Metsävisasta intoa metsään ja alalle

Lähes sata peruskoulun 7.-9.-luokkalaista Metsävisa-finalistia tarpoi toukokuun puolivälissä Espoon Nuuksion metsäradalla ratkoen metsäkysymyksiä. Rasteilla nuoret mittasivat tietämystään metsäasioista ja oppivat uutta metsien kestävästä käytöstä.

Tunnelmat olivat toukokuun 15.–16. päivänä mahtavat, toki hieman jännittyneetkin. Oppilaat, jotka kaikki tulivat eri kouluista, olivat tehneet tuttavuutta kisaa varten etukäteen perustetussa WhatsApp-ryhmässä. Matkaseurana oli biologianopettajia, jotka olivat tyytyväisiä, että saivat kohdata tällaisella foorumilla toisiaan.

Sataa ripotteli harmaiden pilvien raoista eri puolilta Suomea tulleiden bussien ajaessa Helsingistä kohti Nuuksiota, mutta jo iltapäivällä maastokisan aikaan aurinko paistoi. Taivas oli kirkas ja sininen vielä illalla letunpaiston ja saunomisen aikaan, ennen majoittumista telttoihin.

Jokavuotisen Metsävisan tavoitteena on innostaa koululaisia metsään ja metsäalalle. Suomen satavuotisjuhlan kunniaksi Metsävisan loppukilpailutapahtumaan kutsuttiin tänä vuonna sata parasta koulujen Metsävisa-voittajaa.

Kilpailuradalla oli metsäammattilaisia esittämässä kysymyksiä, joihin oppilaat vastasivat mobiililaitteilla. Näin siis yhdistettiin digitaalisuus luontoon. Radalla oli myös miehittämättömiä rasteja.

Kysymyksiä oli kaikkiaan 38. Osallistujien piti tunnistaa erilaisia puulajeja, sammalia, puulla kasvavia epifyyttejä, linnunlaulua ja eläinten jälkiä. Reitillä kisaajat näkivät hakkuukoneen sekä pääsivät pohtimaan monimuotisuuden merkkejä, joita harvennetussa metsässä näkyi.

Oppilaat saivat myös valita säästettäviä puita harvennushakkuussa. Ryhmätehtävinä oli ratkoa ekosysteemipalveluihin ja metsäalan ammatteihin liittyviä kysymyksiä.

– Hakkuurastilla nuoret oppivat, millaisen alan kone pystyy tekemään päivässä, ja että kohteen suuret haapapuut on säästetty monimuotoisuuden turvaamiseksi, Metsävisan järjestäjä Anne Turunen Suomen Metsäyhdistyksestä sanoo.

Yksi vaikeimmista rasteista oli puuston pohjapinta-alan mittaus relaskoopilla, mutta pienen perehdytyksen jälkeen useissa vastauksissa oli oikea vaihtoehto: mitatun puuston pohjapinta-ala oli 17 neliömetriä.

Koulutason kilpailuun helmikuussa osallistui 26 700 oppilasta. Finalisteista 10 parasta pääsi loppuhuipennukseen, joka käytiin mobiililaitteilla valkokankaalla Taitaja2017-tapahtumassa Messukeskuksessa.

Metsävisa on järjestetty yhtäjaksoisesti vuodesta 1982 alkaen, ja siihen on osallistunut yhteensä yli miljoona koululaista. Kisa on osa metsäalan tarjoamaa yhteistyötä kouluille, ja järjestetään myös ruotsiksi ja englanniksi nimillä Skogsnöten ja Forest Quiz.

Suomen Metsäyhdistys ja Biologian ja maantieteen opettajien liitto BMOL ry ovat Metsävisan pääjärjestäjät ja päärahoittaja Suomen Metsäsäätiö. Muita rahoittajia ja järjestäjiä ovat OP, UPM, Stora Enso, Metsä Group, Metsähallitus, MTK ja Metsäteollisuus ry.

”Kiitti kaikille järjestäjille ja erityisesti uusille kavereille ja mukana olleille, jäi huippukokemus tästä reissusta!!” 😊 😊

Metsävisan 2017 tulokset:

Taneli Mutanen, Korpitien koulu, Paltamo

Jimi Salonen, Vinkkilän koulu, Vehmaa

Aino Ristolainen, Pielisjoen koulu, Joensuu

Jaettu 4. sija:

Eevi Sutela, Kalevankankaan koulu, Mikkeli

Lassi Uljas, Linnajoen koulu, Porvoo

Petra Mattila, Eurajoen yhteiskoulu, Eurajoki

Siiri Keurulainen, Lapunmäen koulu, Konnevesi

Venla Lepänaho, Herttoniemen yhteiskoulu, Helsinki

Viivi Mäenpää, Rajamäen yläaste, Nurmijärvi

Vilko Ahlholm, Pyhäselän koulu, Joensuu

Metsävisan loppukilpailun kysymykset

Tuoreimmat
Sukupuolineutraalius on hömppää. Vai onko?
Kun Aamulehti ilmoitti ryhtyvänsä käyttämään lehdessään sukupuolineutraaleja nimikkeitä, ajattelin tehdä itselleni kattilallisen popcorneja ja seurata siitä kirpoavaa keskustelua. Hetken...
Nämä raha-asiat on hoidettava, kun läheinen kuolee
Surun keskellä käytännön asioiden järjesteleminen tuntuu usein raskaalta. Muistilista hoidettavista raha-asioista auttaa menehtyneen omaisia.
Viimeinen oljenkorsi ‒ halu auttaa sai yrittäjän liittymään kantasolurekisteriin
Yrittäjä Jaakko Puolakka on kuulunut kantasolurekisteriin 12 vuotta. Kaksi kertaa hän olisi sopinut luovuttajaksi. Silti hän ei ole voinut toimia luovuttajana vielä kertaakaan.
Joskus riski kannattaa ‒ yhä useampi pk-yrittäjä vaurastuu tällä kikalla
Sijoittaminen on mahdollista jokaiselle pk-yrittäjälle. Lisätuotot voi käyttää esimerkiksi investointeihin.