Metsätila siirtyi isältä tyttärelle

Metsälahjavähennys helpotti ratkaisua metsätilan sukupolvenvaihdoksesta Seppo Pesun metsien siirtyessä tyttären, Jenni Pesun omistukseen. OP Vaara-Karjalan avulla siirto sukupolvelta toiselle sujui vaivatta.

Ilomantsilainen Seppo Pesu tunnetaan kotiseudullaan erityisen hyvin hoidetuista metsistään. Vuonna 2000 hän sai Ilomantsin Osuuspankilta ja paikalliselta metsänhoitoyhdistykseltä palkinnoksi hyvästä metsänhoidosta kullatulla nimilaatalla varustetun seinäkellon, joka edelleen mittaa aikaa Pesun olohuoneessa. Keskustelu kääntyy kellon myötä menneisiin vuosiin ja luonnollisesti metsiin.

Metsätyötä ammattina Pesu nimittää nauraen sukuviaksi. – Isä oli metsänhoidon neuvoja. Metsää hänellä ei kuitenkaan ollut.

Seppo Pesu on tehnyt elämäntyönsä metsätyömiehenä. Kotimaan metsien lisäksi hän on urakoinut nuoruudessaan savotoissa muissakin maissa. – Jossain vaiheessa mietin, että kai sen hien saisi omassakin metsässä.

Metsänhoidon harrastus siirtyi tyttärelle

Ensimmäisen metsäpalstansa hän osti vuonna 1976. Omia metsiään Pesu on hoitanut tavallaan harrastuksena.

Aina uuden palstan ostettuaan hän kertoo laittaneensa metsän kasvukuntoon, ojista ja teistä alkaen. – Raivaussahan kanssa olen käynyt koko palstan läpi ja samalla on syntynyt hoitosuunnitelma.

Pesun metsäomaisuus on kasvanut rinta rinnan Jenni-tyttären kanssa. Maaliskuussa Seppo Pesu (71) siirsi lahjakirjalla tyttärelleen Jenni Pesulle (29) yhdeksän tilaa metsistään. Itselleen hän jätti vielä muutaman kiinteistön.

Metsätilan sukupolvenvaihdos hoidettiin OP Vaara-Karjalan kautta avaimet käteen -periaatteella. – Kaikki tarvittava neuvonnasta, lahjakirjoihin ja rahoitukseen, tiivistää asiakkuuspäällikkö Antti Turunen OP Vaara-Karjalasta.

– Lahjakirjan yhdeksästä metsäpalstasta tuli lahjaveroilmoitukseenkin neljä sivua, kertoo Turunen ja muistuttaa, että metsälahjavähennyksen hyöty on sitä suurempi, mitä isommasta metsäomaisuudesta on kyse.

Pesujen sukupolvenvaihdoksen kokenut metsäomaisuus on myös vakuutettu OPn kautta.

Vaihtoehtoja metsän myymiselle

Helmikuun alussa OP Vaara-Karjala tarjosi asiakkailleen yhdessä paikallisen metsäkeskuksen kanssa metsätilan sukupolvenvaihdokseen liittyvän koulutuksen. – Seppo otti yhteyttä seuraavana aamuna, muistaa Turunen.

Alussa oli ajatuksissa kauppa. – Kauppakirjaan olisi kirjoitettu suuri summa. Kauppahinta olisi pitänyt maksaa ja rahoitusjärjestelyt olisivat olleet mittavat, joten rupesimme ideoimaan vaihtoehtoja.

Eri vaihtoehtoja laskettiin ja kartoitettiin. Vuoden alusta voimaan tullut mahdollisuus metsälahjavähennykseen lahjan yhteydessä alkoi laskelmien jälkeen tuntua parhaalta vaihtoehdolta. Lopulta metsälahjavähennys ratkaisikin Pesujen sukupolvenvaihdoksen toteutuksen lahjana.

– Pesujen tapauksessa puolet lahjaverosta voi saada metsälahjavähennyksen kautta takaisin seuraavan 15 vuoden aikana puunmyyntitulojen verotuksessa, Turunen selittää.

Sukupolvenvaihdos onnistui jouhevasti

Vain kuukausi siitä, kun Seppo Pesu otti yhteyttä Turuseen metsien sukupolvenvaihdoksen toteuttamisen tiimoilta, hän allekirjoitti lahjakirjan, jolla metsät siirtyivät tyttärelle.

– Pari kolme kertaa tavattiin. Homma valmistui lopulta nopeasti ja jouhevasti. Tämä vaihtoehto tuntui molemmista sopivalta, toteaa Turunen.

Kolmas vaihtoehto olisi toki ollut metsien siirtyminen tyttärelle perintönä.

– Perintövero metsistä olisi ollut sama kuin nyt maksettava lahjavero, mutta ilman metsälahjavähennyksen etuja. Siksipä toimeen kannattaa ryhtyä ajoissa, silloin voi vaikuttaa asioihin. Seppo on aktiivinen ja valveutunut metsäasioissa, kehuu Turunen.

