoihin ja puun ostajiin tutustuminen vie aikaa. Siihen ei ole oikoreittiä, vaan joutuu käyttämään aikaa, jotta löytää itselleen sopivan toimijan.

Apua mietityttäviin kysymyksiin saa muun muassa Suomen metsäkeskuksesta, metsänhoitoyhdistyksiltä, metsäalan yrityksiltä ja omasta pankista.

Metsänomistaminen digitalisoituu vauhdilla ja apua metsänomistamiseen voi saada esimerkiksi OP Metsän veromuistiosta.

Kauhanen painottaa, että apua ja tietoa on tarjolla paljon. Yksin ei tarvitse jäädä.

Tutustu OPn palveluihin metsänomistajille.

OP sosiaalisessa mediassa