Kuinka sijoittaa puunmyyntitulot järkevästi? Lue vinkit

Puunmyyntitulot ovat hyvä lähtökohta sijoittamiselle. OPn Markus Malviniemi kertoo, kuinka ne kannattaa sijoittaa.

Pitkäjänteisiä ja keskimääräistä varakkaampia. Sellaisia metsänomistajat ovat sijoittajina, arvioi OPn sijoittamisen asiantuntija Markus Malviniemi.

– Heillä on myös enemmän muita arvopaperisijoituksia, ja he ovat laajasti perehtyneitä sijoitusmahdollisuuksiin.

Hyvin hoidettu metsä on jo itsessään toimiva sijoituskeino, ja sen tulevaisuus vaikuttaa lupaavalta.

– Jos katsotaan pari–kolmekymmentä vuotta taaksepäin, metsät ovat olleet selkeästi tasaisin tuoton lähde. Ei ole mitään syytä, etteikö tämä kehitys jatkuisi. Metsän hinta on noussut ja puulle on kova kysyntä, kun kotimaiset toimijat ovat tehneet investointeja.

Malviniemi kannustaa kuitenkin metsänomistajia pitämään mielessä myös muut omaisuuslajit. Niistä voi olla nopeampaa irrottaa omia varoja tarpeen tullessa.

– Metsä on niin sanottu epälikvidi omaisuusluokka, eli ei siitä ihan saman tien pääse eroon.

Esimerkiksi puunmyyntitulot ovat hyvä alku sijoittamiselle. Malviniemi opastaa, kuinka metsänomistaja voi laittaa ne töihin.

Käy läpi oma tilanteesi, äläkä hätiköi

Ennen sijoituspäätöstä on syytä käydä tietyt perusasiat läpi. Ensiksi kannattaa arvioida rehellisesti sitä, kuinka hyvin on perillä sijoitusmaailmasta ja paljonko siihen on valmis käyttämään omaa aikaa. Jos sijoittaminen tuntuu kimurantilta, Malviniemi kannustaa kääntymään pankin tai sijoituspalveluyhtiön ammattilaisen puoleen.

Mikä on oma riskinkantokyky?

Metsänomistajan kannattaa kartoittaa oma sijoittajaprofiili. Se auttaa kirkastamaan, millainen sijoittaja tämä on ja kuinka paljon riskiä hän on valmis ottamaan. Oma sijoitusprofiili auttaa myös miettimään sijoitusten jakamista.

– Jos on varovainen sijoittaja, 25 prosenttia sijoituksista voisi olla osakkeissa. Jos on puolestaan keskimääräinen riskinsieto, voi laittaa 50 prosenttia osakkeisiin ja jos sietää lyhyen aikavälin heiluntaa, osakepainotus voi olla 75 prosenttia tai enemmän.

Osakekurssit voivat reagoida nopeasti esimerkiksi maailmanpoliittisiin käänteisiin. Tällä hetkellä osakemarkkinoilla epävarmuutta luo Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen nokittelu kauppapolitiikassa. Hyvä keino varautua kurssien liikehdintään on riittävän pitkä sijoitushorisontti.

– Piensijoittajan tärkeimmät riskienhallintavälineet ovat omaisuusluokka- ja aikahajautus.

Ikää päälle 60 vuotta – Miten sijoitan?

Myös metsänomistajan iällä ja tuottotavoitteilla on vaikutusta sopivan kohteen ja sijoitushorisontin valintaan. Keskimäärin metsänomistajat ovat 62-vuotiaita.

Iäkkäämmän metsänomistajan kannattaa Malviniemen mukaan sijoittaa lähtökohtaisesti varovaisemmin. Esimerkiksi erilaiset reaaliomaisuusrahastot antavat hyvän hajautuksen ja tasaisen tuoton. Tällaisia rahastoja ovat esimerkiksi asuntorahastot ja palvelukiinteistörahastot.

Kuinka jakaa suuret puunmyyntitulot?

Entä kannattaako metsänomistajan sijoittaa usean tuhannen euron tulot yhdellä kertaa vai hakea ajallista hajautusta pilkkomalla summaa? Jos tietää sijoittavansa vähintään kymmenen vuoden horisontilla, suuret puunmyyntitulot voi Malviniemen mukaan sijoittaa kerralla esimerkiksi osakkeisiin. Jos sijoitushorisontti on puolestaan 3–5 vuotta tuloja voi olla järkevää sijoittaa kvartaaleittain.

Mikä sijoituskohde?

Hajautusta kannattaa miettiä niin ajan, omaisuusluokkien kuin maantieteellisen sijainnin kannalta.

– Perus omaisuusluokat ovat osakkeet, korot ja kolmantena ovat vaihtoehtoiset sijoitukset, joihin metsäomaisuus luetaan. Niitä ovat myös kiinteistösijoitukset, kuten sijoitusasunto.

Jos haluaa päästä helpolla, kannattaa Malviniemen mukaan ostaa vaikka pankista maailmanlaajuisesti hajauttavaa yhdistelmärahastoa.

Jos puolestaan on itse kiinnostunut seuraamaan markkinoita ja tarvittaessa tekemään sijoituksiin muutoksia, kannattaa harkita indeksirahastoja tai pörssinoteerattuja rahastoja eli etf:iä.

Moni metsänomistaja suosii myös suoria osakkeita. Se vaatii sijoittajalta jo aikaa ja perehtymistä.

– Voi miettiä, haluaako metsänomistajana ottaa vaikka UPM:n tai Stora Enson osakkeita.

Malviniemi huomauttaa, että tällöin kannattaa pohtia, onko hajautusta riittävästi, jos sijoitukset nojaavat ainoastaan metsään ja metsäteollisuuteen.

Kaikkein huonoin vaihtoehto on makuuttaa metsärahoja tilillä.

– Talletuksella ei saa tällä hetkellä juuri minkäänlaista tuloa. Kyllähän siinä inflaatiolle häviää.

Lisää metsää?

Metsää voi omistaa myös metsärahaston kautta. Se tuo salkkuun maantieteellistä hajautusta. Tämä on myös melko vaivatonta metsänomistamista, koska siihen sijoittavan ei tarvitse huolehtia metsänhoidollisista töistä.

– Arvopaperistettu metsäomaisuus on myös hieman helpompi myydä, vaikka niissäkin kannattaa mielellään olla vähintään viisi vuotta.

Esimerkiksi OPn metsärahasto on erikoissijoitusrahasto, joka avautuu uusille ostoille ja myynneille kahdesti vuodessa. Ensimmäisen sijoituksen suuruus on minimissään 5 000 euroa. Sen jälkeen on mahdollista hankkia myös pienempiä sijoituksia.

OP sosiaalisessa mediassa