– Varainsiirtoverolta vältyttiin, kun metsä siirtyi lahjana. Myös metsieni käyttämätön metsävähennyspohja siirtyi metsien mukana Jennin eduksi, listaa Seppo Pesu ratkaisun muita hyviä puolia.

Isot päätökset kannattaa tehdä ajoissa

Seppo Pesu oli keskustellut etukäteen tyttärensä kanssa metsäomaisuuden tulevaisuudesta. Isä ja tytär ovat kumpikin sitä mieltä, että isot päätökset on hyvä tehdä hyvissä ajoin.

– Asiantuntijan apua näissä asioissa tarvitsee, eivät ne muuten onnistu, myöntää Seppo Pesu ja kertoo olevansa tyytyväinen Turuselta saamiinsa neuvoihin ja käytännön apuun.

Turunen on Pesun pitkäaikainen tuttu pankissa ja hyvin perillä metsiin liittyvistä asioista monesta näkökulmasta. Hän korostaa, että sukupolvenvaihdokseen liittyvissä kysymyksissä on usein ulkopuolisen apu korvaamaton. – Perheen ulkopuolinen asiantuntija osaa nostaa esille asioita, joita perheen sisällä ei tule ajatelleeksi, Turunen sanoo.

Hän kertoo kysyneensä Seppo Pesulta heti alussa yksinkertaisen kysymyksen. – Kysyin, että tarvitsetko sinä rahaa.

Vastaus löytyi helposti. Seppo Pesu halusi mieluummin lahjoittaa metsänsä tyttärelleen kuin myydä ne. Pääasia oli, että sukupolvenvaihdos toteutuisi yksinkertaisesti ja tyttärelle edullisesti. Turunen muistuttaa, että metsät ovat hyviä vakuuksia ja turvallinen sijoitus, joten pankin oli helppo lähteä mukaan tähän järkevään hankkeeseen.

Selkeä suunnitelma lainanmaksuun

Jenni Pesun oli toki otettava lainaa lahjaveroa varten. – Kuitenkin lainaa tarvittiin vain noin viidesosa siitä, mitä olisin joutunut ottamaan, jos olisin ostanut isän metsät, Jenni Pesu toteaa.

Pankissa laskettiin, että laina saadaan kuitattua harvennushakkuilla. Jenni Pesu on tyytyväinen pankilta saamaansa selkeään suunnitelmaan siitä, kuinka lainanmaksu hoidetaan.

Jenni Pesu on ehtinyt oppia isältään paljon metsistä ja niiden hoidosta. Pienestä pitäen hän on kulkenut isän mukana metsissä, niin apuna metsänhoidossa kuin myöhemmin jänismetsällä koirien kanssa ja ase selässä. – Ojia on putsattu, taimia istutettu ja käpyjä kerätty, hän nauraa varhaisille muistoilleen metsänhoidosta.

Tuore metsänomistaja myöntää kuitenkin, että metsäasioissa on vielä paljon oppimista. Tarkoitus on seurata nyt tarkasti, miten isä toimii metsien kanssa. – Raivaussahan käyttö on opeteltava seuraavaksi.

Jenni Pesu teki isälleen valtakirjan, jonka nojalla Seppo Pesu saa edelleen sopia metsien hakkuista ja puukaupoista sekä valvoa hakkuita.

Tutustu OPn tarjoamiin palveluihin metsätilan sukupolvenvaihdostilanteessa.

Tuoreimmat
Iso ketju jäi toiseksi ‒ franchaising-yrittäjyys vaihtui omaan myymälään
Kymmenen vuotta Musti ja Mirri -ketjussa franchising-yrittäjänä vakuutti Maarit Karhu-Teiskosen siitä, että yrittäjyys on hänen juttunsa. Lopulta hänestä tuli kuitenkin yksityisyrittäjä.
Mitä pakkaat jääkiekon nuorten MM-kisoihin mukaan, Miro Heiskanen?
Jääkiekon nuorten MM-kisat pelataan 26.12.2017-6.1.2018 Yhdysvaltojen Buffalossa. Nuoret Leijonat starttasivat MM-leirityksen Vallilassa OPn tiloissa 15.12. Yksi joukkueen jäsenistä on Miro...
Miten saada rahaa?
Google listasi juuri trendaavimmat hakunsa vuodelta 2017. Henkilökategoriassa voiton vei edesmennyt presidentti Mauno Koivisto, mutta kiinnostavimmat asiat löytyivät hakukoneelta kysytyistä...
Korkoa korolle -ilmiö: tunnetko jo automaatin, joka moninkertaistaa säästösi?
Oletpa kaksi-, kolme- tai nelikymppinen, ehdit vielä kartuttaa muhkean säästöpotin, kun annat korkoa korolle -ilmiön tehdä työn. Asiantuntija kertoo, miten onnistut.

OP sosiaalisessa mediassa